UUTISIA / NEWS

Denzel, Kaneli, Muru ja Yaya omalla "koira" sohvalla. Miten niin ahdasta...

5.10 Tänään saatiin tehtyä Caprille eka hakuruutu variksilla. Hyvin lähti poitsu hakemaan ja linnut tuli hyvin käteen. Pikkuisen meinasi olla ongelmaa laajentaa aluetta tarpeeksi kauas, tosin vasta siinä vaiheessa kun lintuja oli enää yksi jäljellä. Täytyy nyt yrittää ehtiä vielä muutaman kerran tekemään dummyilla haku niin, että vedetään vähän hajua avuksi jotta lähtee varmemmin kauempaakin tarkastelemaan. Alla kuvia päivän reenistä ja muutama kuva lisää C-pentueen sivulla.
---------------------------------------------------------------------------------------------
5.10 Today we did the first search for Capri with crows. He went to search well and had no problems taking and bringing the birds. Only problems was that he didnt went far enough for the last crow, so kirsi helped him a bit with that. But when he finally went over the border he found the last one fast. Under you find some pictures of Capri working today and few pics more on C-litter's page.


2.10 Käytiin isolla porukalla Iissä lenkillä. Koirat nautti jälleen täysin siemauksin vaihtelevista maastoista. Metsää, lammenrantaa, suota... voitte kuvitella kuinka puhtaita koiria saatiin laittaa taas autoon...
Caprin jalkakin on parantunut joten jätkä on päässyt taas lenkeille mukaan. Ollaan saatu tehtyä yksi hakuruutukin ja pari kanijälkeä. Makkaran etsimisestä on ollut apua, sillä Capri käyttää nyt paljon paremmin vainuaan jäljellä. Viikko aikaa ennen H-hetkeä ja vielä on pari juttua kokeilematta. Dummyhaku sujui ihan hyvin, palautusten kanssa vaan tahtoo aluksi testailla että pitääkö tuoda sulle. Kanijälki tehtiin oikeella pupulla eikä sen kanssa mitään ongelmaa. Vaakun ja lokin on ottanut, mutta pitäisi vielä katsoa miten käy kun vaakut on siellä hakuruudussa. Myös vesinoutoja pitäisi käydä testaamassa veneen kanssa, ihan hyvin kyllä lähtee uimaan sille matkalle mihin minä saan rannalta heitettyä (eli ei pitkälle...). Alla muutama Pasin ottama kuva lenkkitunnelmista.

30.9 Nyt on sitten viimeisenkin terveystarkastetun E-pennun lopulliset tulokset tulleet. Artun (Esteban) lonkat A/A ja kyynärät 0/0! Enää kaksi pennuista tarkastamatta, joten voi todellakin olla tyytyväinen tuloksiin!

28.9 Jälleen yksi terveystulos lisää. Fiifillä (Estefania) lonkat A/A ja kyynärät 0/0!

27.9 Aivan upeita uutisia! Susan ja Rusina (Dikkumelli) ovat nomeilleet ensimmäisen AVO-starttinsa ja heti kakkostulos! Mahtavat onnittelut Susanille hienosta työstä Rusinan kanssa ja suuri kiitos aktiivisuudestasi!

Sain tietää että Capri on mahtunut taippareihin mutta Damme on vasta yhdeksännellä varasijalla, joten aika epätodennäköistä että se pääsisi mukaan. Tietysti Caprin piti sitten heti teloa koipensa ensimmäisessä hakuruudussaan ja nyt se sitten ontuu... eipä ole siis paljoa voitu reenailla. Hommat on pysyneet kotona makkaroiden etsimisessä eikä poika ole päässyt lenkeillekään mukaan. Tulisi nyt nopeasti kuntoon että ehdittäisiin jotain reenaamaan ihan kunnollakin!

Käytin tänään sitten Murun, Yayan ja Denzelin lenkillä kun Capri jäi kotiin ja Kirsi haki Dammenkin toissapäivänä. Saa Kirsi nyt hioa niitä palautuksia Dammen kanssa niin minä saan keskittyä tuohon Capriin. Olipahan mukava käydä lenkillä kun oli vain kolme koiraa mukana! Tuntui ihan hassulta kun oli niin helppoa pysyä kärryillä onko kaikki mukana vai ei... lähdin sitten käppäilemään metsänsiimekseen muka jotain autonpainumaa pitkin ja "tietoisena" siitä mihin suuntaan olin menossa.. joopa joo... kyllä ois taas pitänyt muistaa tää meikäläisen suuntavaisto ja pysyä tiellä! Aikani käppäiltyäni ajattelin että jospa nyt sit koukkaisin tuosta tuohon tielle takaisin ja sitä pitkin sitten autolle. Muuten hyvä idea, mutta se tie ei sitten ollut ollenkaan se mihin kuvittelin tulevani ja huomasin olevani täysin eksyksissä. Kaikki tiet tuntuivat menevän umpikujiin louhoksille ja sitten tajusin että kolmesta koirasta luona oli vain Denzel. Eihän minulla mitään hihnoja mukanani ole joten hurtat juoksivat edelleen missä milloinkin. Huutelin Murua ja Yayaa ja hetken kuluttua tytöt ilmestyivät näkyviin ison sorakasan päälle, turva-aidan väärällä puolella! KÄÄK! Miten hitossa ne tuonne joutuivat! Ääneni oli kaikkea muuta kuin leppoisa ja rauhallinen kun kiljuin että tulkaa heti pois sieltä. Onneksi väärässä paikassa olivat molemmat tytöt, sillä Muru tajusi heti lähteä kiertämään takaisin sinne mistä ikinä olivatkaan aidan toiselle puolelle joutuneet ja Yaya seurasi perässä. Yaya kun on sen verran tampio että ei varmaan tuollaista yksinään tajua. Metsässäkin painattaa aina muiden perässä ja jää sitten johonkin haistelemaan eikä huomaa mihin muut meni ja sitten se on ihan hukassa koko elukka. Tainnut tulla emäntäänsä tuon asian suhteen. ;) Tytöt pääsivät takaisin luokseni ja sen jälkeen harjoiteltiin monen koiran yhtäaikaista seuraamista. Ihmeen hyvin osasivat pysyä kaikki kolme siinä ympärilläni kun käveltiin taas yhtä tietä eteenpäin ja odoteltiin mitä edestäpäin paljastuu. JIPPII! Auto näkyvissä! Minä tein sen! Löysin sittenkin omin avuin takaisin! Tosin olin jo tuossa vaiheessa soittanut Kirsille että tuletko etsimään meitä... Olin sitten lähtenyt kävelemään juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin olisi pitänyt, jotta tässä varoitus kaikille. Ei kannata lähteä minun suuntavaistoni varassa metsään samoilemaan vaikka paikka olisi kuinka tuttu tahansa, minä eksyn siellä ihan varmasti!

22.9 Viikonlopusta on selvitty ja tänään oltu vielä saikulla kotona flunssaa potemassa. Sunnuntaina käytiin Tornion NOME-kokeessa pyörähtämässä. Kirsi kävi Murun kanssa viimeisen startin tälle vuodelle ja nolla napsahti jälleen kerran. Voidaan kuitenkin sanoa että hyvä nolla! Koe oli kuin tehty Murulle. Sanoin Kirsille että ei pitäisi olla mitään ongelmia ja tuloksen saanti on hyvinkin mahdollista. Edellisissä kokeissa tökki ohjaukset joten niitä on kovasti reenattu ja kokeen ohjaus oli juuri sellainen mitä on nyt tehty. Pitkä suora avoimeen veteen jossa koira ei joutunut koko aikaa uimaan (Muru ei joutunut uimaan ollenkaan tässä kokeessa ja porukka ihmettelikin että onko vesi laskenut? No, taisi vaan olla ensimmäinen vähän kookkaampi koira joka sen tehtävän selvitti)
Tämän Murulle tehdyn kokeen ainoana kompastuskivenä saattoi olla vain se, että koe tehtiin parityöskentelynä. Eipä olla koskaan sellaista kokeiltu, mutta nytpä tuli kokeiltua! Koe alkoi ykkösellä veteen hieman lähetyspaikasta sivuun ja Muru ei sitten jälleen kerran edes nähnyt koko heittoa. Lähti kuitenkin Kirsin osoittamaan suuntaan ja pienellä ohjauksella saatiin lintu talteen. Seuraavaksi tuli ohjaus, samasta paikasta suoraan eteenpäin. Muru yritti ensimmäisellä lähetyksellä markkeerauksen suuntaan, mutta toisella meni suoraan linnulle. Nyt Murun piti mennä pusikon taakse passiin ja toinen koira suoritti samat tehtävät. Näiden jälkeen oli taas Murun vuoro ja tehtävänä lyhyt kakkosmarkkeeraus. Muru oli päällisin puolin kuin viilipytty, mutta ilmeisesti odottaminen ja laukausten kuuleminen sai sen sitten kuitenkin kunnolla kuumumaan sillä se A: meinasi karata paukkuun (mitä ei muuten ole IKINÄ tehnyt), B: lähti noutoon sellaista vauhtia että Kirsi ei ole koskaan nähnyt sen sellaista vauhtia menevän, C: varikselle päästyään puri sen ensin lyttyyn jonka jälkeen suoraviivainen palautus,kaunis luovutus Kirsille ja samaa vauhtia suoraan toiselle varikselle joka tuli hieman kovalla otteella mutta lintu pysyi ehjänä. Muru sitten jatkoi toisen koiran parina vielä hakuun josta toi pupun ja variksen (ehjänä jälleen). Jotta näköjään meidän Murgelikin osaa kuumua! Nyt on Muru sitten vihdoin tullut kotiin ja saa levähtää oikein kunnolla ennenkuin jatketaan harjoituksia, eli parityöskentelyä luvassa tulevaisuudessa!

Capri on asettunut hyvin meille asustamaan. Vähän on pojilla pientä kiertelyä ja jäykkänä kulkemista kun lähietäisyydelle osuvat, mutta pääasiassa antavat toisilleen tilaa ja ovat olleet kiltisti. Nämä jännitykset ovat vain Denzelin ja Caprin välillä, Dammea ei pidetä tässä vaiheessa yhtään minään kun on vielä niin "pikkuinen" poika. Eipä ole tässä flunssaisena vielä isompia ehtinyt testailemaan Caprin kanssa, mutta ainakin se otti jäisen variksen suuhunsa ja toi minulle. Lenkillä ei paljoa korvaansa lotkauttanut kun kutsuttiin, piti kyllä komentaa melko jämäkästi että uskoi. Vaan sitä se Lyn on minulle sanonutkin että siinä missä Pilvi (Cinnamon) odottaa vain seuraavaa käskyä ja tekee yhteistyötä joutuu Caprin kanssa enemmän tekemään töitä tottelevaisuuden kanssa. Tyypillinen mies! =) Noutointoa kyllä löytyy, dummyjen perään lähti innoissaan ja kantoi mutta ei halunnut tulla ihan suoraviivaisesti luokse niiden kanssa. Toi kuitenkin lopulta käteen. Jotta tästä' se lähtee. Damme ja Capri on ilmottu Laukaan taippareihin kolmen viikon päähän... saa nähdä saako noita siihen mennessä valmiiksi mutta on ainakin mahdollista päästä yrittämään jos näyttää että ovat hyvällä mallilla silloin. Alla on kuva pojista. Damme ja Denzel yhdessä isolla sohvalla ja ulkopuolinen Capri omalla sohvallaan vieressä. Eikö Denzel näytäkin aivan pieneltä pennulta noiden jättiläisten rinnalla. =)
--------------------------------------------------------------------------------------------
22.9 We went to our last FT test with Muru yesterday, no prize this time. The test was like made for Muru but it was done in pares and we havent been training that. Muru found the bird in the first single mark eventhough she didn see the throw. She also did a good blind retrieve this time (we have been doing a lot of these lately!) After these she went behind a bush to wait another dog to do these things and after that it was a split retrive with crows. Outside Muru looked completly cool, but i guess she heated up well when waiting as she A: tried to run off to retrive without permission wich she has NEVER done before, B: after permission she went direct to the bird with such speed kirsi had never seen her go before, C: when she got the bird she crashed it first, then came back to kirsi fast and delivered the bird nicely to hand just to go to the other bird with the same speed. This time she still kept the bird with quite hard touch but didnt broke it. She got to go to search with the other dog and brought a bunny and a crow from there. Now she was carrying the crow with nice gentle touch again. So i quess our little Muru can get over heated! We need to train this in the winter, but now Muru is back home and getting a good rest from all retrieve stuff.

Capri has settled in very well. They have a little "i'm the man in the house" thing with Denzel but mostly they just give each other space and behave well. I have a cold so i havent been doing a lot with the dogs now but i did try what does Capri do with a frozen crow. Sniffed a while and then took it and brought it to me! Looks good, as i have entered him and Damme to a working test wich will be in three weeks. Dont know if they will be ready then, but atleast we are able to have try if it looks they could pass it. Under a picture of the boys. Damme and Denzel together on the big sofa and outsider Capri on his own sofa. Doesent Denzel look like little puppy beside those two big guy's. =)

20.9 Capri on saapunut! Jätkä on kyllä aivan isänsä kopio ulkomuodoltaan ja samanlainen kiehnääjä rupelikorva kuin Muru. Denzel ei suuremmalti ilahtunut kun kotiin saapui keskellä yötä täysin outo uros. Ovatkin saaneet tutustella portin ja ulkohäkin eripuolilta vielä tässä vaiheessa. Pitää tänään sitten päivemmällä päästää lähempää tuttavuutta tekemään kun on itsellä vähän parempi olo. Tietty se pakollinen syysflunssa iski juuri nyt...
Josen (Enrique) lonkkatulos on selvinnyt: C/B
--------------------------------------------------------------------------------------------
20.9 Capricious has arrived to Finland! He looks so like his father Kama and seems to have the same temperament as his sister Muru (Cranberry). Denzel wasnt very pleased to have a strange new male in our house in the middle of the night but i'm sure they'll get along in time. Final hip score for Enrique has arrived. He has C/B hips.

17.9 Tänä viikonloppuna meille saapuukin erityinen vieras kyläilemään. Capri (Capricious) saapuu Englannista ja jää tänne näyttelyturneelle joksikin aikaa. Kyllä jänskättää nähdä minkälainen mies sieltä tulee. Viimeksi kun näin niin oli vielä aivan kehittymätön poikanen. Elina on lupautunut hakemaan Caprin perjantaina helsingistä junalla jotta minun ei tarvitse ottaa töistä vapaata sen vuoksi. Suuret kiitokset Elina jo etukäteen!
Huomenna mennään taas ison lauman kanssa rokotuksille. Meidän puntari on mennyt rikki, joten odotan mielenkiinnolla että pääsen punnitsemaan paljonko Damme painaa tällä hetkellä. Viimeisin säkä korkeus tulos 70 cm... toivottavasti ei nyt ihan hirveänä enää kasva! Selkälinja on onneksi jo tasaisen näköinen joten voisi toivoa että korkeutta ei enää pitäisi tulla lisää. Damme ei tietystikään itse tajua olevansa lehmän kokoinen elukka, vaan kuvittelee olevansa sylikoira kokoa kuten kiharat yleensä. Alla kuva meikäläisen päikkäreistä jotka hieman häiriintyivät erään mastodontin tunkiessa päälle.
----------------------------------------------------------------------------------------------
17.9 This weekend we will get a very special guest to stay with us for a while. Capricious is coming from England to go to some shows in here and i hope to get him to the working test too. I'm so excited to see him after so long time!
I have measured Damme again as he now is 1 year old. I got 70 cm for his height. I hope he wont grow much more! Tomorrow we have several dogs for vaccinations so i'll be able to see how much Damme weights. He's not very easy to lift... Under you find a picture of me and Damme on the sofa. Yes, as most curlies he also thinks of himself as a lapdog.

12.9 Kahden E-pennun lonkkatulokset ovat selvinneet. Lemillä (Escobar) on A/A lonkat ja Retulla (Eduardo) B/A lonkat! UPEAA!
-----------------------------------------------------------------------------------------------
12.9 Final hip results have came for two boys: Escobar A/A and Eduardo B/A! WONDERFUL!

9.9 Viikonlopun NOME koe startit meni sitten taas vaihteeksi pyllylleen. Muru oli tehny ihan ok ykkös ja kakkos markkeeraukset, mutta ei ollut lähtenyt ohjauksessa ollenkaan veteen. Myös haku oli jostain syystä takkuillut eikä Muru ollu lähtenyt oikeastaan ollenkaan kunnolla hakemaan joten sepä oli sitten siinä.
Itse kävin pyörähtämässä Atan kanssa kokeessa tullen siihen tulokseen että jätetään hommat hautumaan talven yli ja jatketaan keväällä harjoituksia. Ata suoriutui lopulta ekasta ykkösmarkkeerauksesta, kunhan oli ensin haistellut lähetysalueen oikein kunnolla. Koira tuntui jotenkin hassulta jo tässä vaiheessa ja sitten se ei suostunut ollenkaan istumaan kun näki ampujan. Tuli laukaus hakuun ja hurtta vain seisoo ja töllöttää eikä kuuntele. Sain lähetettyä hakuun jossa meni melko suoraviivaisesti kauemmalle taville jonka sitten mälläsi lyttyyn.. kyllä mää oon sitten hemmetin hyvä tekemään näistä hurtista näit riistan purijoita! Kai tästäkin jo pitäisi jokin tunnustus saada... Tässä tapauksessa mahtoi kuitenkin vaikuttaa myös se että Ata taisi olla tuossa vaiheessa jo kipeä. Kun se pääsi kotiin se oli käpertynyt Sarin syliin ja tärissyt kauheasti. Illalla koira oli ollut aivan tulikuuma ja sillä oli ollut kuumetta. Eipä ihme jos hommat ei oikein suju. Kuume oli onneksi mennyt seuraavaan päivään mennessä jo ohi ja koira oli selvästi parempi vointinen. Jälkiviisaus on aina hyvästä ja kun alkaa miettimään että mitä sitä on viime aikoina Atan kanssa reenattu ja miten niin sieltähän löytyy helpostikin syitä miksi yhtäkkiä alkoi palautukset takkuamaan ja tuli tämä riistanpureminen. Kun vielä oppisi hoksaamaan nämä asiat ENNEN niitä runtattuja lintuja...

Nyt sitten keskitytään Dammen kans taippari reeneihin. Hyvin on poju edistynyt lyhessä ajassa vaikka ei pahemmin ole muuta tehty kuin palautus reeniä. Pari hakua on dummyilla kokeiltu ja vauhtia ja intoa näkyy löytyvän kuin pienestä pitäjästä! Vaikka muuten on niiin mamman poika ja jaloissa roikkuja niin kyllä dummyjen kyseessä olleessa ei ole ongelmaa irrota äiskästä. Kanijälki menee jo hienosti ja pupukin tulee käteen. Tänään käytiin toista kertaa ottamassa vesinoutoja niin että heitot tulee veneestä. Kirsi ei ole ollut mukana meidän reeneissä kun Damme on niin Kirsin perään että ei ole oikein palautukset menneet oikeaan paikkaan. Nyt ei ollut vaihtoehtoja kun ei pahemmin ole veneitä käytettävissä, joten Kirsi oli heittäjänä veneessä. Oli kyllä suuri muutos edelliseen sähellys kertaan verrattuna! Yhdesti Damme yritti kiivetä veneeseen mutta sen jälkeen hoksasi että rantaanhan ne pitikin viedä ja palautukset tuli lähes joka kerta käteen. Vielä pitäisi saada ne vaakut pysymään suussa pidempään. Innoissaan kyllä ottaa suuhunsa, mutta metrin jälkeen hoksaa että hyi kun maistuu pahalle ja lintu tippuu siihen. Vaan eiköhän se siitä pikkuhiljaa rupea suussa pysymään paremmin.

Pari kertaa olen jopa päässyt tälle syksylle mukaan lintujahtiinkin. Denzel oli mukana ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen ja sai hakea haavakoksi jääneen tavin. Mistä tietää että Denzel on löytänyt linnun? No siitä kun näkee kortteikon keskellä koiran joka hyppii ympyrää perse pystyssä ja miettii että miten hitossa toi lintu liikkuu vielä!? Pari kertaa käytti suussa ja tiputti kun siivet liikkui, mutta sitten se vihdoin rohkaistui ottamaan hieman kovemmalla otteella ja lintu pysyi suussa. Se olikin sitten niiin suuri saavutus että eihän se olisi millään malttanut palauttaa sitä lintua. Juoksi pöljänä lintu suussa ympäri ämpäri häntä heiluen ja niin onnellisen ja tyytyväisen näköisenä. Toivottavasti pääsisi vielä jonkun kerran käymään ja saisi lisää tiputuksia niin poitsu alkaisi paremmin hoksaamaan mikä on jutun juju.

Viikonloppuna pääsi näkemään pitkästä aikaa myös Denzelin jälkikasvua kun Kasse (Curlicue's Catch A Cashew) sai itselleen uuden kodin Anun ystävän luota. Katja ja Anu kävivät yhdessä hakemassa pojan kun muutenkin kävivät siellä päin hirvikoirien erkkarissa. Anun kasvatti olikin ollut BIS-1 pentu jotta ei hassumpi aloitus pentujen näyttelyuralla! Alla pari kuvaa Kassesta juuri trimmattuna ja tietty piti heti kokeilla vähän riistan kanssa että mitä se tekee. Hyvin lähti varis matkaan ja innoissaan sitä kanteli pitkin pihaa.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
9.9 Muru and Ata were in a cold game test last weekend but no results were made this time. Decided to let Ata think over winter and continue training in the spring so now i can concentrate on Damme. He has been progressing well with his retrieving so i hope to get him to a working test this autumn. I have also been able to go to duck hunt for few times with Marko. I had Denzel with me and he got to search one bird. What a happy dog i had when he finally found the bird and got it his mouth! I hope i'll be able to go there few times more and so Denzel will get more retrieves as he loves it so much. Down you find few pictures of Kasse (Curlicue's Catch A Cashew). He's Denzel's son and looks so much like his father!

2.9 Terveystuloksia jälleen. Fiifi (Estefania) on käynyt tutkimuksissa: silmät terveet, kyynärät näyttäneet hyvältä ja lääkärin mukaan joukkotarkastuksen parhaat lonkat! Eli hyvältä vaikuttaa Fiffarinkin suhteen!
Yayan (Springcurl Persuasion) ja Dammen (Curltriever Most Wanted) GSD IIIa tutkimuksen tulokset ovat myös tulleet. Molemmat ovat perimältään normaaleja.

Denzelin kanssa on nyt jätetty VEPEt talvitauolle (joo, täällä on jo ollut PAKKASTA! YÄK!). Nyt ollaan siis aloitettu operaatio lokki. Talven aikana tullaan tuputtamaan Denzelille lokkeja joka välissä ja joka raosta niin että se lopulta on niiiin kyllästynyt niihin ettei enää tajua edes pelätä niitä. Tähän mennessä tehdyt kokeilut ovat menneet hyvin. Denzel on joka kerta hakenut lokin ilman pienintäkään pelon häivää ja tuonut sen häntä heiluen minulle. Tosin, ennen tätä on aina annettu pojan katsella kun joku muu hakee ko. lintua joten poitsu on ollut sen verran kierroksilla että mikä tahansa kelpaa ennekuin toiset sen saa. Näkyy tepsivän!
----------------------------------------------------------------------------------------------------
2.9 More health results. Estefania has healthy eyes and also her elbows have looked good. The vet has said that she has had the best hips for the day, so looking good! Springcurl Persuasion and Curltriever Most Wanted have been tested genetically CLEAR for the GSD IIIa mutation.

23.8 Kanelin pennut ovat pärjänneet hienosti Irlannissa. Bronte (Springcurl Jane Eyre) on ollut ROP saaden Green Starin ja veljensä Austen (Springcurl Mansfield Park) myöskin Green Star! Hyvä kaverit!
Meillä ei sitten ollutkaan niin hyvä päivä. Denzel ei päässyt SOVE koetta läpi. Veneestä hypystä ja veneen hausta tuli täydet pisteet. Vienti kuitenkin tökki siinä määrin että kun se lopulta lähti viemään niin ylimääräisiä käskyjä oli jo tullut aivan liikaa... sainpahan tänään tietää että koiran lähettäminen sivulta on aina - 2pst ja jos avustajan kädet ovat ylhäällä yli 5 s niin siitäkin sakotetaan enemmän päälle jääneenä apuna. Näin sitä vaan viisastuu pikkuhiljaa! Ja kun ei me olla päästy pitkään aikaan kokeilemaan sitä hukkuvan hakua niin siinähän se sitten meinasi hukkua itse puolen välin paikkeille... Uintityyli lähti pystyyn eikä Denzel saanut sitä korjattua, joten pyöri paikallaan ympyrää kunnes liikkeeseen varattu aika meni umpeen ja suoritus meni hylly puolelle. Voi persus että otti pannuun! Homma jäi siis vain 15 metristä kiinni! No, nyt sitten hinkataan liikkeet aivan satavarmaksi ennenkuin lähdetään uudestaan yrittämään jotta päästään kokeisiinkin.
------------------------------------------------------------------------------------------------------
23.8 Kaneli's pups have done well in Ireland: Bronte BOB, Green Star and Austen Green Star. Well done!
We didnt have that good day today. Denzel was in his first water rescue test but he didnt pass it. More training and a new try next year!

21.8 Tänään käytiin isolla joukolla tarkistamassa silmiä ja kuvauttamassa lonkkia. E-pennuista tarkastettiin Eduardo, Enrique, Escobar ja Esteban. Kaikilla pojilla terveet silmät. Estebanilta kuvattiin kyynärät jotka näyttivät terveiltä. Myös kaikkien lonkat lähtivät kennelliittoon terveinä, joten suuri kivi vierähti sydämeltä tänään! Nyt saadaan taas sitten jänskättää mikä on lopullinen tuomio ja onhan noita vielä kolme pentua kuvaamattakin... Enpä ole kyllä ikinä ennen näin paljoa jännittänyt lonkkakuvissa käymistä! Mahassa velloi ja päästä huippasi kun menin Lemin (Escobar) kanssa sisälle. Tämän pentueen isällä kun ei todellakaan ole mitkään priimat lonkat, niin oli sellaista ylimääräistä jännitystä ilmassa jotta mitenköhän käy. Toivotaan että lopputulokset on yhtä hyvät kuin lähtevät arviot!
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
21.8 Four of the E-litter pups were taken to hip score and eye test today. Eduardo, Enrique, Escobar and Esteban all had healthy eyes and also their hips looked good. Esteban also had his elbows x-rayed and they looked good too. So now we just have to wait for the final results to come back!

20.8 Sorsastuksen aloitus jäi tällä kertaa minulta ja koirilta väliin kun sattui päivystys vuoro töissä juuri tälle viikolle. No, tuskin olisin muutenkaan malttanut lähteä sateeseen koko päiväksi sillä tänään on vielä tehty viimeisiä reenejä viikonlopun starttia varten. Otetaan ensimmäinen askel kohti VEPE-kokeita sillä Denzel on menossa SOVEen! KÄÄÄK! Jänskättää aivan kamalasti! Denzel kyllä osaa kaikki liikkeet, mutta välillä sille tulee epävarmuuskohtauksia ja se saattaa hieman empiä vientiin lähtöä. Samoin veneen ja hukkuvan haku sujuu kyllä muuten oikein hyvin, mutta kun vedettävän paino tulee kokonaan päälle, tahtoo Denzelin uimatyyli edelleen muuttua pystyssä pärskimiseksi ja silloin hukkuu koira ennenkuin päästää köydestä tai damista irti. Toivoisin vain niiiin kamalasti että lauantaina olisi oikein poutainen sää eikä tuulisi ollenkaan. Tänään nimittäin oli sellainen sitten yhdeksältä illalla kun käytiin Kirsin kanssa ottamassa yksi vienti ja veneenhaku ja ne menivät aivan täydellisesti ilman mitään epäröintejä tai muita ongelmia. Täytyy vain toivoa parasta ja pelätä pahinta!

17.8 NOMEn Kiharamestaruus ratkaistiin tänä viikonloppuna Rantsilassa. Alunperin oltiin menossa sinne neljän koiran voimin: Yaya, Suyri ja Ata (Dilemma) alokas luokkaan ja Muru avoimeen luokkaan. Yaya ei kuitenkaan edelleenkään halua mennä veteen ja painostamisen vuoksi yritti jo syödä dummytkin joten päätin perua sen pois kokeesta. Eikä taideta hevillä jatkaa tätä lajia ellei ihme tapahdu ja jonain päivänä se oikeasti alkaa pitämään vesielementistä. Jospa se tulisi äitiinsä, Kaneli kun on alkanut uimaan paremmin nyt 7-vuotiaana. Jotta sitä odotellessa... Suyrikin onnistui perjantaina halkomaan etujalasta kynnen ja ontui, joten ei päästy senkään kanssa starttiin.

Muru ja Kirsi olivat ensin lauantaina vuorossa. Koe alkoi helpolla ykkösellä, jota Muru ei kuitenkaan ehtiny kunnolla nähdä joten meni vähän hakuhommiksi että lokki löytyi. Sitten piiiitkä vesiohjaus kahden saaren välistä kolmannelle nyppylälle. Kirsi sai Murun etenemään ensimmäiselle saarekkeelle mutta sen jälkeen Muru ei enää edennyt vaan lähti liikkumaan sivuttain. Lopulta Muru hävisi näkyvistä ja ilmestyi näkyviin hakualueen reunalla. Eihän sitä sieltä enää siinä vaiheessa pois saanut kun sillä oli jo selkeä vainu lähimmästä lokista. Ja niinhän se tuli ylpeänä lokki suussa takaisin, joten AVO-0 tuli tästä yrityksestä. Murun iskä Kama hoisi sentään hommat kotiin VOI-1 tuloksella ja oli jälleen kiharamestari.

Sunnuntaina oli sitten ALO-kokeen vuoro. Susan ja Rusina (Dikkumelli) tulivat meille viikonlopuksi jotta pääsivät katsomaan Murun suorituksen ja starttaamaan itsekin sunnuntaina. Oli kiva reenata ja lenkkeillä yhdessä pitkästä aikaa. Jotta alkaakahan kattomaan sitä taloa täältä päin niin onnistuu tiuhempaankin! ;) Rusina olikin ensin startissa ja suoritti kokeen todella tyylikkäästi läpi. Koe alkoi meidän näkökulmasta pitkähköllä ykkösmarkkeerauksella, jonka jälkeen tuli vesiohjaus. Tuo ohjaus oli myös todella pitkä yliuitto Ataa ajatellen, mutta Rusina suoriutui siitä ongelmitta. Eniten mietitytti seuraavana vuorossa ollut haku, johon ensimmäinen lähetys piti tehdä ojan toiselta puolen jonka jälkeen sai sitten siirtyä itsekin vastarannalle ja lähettää koiraa ilman yliuittoa. Rusina oli hakenut yhden lokin ilman ongelmaa ja Susan päätti lähettää sen vielä toistamiseen ojan takaa. Lokki löytyi nopeasti, mutta jostain syystä Rusina alkoikin empimään lokin kanssa takaisin uimista ja tiputti lokin. Susanin kehotuksesta lokki kuitenkin lähti heti uudestaan matkaan ja Rusina päätti palauttaa sen sillan kautta uimisen sijaan. Loppuhaku meni erittäin määrätietoisesti, mutta tuo yksi lokin tiputtaminen verotti parin pois jäljeltä ja tuloksena oli ALO-2. Pari sai myös Kunnes-Cup kiertopalkinnon.

Seuraavana vuorossa sitten Ata. Tiesin heti kokeen kulun kuullessani että liian vaikeaa on meille. Atalle kun ei ole ohjauksia paljo ehditty kesäkuun taippareiden jälkeen ottaa. Eikä ehditty hakuakaan tekemään normi NOME maastoon kuin kahdesti kun juoksutkin tuli sotkemaan harjoittelua. Ata oli oikein innokkaalla päällä ja ampui kuin raketti matkaan kun päästin sen hakemaan ensimmäistä ykköstä. Matka oli kuitenkin reilusti pidempi kuin mitä ollaan harjoiteltu, joten markkeeraaminen jäi lyhyeksi ja Ata lähti tekemään vapaata hakua risteillen ojan piennarta pitkin poikin. Löysi lopulta lokille, jota käytti suussaan ja lähti uudestaan huitelemaan. Kun kutsuin sitä pois se taas ilmestyi pusikosta linnulle ja päätti ottaa sen matkaansa. Toi tällä kertaa reilu puoleen väliin ja sitten hoksasi että sillan päällä on paljon ihania ihmisiä! Lokki jäi siihen ja Ata pinkaisi ilahduttamaan yleisöä juoksemalla iloisesti sinne sun tänne... Saatiin silti vielä jatkaa yrittämistä ja siirryttiin ohjaukseen. Parin kierrän rannankautta-yrityksen jälkeen sain kuin sainkin Atan lähtemään veteen, mutta se kääntyi aina takaisin noin puolessa välissä. Taisi olla kolmas yritys kun se vihdoin näytti että nyt se menee, mutta sitten ampuja latasi haulikon josta kuului naksahdus, Ata kääntyi katsomaan mikä se oli ja tuli samalla pois. Menimme vielä koettamaan josko laukauksen innostamana saataisiin Ata hakuun ojan yli, mutta eihän sillä enää ollut yhtään luottamusta lähteä edes yrittämään joten kokeemme loppui siihen. Atan Yleisvaikutelma: Koiralla ei tänään onnistu mikään ja tuomari keskeyttää kokeen. Pirteästi ohjattu.
Ilmeisesti todella pirtsakasti sillä tuolla lyhyellä ja ytimekkäällä epäonnistumisella sain kuitenkin parhaan ALO-ohjaajan palkinnon jälleen. =)
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
17.8 This weekend was the Curly field trial winner test. We had entered Yaya, Suyri and Ata to beginners class and Muru to open class. But as Yaya still doesent want to go into water i decided not to take her there and Suyri was limping on friday so we couldnt take her there either. So we only had Muru and Ata there along with Rusina (Dikkumelli) who came to stay with us for the weekend. Muru was handled by Kirsi. They still have lots of work with the blind retrieves. Kirsi couldnt get Muru far enough and then Muru decided to go to the seach area,brought a seagul from there and their test had ended.
Rusina did a really great job in every task but as Rusina dropped one seagul when thinking how to get over the ditch they only got 2nd prize.
When i saw how the test went i knew it was way too difficult for Ata. We havent been able to train those things that much so i didnt really expect much. First task was long single mark wich was too long for Ata. She marked it too short and started to do search to find to bird. She finally found it but only brought it half way. Then she saw the croud, dropped the bird and went on running around like crazy making people laugh. Yep, she had fun! We were able to continue and try the long blind over water and the search to wich you also had to send the dog over water. There was no way she could have done those and she didnt. I only got her to go half way to the blind but then she just wouldnt go anymore so our test ended there. The judge said in his critic: dog who cant succeed in anything today. Handled very brisky. I quess the judge really liked my brisky handling as i finally got the reward of the best handler in beginners class.

13.8 Ulkona on harmaata ja syksyistä, sopii hyvin tämänhetkiseen mielialaan... Lida (Espranza) jäi eilen auton alle ja jouduttiin lopettamaan sillä selkäranka oli pahasti murtunut... Mitkään sanat eivät voi kuvata tätä kamalaa oloa mikä minulla tällä hetkellä on...
Hyvästi rakas pikku tyttö, sinä olit täydellinen! Koko lauma jää sinua kovasti kaipaamaan! =(
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
13.8 A very gray and rainy day today. Matches well to my mood at the moment. Esperanza got hit by a car yesterday and she had to be put to forever sleep as her spine had broken so bad. There are no words to describe how horrible i feel at the moment...
Good by little girl, you were so special! We all miss you so much!

10.8 Murkelin (Cranberry) eka AVO startti NOMEssa tuotti tuloksen! JEE! Muru oli suorittanut kaikki tehtävät läpi. Koe oli alkanut vesiohjauksella ja siinä oli ollut ongelmia veteen menossa. Oli mennyt sitten kovien kannustusten avulla. Haussa oli ollut lokkien kaverina korppi, jota Muru oli hieman ihmetellyt ja Kirsi oli saanut vähän kehottaa että lintu oli kelvannut. Kakkosmarkkeeraus oli mennyt ihan hyvin joten lopputuloksena AVO-3. Myös Rusina (Dikkumelli) on ollut NOME startissa tänään saaden hienosti ALO-1 tuloksen! Hienoa työtä Kirsi ja Susan! Jatkakaa samaan malliin! =)

Pasin kanssa käytiin Torniossa jossa Cavalier Kasperi oli ROP-VET ja Rambo rhode EH 1 koska ei antanut tuomarin taas katsoa kiveksiä.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
10.8 Some entries at Cold Game tests for Cimramin curlies. Muru's first entry in open class gave 3rd prize. Rusina was entered in beginners class and she got 1st prize! Thank you Kirsi and Susan for doing such good job with those girls! =)
We took Kirsi's cavalier Kasperi to a show today with pasi. He was BOB veteran and Pasi's rhodesian Rambo got Very good as he didnt want the judge to put hands on his testicles.

9.8 Tulipahan taas herättyä aikaisin jotta pääsee kärvistelemään kylmään ja tuuliseen Tornioon. Hrrr.... Jälleen suoranainen täyspotti reissu meidän porukalle. Muru (Cranberry) ROP CACIB, Kaneli (Springcurl Keepthefaith) PN2 VACA (-> muuttuu CACIBiksi koska Muru on intti), Napu (Ernestina) PN3 SERT, Jose (Enrique) VSP SERT! Ainoastaan se jäi harmittamaan että kasvattaja luokka jäi yhtä koiraa uupumaan, Anu sun ois pitäny ilmottaa se Choko! ;)
Mukana oli myös Anun Jämtti narttu Piitu (Aino) joka sai myös ERIn luokassaan, mikä oli kyllä melkoinen ylläri kun koira näytti suorastaan syöttöporsaalta. Tuomari sanoikin että tämä tyttö kantaa tällä hetkellä "hieman" ylimääräistä painolastia mukanaan. Alla kuvat Josesta ja Kanelista kehässä.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
9.8 In a Show again! Couldn't have gone any better: Cranberry BOB CACIB, Kaneli (Springcurl Keepthefaith) 2nd best bitch res-CACIB wich will turn into CACIB as Muru is already INT CH, Ernestina 3rd best bitch CAC, Enrique BOS CAC! We also had Anu's Swedish Elkhound Piitu with us. Piitu got excellent wich was quite a victory as she is so fat it looks like there's two dogs in one. She really needs to loose some weight before she can be taken to another show. Under some pics of Jose and Kaneli in the ring

5.8 Sunnuntaina siis käytiin itsekin Kuopiossa mutka. Tiukka oli tuomari jälleen sillä vain Jose (Enrique) sai seitsemästä kiharasta ERIn ja oli näin siis ROP saaden toisen SERTinsä.
Capri (Capricious) on ollut myös viikonloppuna näyttelyissä Irlannissa ja ollutkin molempien päivien ROP. Näin ollen 2 Green Staria ja 1 CACIB myös lisää kokoelmiin.

Ensi viikonloppuna sitten Tornion näyttely ja.... Murun EKA startti NOMEn avoimessa luokassa!! KÄÄK! Kirsi on kovasti Murun kanssa reenaillut mutta ohjaukset eivät vain tahdo edelleenkään sujua aivan kuten toivoisi. Kuinka minä oikein kestän kun pitäisi itse olla Torniossa esittämässä samaan aikaan Kirsin cavalieria ja Pasin rhodesiankoiraa. Olen varmaan aivan hermoraunio koko päivän. Alla aivan ihastuttava kuva Aijan tytöistä, takana Dupi (Decora) ja edessä Fiifi (Estefania)
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
5.8 On sunday we went to a show in Kuopio. From seven curlies Cimramin Enrique was the only one to get excellent and with that BOB and CAC too. Cimramin Capricious has also been to shows in Ireland last weekend gaining 2 BOB's, 2 Green Stars and 1 CACIB! This has really been a good weekend for Cimramin curlies! Next weekend we will be on a show in Tornio and Muru will have her first entry in open class at cold game test with Kirsi! I will propably be so nervous that day as i will be in the show at that time. Under you can find a really beautiful picture of Aija's two girls: Decora behind and Estefania infront.

2.8 Kuopion näyttelyn toisen päivän tuomari olikin sitten ankaralla päällä ja kiharoissa tuli vain yksi ERI.
Diesel oli näin ROP ja CACIB. Muut kikkurat joutuivat tyytymään EH:ään.

Yayan kanssa oli mielenkiintoinen päivä luonnetestissä. Tuli taas jokunen ylläri vaikka aika hyvin kuitenkin osasin ajatella sen suhtautumista. Taisteluhalut lelujen kanssa ovat minimaalisia, mutta en olisi uskonut Yayan alkavan ollenkaan vetämään tuomarin kanssa ja kuitenkin se pikku hetkiä uskalsi sitäkin tehdä. WAU! Pallo oli paljon kivempi, sitä se haki kun tuomari heitti ja toi sitten minulle.
Kelkan kanssa arvasin että ääntä lähtee kyllä alkuvaiheessa ja niin kävikin. Komeat töräykset kuuluivat kunnes mörkö tuli liian lähelle ja Yaya päätti ottaa ritolat takavasemmalle vetäen melkein minutkin kumoon. Uskalsi kuitenkin melko nopsaan tulla haistelemaan kummajaista vaikka vielä silloinkin vähän hirvitti.
Myös tuomarin hyökätessä meidän kimppuumme arvasin ääntä tulevan. Aluksi Yaya venytteli kaulaansa varmaan metrin pituiseksi, sitten kuului pientä murinaa jonka jälkeen alkoi komea konsertti. Itseluottamus ja rohkeus kuitenkin pettivät jälleen kun tuomari tuli vain edelleen kohti joten Yayan puolustus kaikui loppuvaiheessa äiskän selän takaa. Yaya ei myöskään olisi millään halunnut lähteä tuomari setän mukaan vaan yritti pistää kampoihin. Istui sentään lopulta kun tuomari niin käski, mutta ilme oli sen näköinen että kai sinä pysyt siellä loitompana kun minä en kyllä nyt luota sinuun. Tässä huomaa sen eron näihin meidän muihin koiriin, eli Yaya on hieman pidättyväisempi joissain tapauksissa.
Nousevaa haalaria Yaya säikähti kunnolla ja kiersi komeasti toisella kerralla. Tynnyrin tullessa kääntyi pikku viiveellä ja jäi tuijottelemaan. Ei olisi miellään tullut kauhistuksen lähelle, mutta kun äiskä meni siihen niin kyllä sitä sitten uskallettiin tulla perässä.
Pimeässä huoneessa Yaya köpötteli pitkin poikin ihan rentsinä. Muutaman kerran piti niiskutella että löysi perille asti, mutta tällaisessa tilanteessa ilman mitään uhkaavaa ei rohkeutta puutu.
Yksin seinässä. Ajattelin että tuskin tekee muuta kuin syö ruohoa kuten äitinsä, mutta väärässä olin! Taas kuului kurkkutörähdyksiä jopa melko pitkään, kunnes lopulta taas hiljeni ja pyrki pakoon tilanteesta. Antoin pahan sedän jopa silitellä itseään kaiken tuon kauhistuksen jälkeenkin.
Laukausten kanssa nyt ei tietty ollut mitään ongelmaa, yritti katsella että tippuiko jotain johonkin. Lopputuloksena LTE +110 pst. Tarkempi arvostelu löytyy Yayan omilta sivuilta ja alla muutama kuva.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
2.8 Diesel BOB CACIB today in Kuopio. I took Yaya to a character test today. I was quite good of knowing how she would react but there were also few suprises. You can see pictures of the test below and from Yaya's own page.

Yaya ottaa ritolat pulkan alta. Vielä on rohkeutta buuata hyökkäävälle tuomarille.

Uskaltaisiko tuota tynnyriä tulla katsomaan kun kerran äitikin. Yaya päättää luottaa että setä on sittenkin kiltti vaikka äsken kepillä huitoikin.

1.8 Kuopion näyttelyn ensimmäinen päivä takana ja Cimramin koirat menestyivät jälleen hienosti. Diesel PU3 CACIB, Decora PN2 vara-SERT CACIB ja pikkuinen Fiifi-neito, Estefania ROP SERT! Venäjällä asustava Desibelikin oli Kuopioon ilmoitettu mutta valitettavasti Suomen viisumeiden kanssa on ilmeisesti ollut ongelmaa eivätkä ehtineet kehään. Desibelistä on kuitenkin Venäjällä jo kehkeytynyt RUS MVA ja sillä on 3 CACIBia sieltä. Huomenna jatketaan samalla kokoonpanolla Kuopiossa ja itse lähden Yayan kanssa käymään Kajaanin luonnetestissä. Sunnuntaina sitten meidänkin porukka suuntaa Kuopioon.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
1.8 First INT show in Kuopio today. There will be three INT show's there this weekend and quite many Cimramin curlies are entered. Today Diesel was 3rd best dog and CACIB, Estefania BOB and first CAC, Decora 2nd best bitch with CACIB. Desibeli was also entered but unfortunately they couldnt make it to the show this time. Desibeli has become RUS CH this year and has also 3 CACIB's in Russia.

27.7 Minä en ole pahemmin ruukannut pitää kesälomia, mutta tänä vuonna minut pakotettiin pitämään vähintään 2 viikkoa lomaa. Minä nyt vain olen sellainen yliaktiivinen tyyppi joka ei osaa vain olla, joten lomat on kauheeta aikaa kun ei ole tekemistä! Silloin pitää sit lenkittää koiria monta kertaa päivässä ja reenata hullun lailla että nekin on raukat ihan poikki jo parin päivän loman jälkeen. Muisti on sen verran huono etten edes muista mitä kaikkea oikein touhusin ensimmäisen viikon, mutta en tainnut kyllä paljoa kotosalla olla. Paitsi maanantaina kiharaleirin jälkeen jolloin nukuin about yhteen päivällä ennenkuin lähdin taas johonkin. No, päätettiin sit Markon kanssa ottaa äkkilähtö etelään kun ei täällä pohjoisessa ole paljoa kesäilmoja pidellyt. Viikko kreikan kossilla kuulosti oikein hyvältä, joten sinne sitten lähdettiin.

Moni muu olisi tyytyväisenä loikoillut auringossa ja pulikoinut meressä mutta meidän reissu oli täynnä aktiviteettia ja sitä auringon palvontaa ei paljoa ohjelmaan kuulunut. Joka päivä käveltiin kymmeniä kilometrejä, käytiin ratsastamassa rannalla, laivalla turkin puolella, risteilyllä kreikan eri saarilla jne. Tulipahan testattua että ei ole meikäläisestä merellä kävijäksi. Pieni saarten välinen puulaiva keinui puolelta toiselle isossa aallokossa ja minä makasin koko ajan huonovointisena penkillä. YÖK! Päässä keinutti vielä puoli vuorokautta sen jälkeenkin kun vihdoin päästiin takaisin Kossille. Kotiinlähtöpäivänä kaikki oli jo koettu ja nähty joten lennon odottelu oli yhtä tuskaa ja peukaloiden pyörittelyä. Huoneet kun piti luovuttaa jo puolen päivän aikaan ja lento lähti vasta klo 23.00. Koneeseen päästyä väsytti aivan mielettömästi mutta enhän minä osaa edes nukkua istuvassa asennossa. Helsingissä kolmelta yöllä ja ei muuta kuin autoon ja kohti kotia! Tuossa vaiheessa oli jo niin yliväsynyt ettei edes tajunnut olevansa väsynyt. Olipahan ihanaa ajella yöllä kun silti oli niin valoisaa, Kossilla oli jo yhdeksän aikaan pimeää.

Ajattelin että kun pääsee kotiin niin ei muuta kuin heti nukkumaan, vaan eipä tullut uni ei. Niinpä purin matkalaukut, siivosin kämpän, reenasin koiria ja trimmasin ne... Kyllä sitä on pöljä kun ei osaa rentoutua, mutta tänään olen kyllä ottanut ihan lunkisti sentään ja pysynyt kotosalla. Alla pari lomakuvaa, lämpöä oli + 32-38 astetta joka päivä joka on kyllä ihan liikaa! Ihana olla kotona kun on niin viileää! =)
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
27.7 I'm not that kind of person who likes beeing on vacations, i just have to have something to do all the times so i like beeing at work. This year i was told i have to take at least 2 weeks of work to relax a bit. Poor dogs, when i have time i'm training them all the time and taking them for long walks many times a day just to get something to do. As we haven't got much of nice and warm summer weather here, we decided to take a quick take off to Greece to Kos island with Marko. One week full of heat, + 32-38 everyday! A bit too much for me who usually burns every summer. We didnt take very much sun on the beaches but had a really active vacation by horse riding on the beach, taking a trip to Turkey and a boat trip to other Greece islands. Turned out i'm not much of a sailor, god i felt so bad in those big waves! But we had a really nice time there and now it's good to be back home! So nice and cool in here! Under you find few holiday pictures.

14.7 ONNEKSI OLKOON CIMRAMIN E-PENNUT 1 V TÄNÄÄN!!
Oltiin Kirsin kanssa kiharaleirillä viikonloppuna. Olihan taas melkoista hommaa asustaa pienessä huoneessa kahden ihmisen ja kuuden koiran voimin... huoneessa oli melkoisen lämmin! Ikkunan oli pakko olla auki että pystyi olemaan ja tokihan hurtatkin sen huomasi kun jäivät yksinään. Muutamaan otteeseen saatiin huomata että Damme roikkui kakkoskerroksen ikkunassa pää ja etutassut ulkopuolella vastaanottamassa meitä. Jouduimme siis köyttämään räppänän taluttimella toiseen ikkunaan kiinni, jotta tuuletus edelleen pelasi mutta koirat pysyivät varmasti sisällä. Damme oli kuitenkin jo hoksannut että ikkunasta oli kiva katsella, joten se oli aina pöydän päällä ja ikkunassa kun huoneeseen meni takaisin. Toivottavasti tajuaa ettei moinen todellakaan ole sallittua kotioloissa! Oppipa poika reissun aikana myös merkkaamaan sisätiloihin... ja se on kyllä jatkunut nyt myös kotona, prkle! Odotahan hurtta kun saan sinut itse teosta kiinni!
Joo, Damme on siis meillä tällä hetkellä. Vaihdettiin Kirsin kanssa koiria kun Muru on ollut jo kolmisen viikkoa Kirsin luona, jotta voivat reenata syksyn NOME kokeita varten. Tulipa testattua leirillä sekin, että pelkästään minun läsnäoloni saa Murun tekemään töitä huomattavasti huonommin. Leirikokeen tehtävät eivät todellakaan olleet niin vaikeita etteikö Murun pitäisi niistä selviytyä, vaan eipä oikein mennyt markkeeraukset ja ohjaus oikein putkeen kun olin itsekin paikalla. Haku oli mennyt sitten jo hyvin kun lähdin pois ja nyt kotosalla olivat käyneet niitä markkeerauksia ottamassa kun ei kerran sujuneet ja eipä ollut taas ollut ongelmaa kun omistaja loisti poissaolollaan. Kiva kun se toimii edes jonkun kanssa mutta on se vaan masentavaa kun ei voi itse olla edes katsomassa vieressä.
Mun pitäis nyt sit jaksaa reenailla Dammea taippareita varten. Tällä hetkellä opetellaan istumaan paikallaan kun jotain lentää, sen verran on kokoa koiralla että handleri lentää kyllä perässä kun se päättää lähteä. Viimeisimpien kotimitausten tulokset oli 69 cm ja 50 kg...

Erikoisnäyttelyssä oli siis kuusi koiraa ja olin todella tyytyväinen menestykseen. Jose (Enrique) oli PU3 vara-SERT, aivan mahtavaa vuosikkaalta pikkupojalta! Siskonsa Lida (Esperanza) oli JUN ERI 3 ja Fiifi (Estefania) JUN ERI 4. Muru (Cranberry) oli KÄY ERI 2, Yaya (Springcurl Persuasion) ja Romeo (Diesel) saivat ERIn mutteivät sijoittuneet. Damme (Curltriever Most Wanted) sai EH:n, oli liian iso ikäisekseen... ;) Suyri (Curlicue's Cyriana) ja Dupi (Decora) saivat H:n. Suyrin pään väritys häiritsi tuomaria niin paljon että laatuarvosana tippui ERIstä H:ksi, Suyrilla kun näkyy ruskeaa poskissa ja silmien päällä vaikka muuten musta onkin. Dupi ei ollut turkissa. Cimramin kasvattaja ryhmään kuuluivat Muru, Jose, Lida ja Fiifi ja se sijoittui kolmanneksi saaden KP:n.

Samaan aikaan Anu urakoi kaksi näyttelyä Oulussa jossa lauantaina Choko oli ROP CACIB, Denzel (Softmaple Cimramin Jorneyman) oli PU2 VACA (muuttuu CACIBiksi koska Choko on intti), Napu (Ernestina) oli VSP ja sai ensimmäisen SERTinsä! Valitettavasti Ata (Dilemma) oli ontunut takajalkaansa joten sitä ei voitu arvostella, tuomari oli kyllä kovasti tykännyt ja valitellut kun ei voinut palkita kaunista koiraa. Sunnuntaina pojat saivat kisata keskenään ja Choko oli jälleen ROP Denzelin jäädessä PU2:ksi. Vaan hieno juttu että Denzelin ERI putki jatkui edelleen! Alla muutama kuva Lidasta leirillä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
14.7 Curly weekend and championchip show behind, i'm so tired! Show success was good, Enrique was 3rd best dog with res-CAC from 30 males! Absolutely wonderful for only one year old youngster! His sisters Esperanza and Estefania both excellent and placed 3rd and 4th in junior. Cranberry 2nd with excellent in working class, Springcurl Persuasion and Cimramin Diesel both excellent. Damme, Curltriever Most Wanted in his first show very good in junior (too big at this age for this judge, yeah last week i got 69 cm and 50 kg when measuring him!) Curlicue's Cyriana and Cimramin Decora both got Good, Decora had no coat and Suyri has brown in her face wich bothered the judge so much that excellent went good. Cimramin breeders group was 3rd with honour prize.
At the same time Anu stayed at home and took some of our curlies to two shows in Oulu. On saturday Cimramin Choko was BOB CACIB, Softmaple Cimramin Jorneyman 2nd best dog res-CACIB wich will turn into CACIB as Choko is already int ch. Cimramin Ernestina was BOS and gained her first CAC. Dilemma had limped so couldnt be judged wich was a pity. Under you can find few photos of Lida, Esperanza. Photos taken last weekend on our trip.

4.7 Pasi lähti mukaan maanantain VEPE reeneihin ja tässä hieman kuvasatoa veneen noudosta. Lisää kuvia Denzelin omalla sivulla. Denzelillä ei ollut mitään ongelmaa pysyä veneessä käskyn alla kun äiskä jäi rannalle odottelemaan. Eikä kyllä miettinyt sekuntiakaan kun sitten kutsuin, vaan hyppäsi suorilta veneestä veteen ja ui rantaan. Veneen vedossa paino tuli taas yllätyksenä ja poika veti itsensä pystyyn niin, että pää jäi hädin tuskin pinnan päälle, mutta eipä päästänyt siltikään köydestä irti! Sai korjattua uinti asentonsa ja veti veneen hienosti rantaan. Nyt ei edes katsellut yhtään taakseen, että tuleeko vene päälle niinkuin viime kerralla teki.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
4.7 My brother Pasi came with us on our monday water rescue training to get some pictures. Under you can find pictures of Denzel bringing the boat to shore and more pictures you can find from his own page. Denzel did a really good jump in to water from the boat and he even stayed in the boat alone when i stayed on the shore. He also brought the boat nicely to shore, eventhough he was still a bit suprised of the boats weight when he was pulling it. He almost went completly under water, but didnt let the roap out of his mouth. He managed to correct his swimming position and brought the boat to shore.

29.6 Tänä viikonloppuna oltiin taas velipojan kanssa opiskelemassa lisää koirahierontaan liittyviä juttuja. Viikonlopun aiheena oli kasvilääkintä sekä homeopatia hieronnan rinnalla. Erittäin mielenkiintoista asiaa! Sunnuntaina mentiin kouluun hieman myöhässä, sillä aamusta piti käydä Haukiputaalla ryhmänäyttelyssä esittämässä Denzel (Softmaple Cimramin Jorneyman) ja Ata (Cimramin Dilemma). Kiharoita olikin ilmoittautunut kokonaista kolme kipaletta! Arvosteluissa nyt ei kauaa kestänyt ja tuloksetkaan ei olleet yhtään hassummat: Denzel jatkoi menestysputkeaan ollen taas ROP! Ata olikin sitten VSP, SERT ja FIN & N MVA!!!! Upeaa! Alla kuvat Denzelistä ja Atasta kehässä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
29.6 At a show with Denzel and Ata. Nothing bad to say about today: Denzel was BOB and Ata BOS with CAC and she became FIN & NOR CH!!!! First pup from the D-litter to become champion in Finland! Desi sister has already gotten her Russian Junior Champion titel before this.

23.6 Sainpa tuossa viikonloppuna idean lähteä kokeilemaan VEPEä Denzelin kanssa. Laitoin paikallisille vepeilijöille kyssäriä harjoituksista ja tänään sitten käytiin kokeilemassa ensimmäistä kertaa. Kouluttajilla oli vaikea uskoa, että Denzel oli eka kertalainen sillä niin hienosti se heti teki hommat! Aiheena oli hukkuvan pelastaminen ja veneen veto rantaan. Ajattelin, että Denzel saattaa vähän karsastaa outoa oranssia miestä vedessä joten ensin minä vain heitin dummyn veteen miehen viereen josta Denzel haki sen ongelmitta. Sitten oranssi mies otti dummyn ja meni sen kanssa veteen ja niin se vain Denzel painui perään tuoden ukkelin rantaan! Näki että raskas taakka oli outoa kun uimatyyli vaihtui enemmän pohjaa hakevaksi, mutta ei Denzelillä ollut mitään ongelmaa saada ukkoa rantaan pysyen itsekin vielä pinnalla. Sitten mentiin hakemaan sitä venettä. Ensin vene oli rannassa ja tutustuttiin vetoköyteen. Eipä tarvinnut paljoa köyttä heilutella kun Denzel jo roikkui siinä kiinni, eikä mitään ongelmaa hakea köyttä myöskään rantavedestä. Sitten vene souti vähän matkan päähän rannasta ja köyttä pidettiin veneen reunalla. Denzel ui suoraan veneelle ja otti köyden suuhunsa. Sen jälkeen se mietti hetken mitä sillä pitäisi tehdä, yritti tarjota sitä veneessä olevalle kouluttajalle mutta kun kutsuin niin tuli veneen kera rantaan. Vähän katseli taakseen että meinaako tuo vene tulla päälle, mutta ei päästänyt köydestä irti missään vaiheessa vaan toi minulle ja sitten reviteltiin oikein kunnolla. Haettiin vene vielä pari kertaa ja nyt Denzel lähti suoraan tuomaan venettä rantaan. Denzel oli muutenkin aivan täpinöissään kun otin sen autosta ulos. Kun se näki toisten hakevan jotain vedestä se meni aivan sekaisin ja minulla oli iso työ että sain sen pideltyä aisoissa kun se yritti vetää minua rantaan. Ihan kuin se olisi ollut jo vanha konkari ja tiennyt mitä oli tullut tekemään! Tultiin siihen tulokseen että VEPE on selvästikin Denzelin laji, joten tästä lähtien aletaan maanantaisin käymään vepe reeneissä. Mukavaa vaihtelua tokoiluun.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
23.6 Last weekend i got this idea on trying water rescue with Denzel. So today we were in our first water rescue training and it went so well! Denzel is really made for this thing! The trainers couldnt believe this was his first time, he did so well. So from now on, water rescue will stay in our calendar each monday.

14.6 Raskas viikonloppu jälleen, reissua toisen perään. Eilen, perjantai 13. päivä... Lähdettiin Sarin kanssa Rovaniemen taippareihin mukana Ata ja Kaneli. Alunperin piti Sinin ja Unton tulla myös mukaan, mutta Untolla on mennyt noutohommat "hieman" yli, joten katsottiin paremmaksi perua se pois ja sen tilalle sitten laitettiin Kaneli rouva taas kokeilemaan miten se lintujen löytäminen onnistuu. Kaneli pääsikin ensin vuoroon ja täytyy sanoa että olin todella tyytyväinen sen vesinoutoihin. Ensimmäistä kertaa se lähti ilman eri kehoituksia uimaan, jopa suht nopeaa vaikkakin silti Kanelimaisella tyylillä. Kuten tuomari kirjoitti uimahalusta: Oma hienostunut tapa. Kuulostaa ihan Kanelilta! Hakualueelta toi ensimmäisen vaakun jo melkoisen kovalla otteella, mutta sattui kantamaan lintua kaulasta niin ei mennyt rikki asti. Seuraavalla vaakulla ei ollut niin hyvä mäihä... runtiksi meni ja koe loppui siihen. Yleisvaikutelma: Koira joka tietää tehtävät, mutta hylätään riistan käsittelyn vuoksi. Mitähän hittoa tuohonkin keksisi. Otin kaikkina niinä kolmena päivänä kun tiesin olevani sen kanssa menossa, kotona vaakun hakua pihalla eikä runtannut kertaakaan. En edes käskyttänyt sitä hakualueella ettei se vaan ota mitään painostuksena, annoin vain mennä ja huidoin alueen suuntaan. Jokin siinä vaan on siinä metsässä että sieltä ne pitää runtata. Ei voi ymmärtää... tiellä jos tekee pitkiäkin ohjauksia vaakuilla niin ehjänä tulee ilman ongelmaa. No, eihän se ole kuin "vasta" 7,5-vuotias joten onhan meillä vielä monta vuotta aikaa miettiä! =)

Ata on ollut minulla viimeiset pari viikkoa jotta ollaan saatu joka päivä jotain pientä reenata sen kanssa. Lähinnä vain varmuutta vaakkujen ottamiseen, Atalla kun välillä tuppaa unohtumaan mitä on alueella tekemässä ja vaakut jää silloin metsään. Keskiviikkona viimeisissä taipparireeneissä teki kuitenkin ihan hyvää hakua ja töitä koko ajan, tuoden joka variksen heti kun löysi, joten tiesin että kyllä sen pitäisi läpi mennä. Ja niinhän se meni! vesinoudot eivät tuottaneet ongelmaa ja hakualueella Ata meni, tuli takaisin ja palautti käteen, meni tuli takaisin ja palautti käteen jne. Aivan mahtavaa työtä eikä ollut tuomarillakaan mitään moittimista. Kanijäljelläkään ei pienintäkään haparointia vaan varmasti kani minulle. NOU 1 plakkarissa! Kyllä oli tyytyväinen omistaja ja kasvattaja paluumatkalla autossa! =) Atan yleisvaikutelma: Erinomaisia taipumuksia osoittanut hyvä noutaja.

Kotona oltiin siinä puoli yhdentoista maissa yöllä. Vaihdoin vähän tarvikkeita reppuun, panin kellon soimaan aamu viideksi ja nukkumaan! Aamulla kuudelta lähtö Kemijärven TOKO kokeeseen Murun kanssa. VÄSYTTI!

Murun koe meni ihan hyvin, joskin sen oli sitten pakko taas keksiä näitä "minä itse" juttuja joka liikkeessä, hitto mikä koira! GRR!
Paikalla makuu 9: ei mennyt eka käskystä maahan. Seuruu 8,5: tulihan se mukana mutta olis voinu kyllä tehdä enemmän töitä pysyäkseen kunnolla perässä. Liikkeestä maahan 10: ainoa liike jonka viitsi tehdä kunnolla alusta loppuun! Luoksetulo 7: Pitäsköhän harkita vaihtoa suulliseen käskyyn kun sen pitää aina siinä puolivälissä katsella kaikkea muuta kuin minua! Anna siinä sitten käsimerkkejä! Liikkeestä seisominen 9: ei sitten voinut taas nousta perusasentoon eka käskystä... Nouto 9: lähti viemään tuomarille kunnes hoksasi että äiskällehän se piti viedä. Aivan vino asento edessä josta täysin vinoon perusasentoon... Kaukot 9: Kerrankin se oli oikein innoissaan jo nousemassa ennen käskyjä! Teki hyvät nopeat asennon vaihdot, MUTTA, ei TAASKAAN voinut nousta perusasentoon eka käskystä! Voi prkl! Hyppy 8,5: hyppäsi, istui ja sivulle kutsuttaessa istuu edelleen hypyn takana... toisella käskyllä hänen armonsa suvaitsi tulla jälleen. Kokonaisvaikutus 9,5 jolloin yhteispisteet 174,5 AVO 1 -> TK2. Nyt saa Muru jäädä tauolla tottiksesta ja keskitytään ensin saamaan Denzelille ne voittajan liikkeet kuntoon. Katsellaan sitten taas jaksaako tuon kanssa ruveta taistelemaan. Ärsyttää niin suunnattomasti kun sen pitää tahallaan kokeessa tehdän noita temppuja.
alla kuvat Kanelista ja Atasta taippareissa.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
14.6 Hard weekend again with lots of travelling and not so much sleep. Yesterday we were at a working test with Ata and Kaneli. Kaneli did a good water work wich i'm really pleased as she hasnt been that keen on swimming when younger. She had no problems with that this time and the seaguls were brought to my hand nicely. But for some reason she thinks that the crows found in the forest have to bee crushed to pieces before bringing them to me. The judge said to her that those birds really are dead already so she doesent need to kill them again, but as she did, our test stopped there. Ata did a really good job. No problems with the water retrieves and such good search! She just went in and came back with the crow, went in and came back with the crow.. The judge didnt find anything bad from her working he just said that Ata is a really nicely working dog and as she also found the bunny from the end of the track she passed the working test! Now only one CAC to become champion.
We arrived home about 10.30 pm, i just put the alarm to 5.00 am and went to sleep. At 6.00 am we started driving to Kemijärvi obedience test with Muru. Must say that Muru did a good job but with a little "muru spice" on it. She just has to think of something to let me know she wants to decide herself when to do and what. Like this time, not a single move without two commands on some point wich she definetly knows how to do with that one command too! She managed to get that last 1st prize from open class and got the training mark TK 2. Now i think i'll concentrate on training the winners class moves for Denzel first and let Muru rest from obedience for a while.
below pics of Kaneli and Ata at the working test

Paljon on tapahtunut, mutta kun tätä hemmetin nettiä ei ole saanut päivitettyä operaattorin muutosten vuoksi. Ärsyttävää!

8.6 JAHUU! TÄNÄÄN SE TAPAHTUI! JIPPIII! DENZELISTÄ TULI VIHDOINKIN MUOTOVALIO!!!! =)
Käytiin Kemin ryhmänäyttelyssä, jossa Denzel oli hienosti ROP, kolmas SERT ja tittelirivistöksi saadaan lisätä tästä lähtien FIN & N MVA S MVA(N)!! Ja tietty nyt kun se vika serti nasahti heti alkukesästä niin olen ehtinyt ilmoittaa hurtan ainakin neljään näyttelyyn vielä tämän jälkeenkin... no, pitää lähteä käymään kun Denzel sentään tykkää kehässä pyörimisestä, ei tarvi ottaa paineita siitä miten menee!
Ja jotta viikonloppu olisi aina vaan parempi Denzelin poika Curlicue's Catch A Cashew on myös ollut näyttelyssä: SERT, ROP! Onneksi olkoon Kasse ja kotiväki!
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
8.6 YAHOO! WHAT A DAY! Finally i got the last CAC for Denzel so he got few titles with that. He now has the titles FIN & NOR CH SWE SH CH!Also one of Denzel's son's Curlicue's Catch A Cashew has been BOB today and gain his second CAC! Congratulations for Kasse and his owners!

7.6 TOKO-SM kisat Oulussa. Kiharakerhon joukkueeseen kuuluivat AVO-luokan Denzel ja Choko, VOI luokan Peppi (Häämörin Rosary) sekä EVL koira Hörppis (Yangopark Hi Flyer). Peppi ja Hörppis jäivät tällä kertaa tulosta vaille, mutta Choko sai Anun kanssa AVO-3 tuloksen ja Denzel viimeisen AVO-1 tuloksen sekä TK2:n.

Anulla oli hiukka huonoa tuuria tällä kertaa. Ensimmäisessä kehässä suoritettiin paikallamakuu, liikkeestä maahan ja seisominen sekä luoksetulo. Paikalla olossa Choko oli venkoillut, haistellut ja muutenkin viihdyttänyt itseään pysyen kuitenkin maassa paikallaan joten se näkyi pisteissä. Sekä jäävät liikkeet että luoksetulo menivät vielä ihan hyvin, mutta kun piti vaihtaa kehää alkoi mennä jo huomattavasti huonommin... Anu ei muistanut herätellä Chokoa ollenkaan ennen kehään menoa, joten seuraaminen oli sen näköistäkin. Choko laahautui perässä kuin vetelä lahna, ja teki vain hetkittäin oikeaa seuraamista, ensimmäinen nolla. Noutokapulan heittämisen yhteydessä linnut lentelivät haitolla joten lintukoira tietty katselee niitä eikä viitsi vaivautua hakemaan mitään tylsää puukapulaa, nolla. Kaukoissa omaa vuoroon odottava koirakko päätti tulla juuri kehänauhan viereen leikkimään vinkulelulla, joten toki se nyt kiinnosti Chokoa enemmän kuin kaukana seisova Anu. Anna siinä sitten käskyjä kun koira ei edes katsele oikeaan suuntaan. Saivat sentään 5 säälipistettä kun pari asennonvaihtoa saatiin onnistumaan. Hypyn kanssa jälleen todellista epäonnea! Juuri kun Anu käski Chokon hyppäämään ja koira oli jo ilmassa menossa, minä olin viereisessä kehässä Denzelin kanssa suoritusvuorossa. Denzel päätti karata katsomaan merkkipurkkeja ja jouduin karjaisemaan sen takaisin viereen. Choko kuuli minun ääneni ja ajatteli että nyt taisin lähteä luvatta joten se yritti kaikin keinoin jarruttaa itseään jo ilmalennon aikana ja laskeutui aivan hyppyesteen viereen johon tämähti heti istumaan. Eihän siitä kohdasta ja asennosta ollut mitään jakoja päästä enää hypyn yli takaisin, joten nollille meni sekin liike... Sorry Anu! =)

Denzel teki hyvän paikallaolon, mutta juuri ennen kuin ohjaajat tulivat takaisin kehään Denzel oli käyttänyt hieman kyynärpäitä ylhäällä jotta sai keikautettua itsensä toisen kankun päälle ja näin saimme pisteitä 9. Sitten tuli liikkeestä maahan, jolloin nyökättyäni liikkeenohjaajalle olevani valmis, Denzel katsoi sen luvaksi lähteä rynnimään luoksetulon merkkipurkkeja katsomaan ja näin ollen Anun suoritus hypylle meni persiilleen... Saatuani hurttani takaisin sivulle, liikkestä maahan meni täyden kympin arvoisesti siihen asti, kunnes Denzel ei jostain syystä noussutkaan istumaan ensimmäisestä käskystä joten tästä 8. Luoksetulossa lähti vauhdilla tulemaan, pysähtyi kuin seinään MUTTA! Meni MAAHAN! Mistä ihmeestä se taas tuonkin keksi?! Saatiin siitä sitten 7. Liikkeestä seisomisesta saatiin 9, en tiedä itsekään mistä se yksi piste lähti, mutta jankkasin varmaan pari minuttia ennen suorituksen alkua että sain Denzelin pysymään sivulla perusasennossa. Niin oli poitsu täpinöissään että heti kun vähän sanoi jotain tai liikahti niin se hyppi ja pyöritteli persustaan että joko mennään?! Meikäläisen kisahermoille tuo ei tehnyt kyllä yhtään hyvää! Tässä kehässä kokonaisvaikutelmasta saatiin 7. Vaihdettiin kehää ja lähdettiin seuraamaan. Denzel pysyi aika hyvin oikeassa paikassa, mutta aluksi katsekontakti oli hiukka hakusessa ja vasemmalle käännöksissä sain potkia koiraa edestä päästäkseni oikeaan suuntaan. Sitten kontakti löytyi ja homma lähti sujumaan paremmin. Minä vain paniikissani tein taas kauheita supernopeita käännöksiä että koira jäi hetkeksi hämillään miettimään mihin suuntaan se emäntä oikein menikään, seuruusta 8,5. Noutokapula piti sitten heittää lähelle niitä merkkipurkkeja. Denzel ei jostain syystä taaskaan lähtenyt eka käskystä edes noutoon ja sitten kun lähti, niin meni purkille jonka jälkeen hieman "vapaata hakua" jotta löydettiin kadoksissa ollut puukapula. Loppupätkä menikin jo sitten hyvin, pisteet 7. Kaukoissa on välillä ollut pientä takkuamista taas. Joko ei nouse istumaan ollenkaan tai tarjoaa seisomista kun on niitä voittajan kaukoja jonkin verran hinkattu. Nyt kuitenkin teki kaukot jälleen täyden kympin arvoisesti ja tuomari vielä kommentoi että hyvät nopeat asennon vaihdot oli. Hyppy olisi myös ollut kymppi, ellei jätkä olisi taas hypännyt laiskasti ja kolistellut koipiaan esteeseen menomatkalla, tästä 8. Tuomari tykkäsi Denzelin työskentelystä, oli kuulemma oikein työskentelyintoisen ja iloisen näköistä menoa, joten kokonaisvaikutelmasta saatiin nyt 9 jolloin keskiarvoksi jäi 8.
Alla kuvat Chokosta ja Denzelistä hypyllä. Toi Chokon takapuolikuva on aivan BEST! =)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
7.6 Finnish Championchip Obedience test today. Curly club had it's own team representing the breed and it included Choko (Cimramin Choko) and Denzel (Softmaple Cimramin Jorneyman) in Open class, Peppi (Häämörin Rosary) in Winners class and Hörppis (Yangopark Hi Flyer) in Elite class. Unfortunately Peppi and Hörppis werent able to get a prize today, but Choko got 3rd prize with Anu and i got the last 1st prize from open with Denzel, so from now on Denzel can put TK2 to his name. TK 2 is training mark wich means that the dog has three first prizes from open class obedience and from now on it has to compete in winners class. Under you can find pictures of Choko and Denzel on the jump. Choko's jump didnt went well as i was in the next ring with Denzel at the same time. As Anu sent Choko to jump, Denzel decided to run off from me to see something in the ring and as i yelled Denzel back, Choko heard my voice and thought he had done something wrong so he sat too close the jump and wasnt able to jump back as he should, so they got a noll from that. Sorry Anu! =)



2.6 Tänään oli uimapäivä. Ensin käytiin juoksemassa auton edessä jotta tulee oikein kunnolla kuuma ja sitten päästiin jokainen vuorollaan uimaan. Lemi ja Lidakin hoksasivat vihdoin että tämähän on mukavaa ja hakivat innoissaan damia vedestä. Vielä saa pitää nuorukaisilla pelastusliivit päällä, sillä varsinkin Lida lähtee ilman niitä helposti hakemaan pohjaa takajaloilla ja jyrkässä rannassa menee silloin koko koira veden alle. Alla kuvia Lemistä, Dammesta ja Lidasta uimasilla.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
2.6 Today i took all the dogs swimming. First they got to run infront of the car for few kilometers and after that some cooling water retrieves! Lida and Lemi also got the hang of it eventhoug i still keep lifevests on them so that they are not able to go under water in any surcomstances. Under you can find pictures of Lemi, Damme and Lida swimming.

1.6 Tänään käytiin taas sellainen pikainen reissu Piteån näyttelyssä. Tällä kertaa kehään ilmaantui kokonaista viisi kiharaa! Narttujen SERT ja CACIB tuli suomeen, onneksi olkoon Peppi ja Susanna! Yaya PN2 ja VACA, joten vielä saadaan sitäkin ruotsiin raahata. Denzel oli PU2 SERT, häviten tällä kertaa norjalaisurokselle joka sai harstadin reissulla jäädä kakkoseksi, näin ne koirat menee eripäin eri tuomareilla! Denzelille pitäis siis vielä hinkata yksi SERT joko suomesta tai ruotsista... pitänee alkaa katselemaan olisko ruottin puolella vielä joku näyttely tälle vuodelle johon jaksais lähteä yrittämään noiden kahden kanssa. Harmittaa kun en pääse juhannuksena Gällivareen töiden takia. Tyhmää!=( Saatiin vielä paluu reissulla jännittää päästäänkö ollenkaan Suomen puolelle kun löpö alkoi olla melkoisen vähissä. Olisikohan Markon ajamalla nopeudella ollut jotain tekemistä asian kanssa... Miehet ja niiden lelut! Anna niille bemari alle ja niistä tulee heti räikkösiä... Päästiin sentään juuri ja juuri höyryillä haaparannan huoltsikalle josta saatiin sen verran lisää löpöä tankkiin että päästiin sitten Suomen puolelle kunnolla tankkaamaan.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
1.6 Today we were in a show in Piteå, Sweden. We went there with my husband Marko and we had Denzel and Yaya in the ring. Yaya was 2nd best bitch with Res-CACIB and Denzel also 2nd best dog with Res-CACIB and CAC. Denzel now needs one more CAC either from Finland or from Sweden to become champion. We had very exciting trip back home as we almost run out of diesel before getting back to Finland. This might had somehting to do with the speed Marko was driving... Give a man a BMW and they think they are rally drivers!

24.5 Tänä lauantaina oli Suyrin ja Yayan ensimmäiset NOME-B startit ja samalla Muru lähti yksikseen labbis ihmisten avustuksella käymään Rovaniemen ryhmänäyttelyssä. Jotta SUURET KIITOKSET vielä Miralle ja Virpille Murun kuskaamisesta sekä Pialle Murun majoittamisesta sekä esittämisestä!
Muru oli ROP ja RYP-2, joten reissu oli erittäin kannattava!

Nome puolen tulos saldo jäi huomattavasti laihemmaksi, mikä toisaalta oli kyllä odotettavissa kun tiedettiin ettei kumpikaan tytöistä ole vielä ihan täysin valmis starttiin. Anu ohjasi Suyria ja heti alkuun tuli ikävä kommellus. Ensimmäisenä oli ykkösmarkkeeraus, mutta Suyri ei nähnyt koko heittoa kun haulikosta sattui lentämään hylsy juuri Suyrin silmien edestä ja neitokainen tapitti sitä silmät suurina. Eihän se siis lähtenyt mihinkään hakemaan kun ei ollut mitään heittoa nähnytkään. Seuraavaksi tuli toinen ykkönen. Koira lähetettiin mäen laelta ja heitto tuli heinikon taa avoveteen, niin ettei koira nähnyt lopullista pudouspaikkaa kunnolla. Suyri päätti kaikkien muiden koirien tapaan mennä ensin rantoja pitikin lähemmäs ja siitä pienen saarekkeen kautta linnulle. Muuten hieno suunnitelma, mutta toki se ehti matkalla unohtaa missä se lintu oikeastaan oli ja joutui tekemään pitkään hakua että lopulta löysi linnun ja toi Anulle. Seuraavaksi oli haku. Suyri lähti metsään eikä mennyt kauaa kun se löysi lähimmän variksen. Haisteli sitä pitkään ja päätti jatkaa matkaa ilman lintua. Se siitä sitten... ensimmäinen kerta kun ei ota varista, mutta markkeerauksessa ollut vesilintu kuitenkin kelpasi kun niiden kanssa on yleensä ollut enemmän ongelmaa ottamisen kanssa. No, jäi kuitenkin ihan hyvä mieli ja Anu meinasi että toki startataan vielä uudestaankin tälle vuodelle. Pitää vähän reenata lisää ennen sitä.
Yayan kanssa mietitytti eniten ne veteenmenot. On se nyt uinut, mutta arpoo todella pitkään varsinkin ensimmäisillä kerroilla ja aina uudessa paikassa. Ensimmäiselle markkeeraukselle otti komean paukkunoudon! Siis paukkunoudon! Yaya! Minä vain tapitin sitä silmät selällään ja suu auki enkä sanonut mitään... No, sinnehän se meni rantaa pitkin juoksentelemaan ja miettimään että eikö mitenkään pääsis yli ilman uimista. Jouduin lopulta kehottamaan sitä menemään yli ja niin se lopulta tekikin. Lokki oli heitetty saaressa olevaan pikku lampeen, ja uimallahan se sieltä piti hakea vaikka ei tarvinnut kuin pari kroolia ottaa. Sekin on Yayalle liikaa, joten sen piti ensin kiertää koko saari läpi josko löytyisi maalta joku lintu tuotavaksi, mutta kun ei löytynyt niin pakko oli rohkaistua ja uida se lokki äiskälle.
Toisella ykkösellä lähti myös rantaa pitkin, mutta meni vauhdilla ensimmäisen vesiojan yli (oli tuttu paikka kun tuli siitä takaisin sen lokin kanssa), uiskenteli sitten saaren toiseen laitaan ja rantautui vain huomatakseen että se penteleen sotkelo (en tiedä mikä se lintu oli) oli jälleen uintimatkan päässä vedessä. Taas piti rampata saaren rannat läpi ennenkuin meni veteen. Piti vielä sitten kehottaa veden yli kun jäi linnun kanssa arpomaan sen ojan ylitystä.. kyllä pitää tehdä kaikki asiat niiin vaikeaksi itselleen.
Päästiini siis hakualueelle ja Yaya aloitti haun oikein hyvin. Ei mennyt kauaa kun tuli ensimmäisen linnun kanssa takaisin. Sen jälkeen teki pitkiä kierroksia löytämättä mitään. Ilmeisesti tuuliolosuhteet oli tosi vaikeat syvemmällä metsässä kun koko päivänä ei monikaan koira löytänyt kuin ne pari lähintä riistaa. Taisi tulla vain muutama tulos lähes paristakymmenestä koirasta koko päivänä. Jouduin siis laittamaan Yayaa alueelle yhä uudestaan kun se tuli tyhjänä takasin ja koirasta alkoi nähdä että usko alkoi loppua. Sitten se kuitenkin onnistui löytämään vielä yhden linnun jonka jälkeen päästiin suorittamaan ohjaustehtävää.
Mielestäni ohajus oli melko vaikea alokasluokkaan. Olen tosi huono arvioimaan matkoja, mutta sanoisin että vesiohjausta oli about 15 m, lähetys oli rinteen päältä josta rantaan ehkä kolmisen metriä? Lintu oli vastarannalla pienessä heinikossa oleva tavi. Ajattelin että tuonne en kyllä Yayaa saa millään. Se veteenmeno kun on vaikeaa silloinkin kun olen itse siinä rannassa mutta ei ole koskaan edes yritetty niin että olisin itse kaueampana rannalla lähettämässä. Matkakin oli pidempi kuin mitä koskaan ollaan otettu veteen. Yaya meni eteen-käskyllä rannalle ja lähti taas ramppaamaan edestakaisin etsien kahluupaikkaa. Jouduin käskemään sitä paljon että sain pidettyä suunnilleen oikealla linjalla ja menemään veteen. Ihme kyllä, lopulta se päätti lähteä ja kun se lähtee niin se myös menee eli suoraan vastarannalle asti! Uskomatonta! En olisi ikinä uskonut! Ja mikä vielä uskomattomampaa, koira joka ei osaa ollenkaan vasenta ja oikeaa lähti kuin lähtikin oikeallepäin kun sinne huidoin ja sai linnusta vainun. Tässä vaiheessa vain näki että painostaminen tulisi kostautumaan ja niin kävi, Yaya runttoi tavin aivan lyttyyn, jonka jälkeen taas hirveä ruljanssi että sain sen tulemaan uimalla takaisin. Saa taas syyttää ihan vaan itseään tuostakin. Näin jo siinä vaiheessa kun se toi haun toista lintua, että nyt mennään rajamailla ja olisi pitänyt keskeyttää siihen. Mutta kun sitä on niin perkuleen kilpailuhenkinen että ei voi luovuttaa ennenkuin on pakko! HEMMETTI! Kertokaa ihmiset miten sitä saa oman päänsä käännettyä erilaiselle ajattelu puolelle ja oppisi keskeyttämään ajoissa. No, vaikka nolla tulikin niin jäi kyllä itselle siinä mielessä hyvä mieli että Yaya teki töitä paremmin kuin itse osasin odottaa. Nyt pitää keksiä jotain noihin veteenmenoihin ennenkuin ilmoittaa sitä mihinkään kokeisiin. Pääsee emäntäkin tänä vuonna siis lotraamaan vedessä kyllikseen! =) Tuomari sanoi yleisvaikutelmassa näin: Miellyttävän oloinen ja yhteistyöhaluinen koira jonka suorituksen pilaa vesityöhaluttomuus. Stressi purkautuu huonoon riistankäsittelyyn ja koe keskeytetään. Alla kokeesta otettuja kuvia Suyrista ja Yayasta.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
24.5 First cold game trial entries with Suyri and Yaya in the beginners class. Muru went to a show byherself with some help from the labrador people. Thank you so much Mira, Virpi and Pia for taking care of Muru and handling her to BOB and GROUP-2!
Anu handled Suyri at the test, they didn't get a prize this time. It started with a single mark but unfortunately Suyri was looking something else that dropped from the shotgun propably so she didnt see the throw at all. After this there was a another single mark into water but with longer distance. This one she saw, but decided to run from the shore first and managed to forget the location of the drop while going there, so she had to do a lot of search to find the bird before bringing it to Anu. After this they went to the search. Suyri found the crow quite fast but for some reason decided not to take it so their trial stopped there. More practise and then we'll try again!
With Yaya my major concern was the water. Yaya isnt that found of swimming so it takes time before she'll go into water. She marked well both marks but i had to told many times to her to go to water before she went. She did bring both birds to hand. Then she quickly found a bird from the search and after that did lots of work without finding anything. She came back empty many times and i could see she started to lack confidence that they would be anything to find. Luckyly she then found anohter bird and we went to the blind retrieve. It was a blind over water and quite long distance so i didnt really believe that i could get Yaya there. I was wrong! It took quite a bit of couragement but finally she did went over and found the bird. Unfortunately i had to told her so many times to go over the water that she started to get really stressed being forced so she crashed the bird before bringing it to me. That's why we didnt got a prize this time, but i was still very pleased with her working as she worked even better than i thought. We'll have to start thinking something to make water nicer element for her before entering another trial. The judge said that she has lots of will to please and work, but the problems today were becouse she just doesent want to work on water and that's why she gets stressed. Under some pics of Suyri and Yaya at todays trial.


17.-18.5 Aija kutsui meidät viime Oulun visiitillä luokseen Joensuun näyttelyn ajaksi, joten pitihän sitä sitten lähteä käymään kun kerran oli vielä kaksi näyttelyä samana viikonloppuna. Tietty raahattiin sitten oikein kunnon lauma heti kerralla, eihän sitä nyt noin kauas ihan muutaman koiran takia lähdetä! ;-) Autoon pakattiin siis Muru, Denzel, Suyri, Choko, Ata (Dilemma), Jose (Enrique), Damme, cavalier Kasperi (Jablen Alejandro) sekä rhodesiankoira Rambo (Mahiri Retta's Elements). Ihmishahmoja mukaan lähti allekirjoittanut, Kirsi ja veljeni Pasi, jolle näyttelyreissu oli ensimmäinen. Ja KYLLÄ, kaikki ängettiin yhteen pakettiautoon!

Lauantaina kikkura ja rhodekehä meni tietty päällekäin, joten ei auttanut kuin antaa Pasille pikakurssi koiran esittämisestä ja kehän etenemisestä ja lähettää poika yksin matkaan, LYCKA TILL! Kirsin kanssa jäätiin kikkurakehälle jossa tulikin mukavasti menestystä: Choko ROP, Muru VSP, Ata PN2 SERT. Siinäpä ne ERIn saaneet kikkurat tuolle päivälle. EH:n saivat Jose sekä Aijan Fiifi (Estefania) ja Dupi (Decora). Saimme siis myös Cimramin kasvattajaryhmän kasaan, ryhmään valkattiin Choko, Muru, Ata ja Jose ja se sai KP:n ollen näin ROP kasvattajaryhmä. Paikalla oli myös yksi Denzelin pentu, jota en ollut nähnyt sitten luovutusiän. Oli tosi kiva nähdä Ritaa, isäänsä on tullut! Kikkurakehän loputtua lähdin juoksemaan rhodekehälle katsomaan kuinka Pasi oli siellä pärjännyt. En ehtinyt kehälle asti kun vastaan tuli erittäin tyytyväinen koiran omistaja ensimmäisen SERTin kanssa! HIENOA PASI JA RAMBO! Ensimmäinen näyttely isännälle ja toinen koiralle, Rambo oli PU3. Pasin kohtalo oli sinetöity, tästä lähtien saisi itse esittää oman koiransa. =) Kaiken tämän hässäkän keskellä oltiin sitten unohdettu pitää huolta cavalier kehän etenemisestä ja niin vain kävi, että Kirsi myöhästyi Kasperin kanssa kehästä. Todella harmillista!

Lauantai päivä oli ihanan aurinkoinen, joskin silti kylmä kun tuuli niin kauheasti. Onnistuinpa silti käräyttämään puolet naamastani punaiseksi... Näyttelyn jälkeen lähdettiin Aijan luo ja kyllä se oli melkoinen näky kun pieneen rivari kolmioon tungetaan 11 isoa koiraa ja neljä ihmistä! HUH! Melkoista meininkiä! Vaan olihan ihana päästä pitkän päivän jälkeen kunnolla nukkumaan.

Sunnuntaina olikin sitten todella ankea sää. Harmaata, kosteaa, vettä, räntää sekä entistä kovempi ja kylmempi tuuli. Cavalierit tietty alkoi heti aamusta kun kikkurat ja rhodet oli vasta päivän viimeisinä rotuina... Nyt pidettiin kyllä huoli, että Kirsi varmasti meni ajoissa kehän reunalle Kasperin kanssa ja tuloskin oli sen mukainen: ROP ja ROP-VET! Hyvä Kasperi! Vielä se vanhakin jaksaa! Kirsi lähtikin sitten heti cava-kehän jälkeen jatkamaan matkaansa etelä-suomeen kun me jäimme Pasin kanssa paleltumaan näyttelypaikalle. Kyllähän oli kylmä!! Itsellä oli kolmet housut päällekäin, kaksi pitkähihaista paitaa ja talvitakki ja vielä vaan paleli. Onneksi tuosta ilmasta oli jotain hyötyäkin, sillä saatettiin jättää ylimääräiset koirat nyt autoon. Lauantaina kun jouduttiin raahaamaan ne kaikki 9 koiraa ja kolme isoa häkkiä toiselle puolelle näyttelyaluetta... hullua hommaa! Sunnuntaina kehässä oli Kasperin lisäksi vain Rambo, Suyri ja Denzel.
Rambo oli tällä kertaa ERI 1 saaden vara-SERTin, ei siis yhtään hassumpi saldo. Rambon isä "Zorro" (Tarujen Pentzi) olikin sitten ROP, jotenka hyvin on lähdetty iskän jalanjäljissä kulkemaan. Kikkuroita oli nyt kokonaista viisi kipaletta lauantain yhdeksän sijasta. Denzel oli ainoana uroksena PU1, SERT, CACIB ja vielä ROP! No HUH! En ihan osannut odottaa, mutta en kyllä pane pahaksenikaan. ;-) Enää yhtä sertiä vaille.... Tytär hävisi tällä kertaa isälleen, Suyri SERT, CACIB, VSP. Fiifikin sai ensimmäisen ERIn ollen PN2 ja vara-SERT. Hienoa pikku Fiffari! Siitä se lähtee! EH tuli Dupille ja Suyrin siskolle Ritalle.

Kaiken kaikkiaan siis jälleen aivan upea viikonloppu. Eipä enää tuossa loppuvaiheessa tuntunut missään vaikka oli koko päivän palellut ja kohmeisena odottanut kehiä. Kotimatkakin meni oikein mukavasti, joten pitänee tulla toistekin Joensuuhun! Kiitos Aija yöpaikasta ja hyvästä seurasta!
Alla kuvat Rambosta ja Suyrista Sunnuntaina kehässä.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
19.5 We had two shows last weekend. Believe it or not, but we managed to put three people, 7 curlies, 1 rhodesian ridgeback and 1 cavalier to just one van! Yep, it was quite full allright! On Saturday Pasi had to took Rambo to the ring himself as curlies were in another ring at the same time. This was Pasi's first time at a show but he did really well with Rambo. Rambo was 3rd best dog and had his first CAC! We also did really well with our curlies. Choko was BOB, Muru (Cranberry) BOS and Ata (Dilemma) 2nd best bitch with her second CAC. Enrique, Estefania and Decora all got very good. Cimramin breeders group (Choko, Cranberry, Dilemma and Enrique) also got the prize of honour being BOB breeder. Unfortunately Kirsi got to the cavalier ring too late, so Kasperi didnt got judged that day.
On Sunday cavaliers started first in the morning as curlies and rhodesians were the last breeds to be judged. This time Kirsi did get Kasperi to the ring in time and he was BOB and BOB-veteran. Nicely done! Rambo also continued to do well, he got excellent and res-CAC. We only had two curlies in the ring this day, sire and daughter. Denzel got CAC, CACIB, BOB and Suyri CAC, CACIB, BOS so not bad at all! Also Cimramin Estefania got excellent and was 2nd best bitch with res-CAC. Sunday was a really cold day but after the ring we didnt even notice the cold anymore. Our two day trip was a success! Under you can find pictures of Pasi and Rambo in the ring and me with Suyri in the ring.

10.5 Oltiinpa sitten Kokkolan TOKO kisoissa Denzelin kanssa. Ajattelinkin, että ei voi ihan nappiin mennä kun poika elelee edelleen jossain sumun keskellä juoksuhuuman vuoksi. Torstaina sain laitettua Murun ja Yayan Denzelin kanssa yhteen kun molemmat päättivät viimein antaa ahdistelijoille hammasta. Denzel oli kyllä sen näköinen, että jo tässä on odotettukin! Vihdoin päästään tositoimiin! Eikä meinannut millään mennä jakeluun että turha enää yritellä mitään. No, saipa ainakin liikuntaa siinä kosiskellessaan. Samana iltana kävin vielä ottamassa reeniä joka meni pyllylleen enkä perjantainakaan ehtinyt tekemään mitään. Hyvältä vaikuttaa!

Avoimessa luokassa oli vain kolme koiraa ja paikalla olossa oltiin Denzelin kaa keskimmäisenä. Viereinen koira selvästi narttu, sillä Denzelin korvat nousi tutusti flirttailu asentoon ja häntä heilui tyytyväisenä. Itsellä alkoi nousta kamalia kauhukuvia päähän, entä jos se lähtee kesken kaiken astumaan sitä narttua?! Sain ottaa tosissaan koiran sivulle ja jouduin kieltämään pariin otteeseen kun katseli niin kaihoisasti nartun puoleen. Kauhukuvani eivät onneksi toteutuneet vaan Denzel pysyi kiltisti paikallaan. Saatiin paikalla olosta 9,5: maahan meni hiukka vinoon ja oli vaihtanut lonkalta toiselle välillä.
Seuruu meni muuten hyvin, mutta toisessa päässä kenttää oli jokin uskomattoman ihana haju jota oli jäätävä haistamaan ja jouduin antamaan yhden lisäkäskyn. Myös perusasennoissa oli jokunen vino tapaus ja käännöksissä hieman väljyyttä. Seuraaminen 8.
Liikkeestä maahanmeno meni ihan ok. Olis voinu mennä hiukka nopeamminkin maahan ja ohjaajalla tuli taas pakkoliikkenä pieni käsivippi maahan käskyn yhteydessä, tästä 9.
Luoksetulon pysäytys olisi myös saanut olla terävämpi ja loppuasento hiukka suorempi, siitä 8.
Liikkeestä seisominen menikin sitten nollille. Kun otin Denzelin autosta, kokeilin jäävät liikkeet ja se vain aina istui kun piti seistä. Mistä lie senkin yhtäkkiä keksinyt kun ei olla otettu istumista aikoihin. No, itse kokeessa se päätti sitten mennä maahan. Lähti jo alusta huonosti seuraamaan kun mentiin taas sitä paikaa kohti missä oli se ihana haju. Nenä pitkällä haisteli vaan ilmaa eikä kuunnellut mitä sille sanottiin, joten arpapeli meni plörinäksi.
Nouto oli kohtuullinen. Meni reippaasti kapulalle ja otti ok, mutta tuli aivan vinoon sivulle ja ote kapulasta olisi voinut olla parempi. Noudosta siis 8.
Kaukot meni ihan kympin arvoisesti, mutta saatiin niistä 9,5 kun ohjaaja jälleen epäluottamuslauseena antoi turhankin täpäköitä käsimerkkejä vartaloliikkeellä varustettuna.
Meidän ehdoton bravuuri, hyppy, meni täysi pyllylleen tänään. Denzel hyppäsi reippaasti yli, mutta itse taas hätiköin ja sanoin istu-käskyn liian aikaisin + liian äkäisesti, joten meni maahan! Kerta ensimmäinen tätäkin! Tuon lisäksi ajautui todella sivuun hypystä, joten kolautti vielä takaisin tullessaan koipensa esteeseen joten pistesaldoksi jäi 5.
Kokonaisvaikutelmasta saatiin 9,5 joten loppupisteen ylsi 163 pisteeseen ja täpärään AVO 1 tulokseen! Täytyy antaa pojan pään vähän selvitä ja ruveta sitten taas reenaan noita ongelmakohtia varmemmaksi ennen SM-kisoja.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
10.5 Today we were in an obedience test with Denzel. He's been little mixed up with his head as Muru and Yaya have just finished their seasons so i didnt really expect the perfect performance from him. Overall i'm still pleased and he did gain his second first prize in open class.

Seuraamista ja maasta ylösnouseminen

Komea hyppy, varpaat kolisi silti esteeseen. Ja näin hauskaa on ottaa tuomarin kommentit vastaan!

7.5 Tänään alkoi noutajayhdistyksen taipparireenit. Minä ohjaan siellä Ataa ja otin myös Lidan mukaan vähän haistelemaan tuulia ja katsomaan mitä se siellä meinaa kun on paljon koiria ja ihmisiä. Kirsi on samassa ryhmässä Josen kanssa ja Damme kans turistina mukana.
Hommat tehtiin dummyilla ja ensin oli pari ykkösmarkkeerausta. Ata markkeerasi hyvin, pallotteli palauttaessa mutta toi hyvin käteen asti. Toinen markkeeraus meni jo paremmin palautuksen suoraviivaisuuden kanssa ja suukin oli rauhallisempi. Eipä siis siinä mitään ihmeitä. Josen kanssa ei paljoa olla näitä tehtykään, ja se selvästi oudoksui outoa ihmistä heittäjänä. Pöläytti oikein kunnon BUUU-äänet kouluttajalle. Haki kuitenkin damit ja palautti kirsille, joskin hituroi hieman pari viime metriä.
Näiden jälkee oli haku. Tässä Ata testasi minua aluksi. Pallotteli tosi pahasti ekan damin kanssa ja jätti noudon kesken lähtien haistelemaan ihan omia juttujaan. Karjaisin kerran oikein kunnolla että mitä oikeen meinaat ja sen jälkeen tuli damit hyvin nopeasti ja suoraan käteen ilman pallotteluja. Kyllä on huomattavaa parannusta viime vuotiseen verrattuna! Joselle ei ole montaa hakua tehtykään ja nyt Kirsi ei muistanut pyytää kouluttajaa käymään ensin Josen luona että tämä näkee kuka ihminen sinne alueelle oikein menee. Taas pörähti BUUU-äänet ilmoille ja minun piti sitten mennä avustamaan ja kouluttaja seisoi vain hakualueen laidalla häiriönä. Ei se sitten enää Josea häirinnyt kun minä olin avittamassa. Saatiin kolme damia haettua ja Jose meni taas suoraan Kirsille siihen parin metrin päähän jossa taas yritti hidastella ja kaarrella. Luovuttamis reeniä!
Näiden jälkeen sai vielä käydä tutustumassa varikseen kytkettynä. Sari on kovasti hätäillyt että eikö sille Atalle pitäisi riistaa näyttää kun ei viime vuonna aina ottanut. Minä olen toppuutellut että ei riistaa ennen kuin damit tulee pallottamatta käteen, mutta kävin nyt vaakulla kun Sarikin oli katsomassa. Ata nappasi variksen heti suuhunsa ja luovutti nätisti. Näkipä Sarikin että turhaan panikoi riistan suhteen! =) Jose otti myös variksen suorilta ja luovutti hyvin.
Päätin kokeilla mitä Lida sanoo vaakusta. Se on todella innoissaan dameista ja siipidameista, joten en uskonut vaakun tuottavan mitään isompia ongelmia. Eikä tuottanutkaan. Pienen tutkimisen jälkeen vaakku oli suussa ja ottihan tuo sen maastakin, joskin siivestä retuuttaen. Pitää opettaa kantamaan oikein, mutta pääasia että otti suuhun ja antoi nätisti minulle. Kirsi päätti myös kokeilla mitä Damme tekee linnun kanssa. Damme on nyt todella herännyt dameille, se on aivan innoissaan niistä ja samoin siivistä, mutta lintua ei ole vielä suuhun ottanut. Jännitys oli suuri, ja ylläri vielä suurempi sillä Damme otti vaakun ensimmäistä kertaa suuhunsa! WAU! On tainnut taas korvien väliin tulla jotain lisää, kun vihdoin hoksasi tuonkin. Otti sekä kädestä että maasta itse. Hieno juttu! Kyllä siitä vielä koira tehdään! ;) Ollaan Sarin kanssa vaihdettu koiria väliaikaisesti. Ata on minulla että voin tehdä sen kanssa enemmän luovutus ja damin kanto reenejä, ja siitä hyvästä Sari otti Kanelin luokseen ettei tarvitse ihan koiratonna olla. Kanelikin oli mukana ja Kirsi kävi sen kanssa myös katsomassa varista. Minä kun olen vähän puhunut jotta jos Kirsi vaikka kokeilisi viedä sitä taippareihin. Niin hyvin auttoi Murun kanssa se ohjaajan vaihto että voisi koklata samaa Kanelille. Kaneli otti vaakun myös heti suuhun ja antoi Kirsille, EHJÄNÄ! Toivoa siis on vielä.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
7.5 Our local retriver club started their working test training today. We were there, Kirsi and I with Ata and Jose. Lida, Kaneli and Damme were with us too, but mainly as turists. Training was with dummies and started with a single mark. Ata did well and only slightly played with the first dummy while coming to me. Jose hasnt done these much and did not understand why did this strange man just stood in the forest, so he had to give the BUUU-sound for him. Still, he retrieved the dummies nicely for Kirsi. After this there was a search. Ata tried me with the first dummy she found but after that did really nice work. She has improved a lot from last year. Kirsi was suppose to ask for the trainer to come and see Jose before starting but she forgot and Jose gave the BUUU-sound again. I went there to help Jose and the trainer just stood near so that Jose would get used to it. He needs much more training with the search. Finally there was a crow wich all the dogs could try carrying. All of our curlies: Jose, Damme, Lida, Ata and Kaneli took it and carried it nicely. So it was a nice start and it's good to continue from this.

1.5 Tänään on otettu oikein urakalla uusia kuvia kun oli niin upea sää. Aivan ihana kesäinen ilma, lämmintäkin jopa siinä määrin että minä vilukissakin tarkenin ulkona lyhythihaisella paidalla.
Muru ja Yaya on molemmat juoksussa ja parhaat päivät menossa. Kyllä Denzel parkaa taas koetellaan... poika on ensimmäistä kertaa ollut aivan syömättömänä jo pari päivää, vaikka yleensä sille on ruoka maistunut juoksuista huolimatta. Vissiin on kaksi tärppipäiväistä sitten vähän liikaa.
Minähän joskus sanoin, että en enää Denzelin kanssa starttaa TOKOn avoimessa luokassa kun saatiin ne täydet 200 pistettä. No, pyörränpä nyt sitten puheeni sillä päädyin vaihtamaan Denzelin Murun tilalle kikkuroiden SM-TOKO joukkueeseen. En ole oikein taas jaksanut tottista ottaa, joten eipä ole voittajan liikkeet vielä läheskään kisakunnossa. Näinpä Denzel edustaa avoimessa luokassa. Murun kanssa tuli edellisen kisan jälkeen sellanen olo että otti niin aivoon kun ei osaa itse olla niin että koirasta saisi sen parhaan esille. Ajattelin, että SM-kokeessa vielä vähemmän joten päädyin siksi vaihtamaan koiraa. Elinalla on tällä hetkellä kova hinku hakea Vinhalle niitä kahta EVL ykköstä, joten tietty se tarvii meikäläisen kaveriksi että pääsee kisoihin autottomana ihmisenä. Tämä onkin hyvä siinä mielessä, että on taas joku potkimassa meikäläistä persuksille että tulee reenattua. Ja jotta löysäilyt varmasti jää väliin, Elina ilmoitti itsensä ja minut Kokkolan toko kokeeseen ensi viikolle! KÄÄK! Denzelin kaa ois tarkoitus käydä "lämmittelemässä" avoimessa ennen SM-kisoja. Hyvin se poika tuntuu muistavan avoimen liikkeet, mutta vaikeaa on saada ihan viimeisen päälle hyviä suorituksia kun pää on juoksunarttujen takia vähän pilvessä. Ei onneksi kuitenkaan siinä määrin etteikö sen kanssa voisi kuitenkin reenata.
Lidan kanssa ollaan tehty töitä luoksetulojen sekä paikalla olojen suhteen ja vähän on jo parempaan suuntaan päästy. Se tulee lenkillä jo suht hyvin kutsusta vaikkakaan ei vielä ihan sataprosenttisella varmuudella. On myös oppinut, että meillä ei kuljeta ovista ilman lupaa vaikka ne auki olisivatkin. Tai no, tietää sen kyllä ja useimmiten sitä noudattaa mutta testaa kyllä sitäkin välillä, josko saisikin lähteä kun huvittaa. Nykyään tulee myös suoraan autoon eikä lähde huitelemaan naapureiden pihalle, tämän kanssa ollaan jo varmassa suorituksessa! Samoin autossa stressaaminen ja oksentaminen on loppunut täysin.

26.4 Näyttelyiden parissa mennään jälleen. Käytiin Kirsin kanssa pyörähtämässä Vaasassa, mukana oli Denzel, Suyri, Jose (Enrique), Damme ja Rambo. Josen ensimmäinen junnu näyttely: VSP SERT! Hyvä poika! =) Denzel EH 1, syy siihen miksi ei ERIä jäi pimentoon sillä Kirsi vei Denzelin kehään minun ollessa Rhodesiankoira kehässä eikä Kirsi sitten ymmärtänyt norjalaistuomarin pitkää mongerrusta josta syy ilmeisesti olisi selvinnyt. Suyri oli PN2 SERT ja Rambo EH 1 kun pelästyi selän takana kuuluvaa kolahdusta ja alkoi nynnyilemään kehässä... Lampo sen nimi pitäisi olla... Damme olikin mukana ihan turistina. Jos jotain jäi Vaasasta erityisesti mieleen niin todella ala-arvoiset kehäsihteerit! Eipä näyttänyt olevan edes näyttelysäännöt tiedossa näillä kavereilla kihara kehässä... hoh hoijaa..
Napu (Ernestina) kävi tänään sodankylän ryhmiksessä ja ensimmäinen junnu näyttely siellä EH 1.

20.4 Hieno viikonloppu jälleen kerran! Dupi (Decora) on ollut ROP saaden toisen SERTinsä! Hienoa Aija ja Dupi! "pikkusisko" Fiifi (Estefania) ensimmäisessä junnunäyttelyssään EH1.

Itse lähdimme Anun kanssa ensimmäistä kertaa käymään Norjan näyttelyssä näin kevätaikaan. Reissu oli niin mahtava että tästä lähtien lähdetään kyllä toistekin Harstadiin! On se vaan niin paljon mahtavampi ajella tähän aikaan vuodesta kun valoa riittää pitkälle yöhön saakka. Saatiin otettua kuvia Norjan jylhistä maisemista ja kapeista serpentiini teistä. Keli saattoi vaihdella kymmenen kilometrin välein upean keväisestä auringon paisteesta ja kuivasta asfaltista täysin lumiseen, harmaaseen ja liukkaaseen talvikeliin lumipyryn kera. Uskomatonta! Harstadissa vallitsi täysi talvikeli kun yöllä saavuimme perille. Kaupungin tiet kulkivat pitkin jyrkkiä rinteitä niin, että pakettiautollamme ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä noita mäkiä ylös! Jouduimme hakemaan useampaan otteeseen uutta reittiä päästäksemme näyttelypaikalle, ja lopulta pääsimme juuri ja juuri ylös sen viimeisen ylämäen jonka päällä näyttelyhalli oli. Kyllä siinä pukkasi hieman tuskanhikeä pintaan, että päästäänkö ollenkaan perille vai ei.

Kaikki vaiva kuitenkin palkittiin sillä Denzel oli lopulta ROP saaden myös SERTin ja CACIBin ja Ata (Dilemma) oli VSP, SERT, CACIB! Ei yhtään hullummin siis! Meidän koirien lisäksi paikalla oli yksi norjalais uros, joka oli PU2. Tuomarina oli Bo Skalin ruotsista. Hän arvosteli kiharat vuosi sitten myös ruotsissa ja laittoi silloinkin Denzelin ROP:ksi. Hyvä oli tuomarin muisti, sillä hän muisti arvostelleensa Denzelin aiemminkin ja harmitteli kun emme silloin jääneet ryhmäkehiin (kuten ei nytkään). Kovasti hän taas kehui Denzelin olevan juuri sellainen kihara mistä hän tykkää, vahva ja elegantti. Tulisit Bo suomeenkin arvostelemaan joskus, pliiis!
Mukana meillä oli myös jämtti Patu (Aajuun Patu) joka oli tällä kertaa PU2 VACA. Patuhan on isänä Anun pentueelle, josta on vielä pari narttu pentua vapaana!

17.4 Porukka senkun kasvaaa! Lida (Esperanza) on tullut takaisin kotiin. Perheen elämäntilanne muuttui sellaiseksi, etteivät voineet enää pitää Lidaa.
Lida on kyllä edelleen ihan samanlainen kuin silloin lähtiessään. Uskomattoman rohkea ja itsevarma neitokainen. Vaikka meidän hurtat antoi melkoisen äänekkään "tervetuloa" toitotuksen, Lida vain meni rohkeasti portille ja siinä pysyi. Enpä muista että kukaan muu koira joka meillä on käynyt olisi noin vaan uskaltanut siihen mennä. Portti avattiin ja Lida painui samantien lauman keskelle. Siinä sitä sitten makoiltiin selällään jonkin aikaa kun kaikki kävivät vuorotellen sanomassa sanottavansa, ja sen jälkeen lattialta nousi reipas tyttö joka jatkoi huoneen nuuskimista. Eipä ole ehtinyt ikävöidä entisiä omistajiaan ollenkaan kun on ollut niin paljon kaikkea kivaa. Tuli myös huomattua että se perustottelevaisuus etenkin luoksetulon kanssa on edelleen vähemmän hyvällä mallilla. Pitänee siis ruveta tekemään töitä penikan kanssa.

Alla vielä pari kuvaa Mr. Blackistä, joka on opetellut agilityä puomin kanssa. Kontakteistä ei pupu paljoa välitä, mutta tykkää hypätä puomin päälle tähystelemään ja syömään vaikka maukasta porkkanaa. Olenpa yrittänyt saada sitä hyppäämään esteitäkin (ts. sanakirjojen yli) ja naksulla naksutellut kun on niin tehnyt. Sitten on saanut palkaksi porkkanaa. Ainakin se viimeisellä kerralla jo hoksasi että naksu tarkoittaa porkkanan olevan edessäpäin. Kaikkea sitä ihminen jaksaa iltapuhteekseen tehdä... =)

13.4 Viikonloppu on jälleen mennyt (kas kummaa) koirien parissa! Anu ja Sari kävivät pyörähtämässä Kajaanin ryhmänäyttelyssä, kun itse olin opiskelemassa koirahierontaa. Oli todella mielenkiintoista asiaa, kerrankin koulu joka oikeasti kiinnostaa! ;) Jokainen pääsi harjoittelemaan kahden eri koiran hieromista, itse hieroin ensin Murun ja sitten erään Hoffin. Täytyy sanoa, että erot koirien välillä oli huomattavat. Niin erituntuisia koiria kuin vain olla ja saattaa. Muru selvästi nautti kun sitä lääpittiin, makasi raatona pöydällä silmät ummessa. Lauantaina mukana oli Kaneli, josta tutkittiin eri luiden ja lihasten löytymispaikkoja. Sekin oli niin onnellisen näköinen kun sai olla kaiken keskipisteenä. Odotan innolla, että pääsen hieromaan eri koiria, ensimmäiset "uhrit" on jo valkattu!

Näyttelyreissu ei ollut mitenkään suurta juhlaa tällä kertaa, tiukka tuomari täti antoi vain yhdelle kikkuraiselle ERIn ja tuo ainokainen oli Suyri joka näin ollen siis ROP ja toinen SERT. Denzel lensi kehästä H:lla, liian pieni jälleen. Mitenköhän tuon saisi venyttämään edes pari senttiä lisää jalkaa...

Meille on myös saapunut uusi perheenjäsen, MR. BLACK! Mukava ja sosiaalinen poika joka "noutaa" mielellään, palautuksia pitänee vielä harjoitella. =) Kyllä meidän hurtat on olleet TODELLA innoissaan tästä kaverista! Mr. Black on mitä todennäköisemmin kääpiöluppakorva kani. Rodun puhtaudesta ei ole mitään varmuutta, mutta siltä tuo eniten vaikuttaa. Joku oli julmasti hylännyt pupun ilmeisesti ulos helmikuun pakkaseen josta se päätyi eläinkotiin. Sieltä minä sen sitten 9.4 kävin hakemassa ja nyt poika puputtaa tyytyväisenä kun saa hyppiä meillä vapaana. Alla kuvia uudesta poitsusta.

Mr. Black ei paljoa koiria pelkää. Se ottaa rennosti keittiön lattialla vaikka koirat piipaavat läheisen portin takana.

Mr. Blackille piti ostaa lelu kun sellaisia kerran kaneillekin näkyy olevan. Se tykkääkin kovasti heitellä leluaan pitkin huonetta.

5.4 HYVÄÄ 4-VUOTIS SYNTYMÄPÄIVÄÄ KAIKILLE CIMRAMIN C-PENNUILLE! =)
Kirsi kävi tänään kylässä. Tarkoitus oli lähteä porukalla ottamaan noutoreenejä, mutta minä täällä edelleen poden pakollista kevätflunssaa ja olo oli siinä määrin kamala että reenit jätettiin sitten välistä. Trimmattiin sitten hurttia oikein kunnolla ja otettiin Dammesta uusia kuvia. Poitsu on edelleen niin kauhean takakorkea että oli hankala saada kelvollista kuvaa. Jose alkaa jäämään pieneksi Dammen rinnalla. Vaikka Jose on Dammea pari kuukautta vanhempi, sen mitat tällä hetkellä ovat 29 kg (hoikka!) ja 63,5 cm (kasva poika, kasva...) kun taas "pikkuveli" Dammen mitat tällä hetkellä 40 kg ja 66,3 cm... HUH! Vielä jaksoin vaivoin nostaa elukan puntarille mutta saa nähdä kuinka kauan se enää on mahdollista. Näyttää siltä että taisin tällä kertaa todella saada mitä halusin, ISON uroksen. =) Alla kuva Dammesta suomalaiseksi vihkiytyneenä.

28.3 Ruotsista tuli kuulumisia Denzelin pojasta. Curlicue's Countdown, Olli, on kuvattu ja lonkat on A/A! Hienoa! Muutenkin kuulostavat olevan todella tyytyväisiä poitsuun joka on kasvanut isukkiaan isommaksi. =) Suyri-sisko haastaakin kaikki muutkin sisarukset lonkkakuviin!
Sini laittoi Untosta hieman treenikuvia joista yksi alla ja lisää Unton omilla sivuilla.


23.3 Perjantaina pidettiin Cimramin koirien treffipäivä jossa treenailtiin NOMEa ja lenkkeiltiin yhdessä. Keli oli mitä parhain, aurinko paistoi ja sopiva pikku pakkanen. Kikkuroita oli yhteensä 13 kpl sekä yksi vääränrotuinen eli Rambo. Tutusta porukasta mukana olivat tietty omat neljä, Muru, Yaya, Denzel ja Kaneli sekä hoidossa oleva Ata (Dilemma). Anun Choko ja Suyri, Nina ja Lemi (Escobar) sekä Kirsi Josen (Enrique) ja Dammen kanssa. Meidän normi porukkaan tuli lisäksi pari pitkänmatkan reissaajaa: Susan ja Harri Rusinan kanssa sekä Aija Dupin ja Fiifin kanssa.
Alkuun pidettiin pieni palaveri ja sitten lähdettiin tekemään dameilla hakualue metsään alokasluokan koirille.

Anu ohjasi Chokoa jonka kanssa ei olekaan aikoihin tehty mitään noutohommia. Vauhtia ja virtaa siis riitti jonka vuoksi nenä tahtoi välillä unohtua matkasta, mutta hyvin dameja löytyi ja palautuksetkin menivät suoraviivaisesti kun enimmät energiat oli saatu purettua.
Seuraavaksi ohjasin itse Murua ja olin niiiiin tyytyväinen sen suoritukseen. Muru menee tasaista rauhallista vauhtia ja suoraan dameille jonka jälkeen muisti tulla suoraan vielä takaisinkin!

Aija otti seuraavaksi Dupin joka on selvästi isin tyttö. Duppari painatti metsässä tuhatta ja sataa, joten se nenä oli taas hieman hakusessa välillä. Sitten kun malttoi keskittyä hieman enemmän haistelemaan niin damitkin löytyi ja palautui hienosti ohjaajalle.

Minä menin sitten vielä Yayan kanssa ennenkuin vaihdettiin damit riistoihin. En meinannut uskoa silmiäni sillä vaikka joka puolella oli ihmisiä Yaya keskittyi todella hyvin työntekoon. Se teki iloisesti, vauhdikkaasti ja tehokkaasti töitä eikä höpötellyt ollenkaan.

Nyt vaihdettiin sitten riistat metsään ja otin vuoroon Denzelin. Denzel toi nopeasti kaksi varista jonka jälkeen se löysi tiensä lokille. Heti kun pääsi lokin lähelle Denzel hyppäsi metrin verran taaksepäin eikä uskaltanut mennä lähemmäs. Huoh... Anu yritti mennä kannustamaan ja otti lokin pois kuusen juurelta, mutta ei Denzel uskaltanut mennä sitä edes läheltä haistamaan vaan lähti juoksemaan takaisin minun luokseni. Piippasin Denzelin istumaan lähetysojan toiselle puolelle ja lähetin uudestaan etsimään toiseen suuntaan että saatiin tilanne nollattua. Jälleen tuli varis nopeasti äiskälle. Sitten Anu toi lokin ihan ojan viereen ja kokeiltiin uudestaan sen hakemista. Nyt Denzel uskalsi haistella lokkia, tosin hyvin jännittyneenä ja mahdollisimman kaukaa kurottaen. Kaikki kannustivat sitä yhdessä ja lopulta se rohkaisi itsensä ja toi lokin minulle. Kyllä sillä on pitkä muisti, sillä heti kun lokki oli suussa se vilkuili taaksepäin josko taas jokin hyökkää selän takaa päälle... paljon on hommaa että tuo trauma saadaan poistettua.

Seuraavaksi vuorossa olivat Susan ja Rusina. Rusina tahtoo olla melkoisen tarkka riistojen kunnosta, niiden pitää olla aivan tiptop kunnossa että kelpaavat, joten Susan toivoi että Denzel olisi hieman "kuolannut" lintuja ennen Rusinan vuoroa. Rusinan työskentelytyyli oli hyvin samanlaista kuin Murulla. Rauhallista ja tehokasta. Selkeästi se kuitenkin erotteli hyvät riistat niistä vähän kärsineemmistä ja pyrki tuomaan niitä parempia. Susan ja Harri saivat ohjeeksi käyttää riistat kunnolla loppuun ennekuin ne vaihdetaan uusiin. Meidän koirat kun on tottuneet siihen että linnut voi vähän haiskahtaa kun me ei Anun kanssa vielä raaskita heittää niitä menemään. =) Erittäin hyvällä mallilla joka tapauksessa, ei muuta kuin jatkakaa samaa rataa!
Vuoroon tuli Anu Suyrin kanssa. Suyrilla oli melkoisia vaikeuksia uskaltautua ojan yli aluksi, mutta kun se kerran saatiin siitä menemään niin sitten oja ylitettiin tyylillä. Suyri teki myös hyvää hakua kun ajattelee että eipä ole senkään kanssa näitä tehty sitten taippareiden jälkeen. Hieman mietti joillakin riistoilla, mutta otti lopulta kaikki ja toi hienosti Anulle käteen. Täytyy reenata näitä ojan ylityksiä yms. jotta rohkaistuu menemään nopeammin vaikeistakin paikoista.
Minä otin sitten vielä Kanelin kanssa aikomuksena haettaa vain yksi lintu, jotta näkee pysyykö se ehjänä kun kerrankin oli vähän enemmän kokeenomainen tilanne. Kaneli lähti rauhallisesti etsimään ja variksen löydettyään otti sen heti suuhun lähtien tuomaan minulle. Hieman oli tiukka ote mutta ehjänä tuli kuitenkin perille. Laitoin variksen maahan ja mietin uskallanko lähettää Kanelia uudestaan ja sillä sekunnilla se hyökkäsi takaisin sille varikselle ja puri sen lyttyyn! Voi hitto! Siihen jäi Kanelin reeni sillä kertaa.. jotain täytyy keksiä tuohon kun variksen kanssa ei ole mitään ongelmaa niin kauan kun se tuo sen esim. linjan päästä aukealta alueelta. Jos varis pitää tuoda metsästä se pitää runtata.
Tässä vaiheessa kerättiin linnut pois ja siirryttiin helpompaan maastoon tekemään pennuille hieman hakualueen alkeita. Heiteltiin pentujen nähden paljon dameja pienelle alueelle ja avustettiin pentuja hakemaan. Jose alkoi jo hoksaamaan jutun juonen ja viimeisen damin löysi aivan ilman apuja. Palautuksetkin tulivat hienosti Kirsille joten hyvällä mallillaa ollaan. Lemikin palautti damit Ninalle hyvin, vaikka vielä piti ohjaajan lähteä hieman liikkumaan että saatiin dami oikealle henkilölle. Haun idea taisi Lemiltä jäädä vielä hieman epäselväksi, mutta hyvin otti kuitenkin kaikki damit joihin törmäsi. Fiifillä iski jonkin sortin mörkökausi päälle eikä se alkanut millekään kun avustajat olivat metsän puolella. Aijan itse heittäessä dameja metsään se kuitenkin alkoi hakemaan niitä ja lopulta uskalsi hakea myös silloin kun minä heitin niitä hieman kauempaa sivusta. Kirsi koitti vielä Dammenkin kanssa, mutta se otti niin paljon häiriöitä muista ihmisistä että hommasta ei tahtonut tulla yhtään mitään ennekuin Kirsi meni reippaasti loitommalle muista. Sitten Damme muisti jälleen kuinka sitä damia pidetään suussa.
Tämän jälkeen tehtiin vielä muutama alokasluokan kanijälki. Meidän pupu vaan oli taas parhaat päivänsä nähnyt ja melkoisen ällöttävä ilmestys, mutta kyllä sen kaikki lopulta ottivat suuhunsa pienellä avustamisella. Alla pupua tuovat isä ja tytär, eli Choko ja Rusina.

Jälkien vedon jälkeen pennut saivat vielä tutustua erilaisiin riistoihin ennenkuin lähdettiin koko lauman kanssa käymään vielä lenkillä. Siinäpä se päivä sitten vierähtikin ja loppupäivä meni levähdellessä jotta jaksaisi taas aamulla aikaisin nousta ja lähteä rovaniemen näyttelyyn. Alla lintuja tuomassa Jose ja Lemi jonka jälkeen perhepotretti: Kaneli, Jose, Fiifi ja Lemi.


Seuraavana päivänä aikainen herätys, hirveän lauman ahtaaminen kahteen autoon ja nokka kohti Rovaniemen ryhmänäyttelyä. Kiharoita oli yhteensä 15 kpl joista vain kolme "ulkopuolisia" eli Cimramin kikkurat olivat todella hyvin edustettuna. =)
Urosten pentuluokassa: Jose ROP-pentu, Lemi 2. ja Arttu (Esteban) 3. Narttupennuissa Fiifi VSP-pentu ja Napu (Ernestina) 2. Avoimen uroksiin oli ilmoitettu Tomppa (Cracker) joka oli EH 1. Choko oli ainoa ERIn saanut uros ja lopulta VSP. Nartuista Suyri PN 3 Vara-SERT, Ata (Dilemma) PN2 SERT ja Muru ROP. Dupi ja Rusina saivat molemmat H:n tällä kertaa kun olivat jättäneet karvansa kotiin. Saatiin siis kasattua myös kasvattajaluokka (Choko, Cracker, Cranberry, Dilemma) joka sai KP:n. Edellisen päivän reenit painoivat vielä jaloissa, joten ei viitsitty ryhmiä jäädä odottamaan vaan lähdettiin kehän jälkeen ajelemaan takaisin kotiin.

KIITOKSET KAIKILLE MUKANA OLIJOILLE AIVAN MAHTAVASTA VIIKONLOPUSTA! OTETAAN JOSKUS UUSIKSI! =)

16.3 Kylläpä on ollut ihan omituinen olo tänään kun pitkästä aikaa ei ole ollut yhtään mitään sovittuja menoja tms. Koirat onkin saaneet oikein kunnolla aktiviteettia kun ei ole ollut muuta tekemistä, niin silloin pitää reenata koiria ja käyttää niitä lenkillä. Aamusta lähdettiin käymään metsässä kävelyllä. Otin dummyt mukaan tarkoituksena tehdä ensimmäisiä hakutreenejä tälle keväälle. Toissapäivänä taisin tehdä ensimmäisen kerran ja meni sitten ihan liian vaikeaksi, joten nyt oli tarkoitus hieman helpottaa. Ongelmaksi näkyi muodostuvan leveän ja syvän ojan ylitys edellisellä kerralla, joten tänään köytin kaikki hurtat lähelle ojan reunaa puihin kiinni ja loikin itse ojan yli viemään dummyt paikalleen. Paljon pienelle alueelle, jotta varmasti jokainen onnistuu.
Ensimmäisenä lähetin Kanelin töihin. Ojan ylitys oli vähintään yhtä hankala kuin veteenmenot yleensä. Kaneli juoksi ojan reunaa, kävi vähän matkaa alhaalla ja kun tassut kastuivat (ojan pohjalla oli juokseva vesi jonka alla pettävä lilluva muta, tähän aikaan vuodesta!) palasi takasin reunalle piipittämään. Mieli teki mutta rohkeus puuttui. Vähän aikaa jahkattuaan suuren kannustuksen avulla rohkeus viimein löytyi ja Kaneli pääsi kuin pääsikin toiselle puolelle. Sen ilme oli vähintäänkin näkemisen arvoinen! Aivan kuin se olisi todella voittanut itsensä ojan ylittäessään, se hyppäsi kaikki neljä jalkaa yhtäaikaa ilmaan ja lähti iloisena juosten etsimään. Dummy löytyi nopeasti ja palauttaessa ei ojan ylityskään enää tuottanut ongelmia. Oli kyllä todella itseensä tyytyväisen näköinen elukka dummyn luovuttaessaan ja saadessaan palkkansa.

Kaneli takaisin narun jatkoksi ja vuoroon Yaya. Jälleen pientä epäröintiä ojan ylityksessä ja haahuilua reunalla mutta lähti sentään nopeammin yli kuin äitinsä. Yaya sai pian vainun dummysta jonka olin laittanut matalan kuusen oksien päälle. Vielä ei ole tarpeeksi luottoa omaan nenään ja vainun saadessaan tahtoo helposti antaa periksi jos ei dummya heti löydy. Annoin siis kannustusta etsimiseen jotta jaksaa etsiä tarpeeksi kauan. Pyöri ja pyöri kuusen ympärillä pitkään ja hartaasti kunnes viimein tajusi hakea ylhäältä päin ja dummy löytyi. Yaya tuli reippaasti dummyn kanssa ojan reunalle, mutta yksinkertaisuudessaan ei voinut ymmärtää kuinka ojan yli pääsee kun on jotain suussa?! Lähti tulemaan alaspäin ja pakitti takaisin ylös. Mietti hetken ja päätyi ilmeisesti mielestään fiksuunkin ratkaisuun... Tiputanpa dummyn pyörimään ojan reunaa pitkin alas! Näin on helpompi mennä itse perässä. Dummy vieri tietysti suoraan mutaan ja Yayalla kun tahtoo olla vaikea tajuta että miten ne sieltä vedestä taas pitikään tuoda. Hmm.. tassuilla? Katsoin kauhulla kun Yaya upotti dummyn kolmesti jaloillaan aina vain syvemmälle mutaan ennenkuin muisti taas käyttää suutaan. YÄK! Ole siinä sitten iloisena ottamassa aarre käsiisi.. Yaya olisi innoissaan ollut menossa uudestaan hakemaan, mutta seuraavana oli Denzelin vuoro.

Denzelillä ei ollut mitään ongelmaa ojan ylittämisessä kun näytin mistä kohdasta kannattaa mennä. Sinne suhahti ja vauhdilla! Hyvää hakua, nopea löytö ja suoraviivainen palautus. Ei moitteen sanaa tuosta suorituksesta.

Viimeisenä vuorossa Muru. Jäljellä oli vielä kaksi dummya. Murullekin piti sopiva ylityspaikka näyttää, mutta meni siitä sitten heti yli. Löysi aluksi tyhjiä hajupaikkoja mutta lähti hyvin laajentamaan kun niistä ei mitään löytynyt. Kohta tuli dummy suussa kohti ojaa, mutta eipä lähtenyt heti ylittämään sitä. Tosin, tässä tapauksessa kyseessä tuskin ongelmat ojan kanssa. Ei, nyt oli taas kyse meidän palautusongelmista. Lähti menemään ojan vartta pitkin jos vaikka ylittäisi jostain kauempaa, tuli kuitenkin takaisin kun kutsuin. Ylityspaikalla jäi vastapuolelle seisomaan ja tuijottamaan, piti mennä kauemmas reunasta niin lähti tulemaan yli. Loppumatkan tuli suoraan luokse ja palautti hyvin. Mietin hetken laitanko jonkun muun hakemaan sitä viimeistä, mutta päätin kuitenkin vielä laittaa Murun takaisin. Yksi ainoa dummy olisi voinut olla liian vaikea muille. Muru sai taas tehdä töitä jonkin aikaa ennenkuin sai vainun oikeasta kohdasta ja vielä enemmän töitä löytääkseen pienen ja tiheän kuusen oksien alle piilotetun dummyn. Annoin hieman kannustusta etsimiseen vaikka paremmin osaakin kuin muut. Tällä kertaa palautuskin tuli suoraan oikeaan osoitteeseen.

Päästin hurtat vapaaksi juoksentelemaan ja päätin että harjoitellaan nyt vielä vähän tätä ojan ylitystä näin lenkin varjollakin. Ei muuta kuin kamat kassiin ja ojan yli! Kyllähän oli sitä lunta siellä toisella puolella, sai tosissaan tarpoa eteenpäin selkä märkänä. Jonkun matkaa mentiin ojan viertä ja sitten etsin uuden paikan josta pääsi itsekin hyppimään yli kastumatta. Kun äiskä menee edellä niin sessut tulee reippaasti perässä, ei jäänyt kukaan arpomaan reunalle enää. Vähän matkaa jaksoi vielä kävellä eteenpäin kun pääsi tielle asti, mutta sen verran raskasta oli uppohangessa tarpoa että lenkki jäi melkoisen lyhyeksi. Käytiin muutama tunti kotona levähtelemässä ja lähdettiin sitten iltapäivällä uudestaan pidemmälle lenkille Ninan, Tonin ja Lemin (Escobar) kanssa. Jaloissa alkaa tuntua että on tullut tälle päivälle käveltyä!

Yllä: Porukka vetää kilpajuoksua. Kaneli kerjää namuja. Denzel edessä ja tytöt taustalla menossa. Denzel tulee moikkaamaan äiskää.

11.3 Rusinan (Dikkumelli) terveystulokset ovat saapuneet: Lonkat B/B ja kyynärät 0/0!
Sain kuvaterveisiä Nivalasta, alla Mimmi (Candy) oikoo tyytyväisenä sohvalla. Kyllä on ihan äitinsä elkeet! ;)

9.3 Kannuksen reissu on takanapäin ja takapuoli edelleen ihan turtana istumisesta... Tänään sain jälleen nähdä kuinka ohjaajaherkkä Muru todella on. Ei ole ollut minkäänlaista kisajännitystä olemassakaan ennen tätä päivää. Eilen oli vielä ihan epätodellinen olo, ollanko tosiaan menossa huomenna kisoihin eikä yhtään jännitä? No, senhän tietää että jos ei jännitä etukäteen niin sitten sitäkin enemmän itse kisapaikalla! Olisi pitänyt saada videolle kaikki se häslääminen mitä tein ennen omaa vuoroani jotta voisin kotona katsella kuinka tyhmältä oikeasti näytän... Elinan piti sanoa monta kertaa että et sinä tuollaista harjoituksissakaan tee joten lopeta!

Paikallamakuu meni taas ihan nappiin, eli 10 saatiin. Kiva kun edes joku juttu on saatu toimimaan! Seuraaminen olikin sitten taas aivan ala-arvoista. Minä paniikissa sanon käskyt niin täysin erilailla kuin harjoituksissa että Murusta tulee todella epävarma ja sitten se lähinnä pyrkii rauhoittelemaan minua haukoittelemalla perässä... se selvästi vaistoaa että mulla pinna kiristyy kun homma ei lähde heti alkuun kunnolla sujumaan ja noidankehä on valmis! Seuruusta saatiin 7. Jäävissä ei taas noussut maasta eka käskyllä joten siitä 8,5. Seisomisessa taisi ohjaajalla tulla hiukka käsiapua pysähdykseen kun ei luottanut koiraansa joten siitä 9. Nyt lähti luoksetulossa heti eka käskystä kyllä tulemaan, mutta katseli vain yleisöön matkalla joten ei nähnyt pysähdys käsimerkkiä ja tuli todella paljon eteenpäin ennenkuin pysähtyi toisella käskyllä, siitä 5. Olen ilmeisesti onnistunut jättämään meidän noutokapulan sinne Tornion koepaikalle kun en löydä sitä mistään joten ei ole paljoa sitä voitu sitten reenatakaan ja saatiin suorittaa nouto yhdistyksen kapulalla. Muru meni hyvin kapulalle ja lähti suht suoraan jopa tuomaan sitä. Näytti että tulee taas eteen kapulan kans mutta viime hetkellä päättikin tulla sivulle ja kyllä oli hankalan näköistä se pers edellä sivulle pakittaminen. Tämän jälkeen ote kapulasta löysäsi ja alkoi jyystäminen joten noudosta 8,5. Ensimmäistä kertaa saatiin kaukot onnistumaan eka käskyistä! Tosin toiselle istu käskylle jouduin vähän rykimään että saan viestin varmasti perille kun neitokainen katseli taas ihan mihin sattuu. Vaan eipä vieläkään sitä täyttä kymppiä saatu, kun eihän se sitten enää voinut nousta yhdestä käskystä taas istumaan kun viereen tulin... tästä 8,5. Hypyn Muru teki taas täyden kympin arvoisesti, mutta jälleen ohjaajan huonojen hermojen ansiosta sivulle tuloon hiukka turhaa käsimerkkiä joten hypystä 9,5. Kokonaisvaikutelmakin oli 9,5 joten loppupisteet 165 ja toinen AVO 1 plakkarissa! Sijoituttiin vielä 3/5. Seuraaviin kisoihin täytyy kyllä hommata jonkin sortin rauhoittavia itselle ettei mene oman jännityksen takia koiran suoritus noin penkin alle. Otin sitten myöhemmin Murun kanssa koe paikalla seuraamista ja luoksetuloa eikä niissä ollut mitään vikaa! Seurasi taas yhtä hyvin kuin on nyt reeneissä seurannut, joten kyllä se vaan taitaa olla niistä omista hermoista nyt kiinni tuo homma. Alla pari kuvaa kokeesta.

5.3 Tornion TOKO-kokeen jälkeen ei pitänyt olla pitkäään aikaan mitään kokeita, joten reenailut jäi samantien kokonaan kun koe oli ohi. Elina sitten kyseli josko lähtisin kaverina Kannuksen kokeeseen mikäli mahduttaisiin mukaan. No kai sitä vois sitten lähteä sanoin ja Elina ilmoitti meidät jonoon. En viitsinyt ruveta edelleenkään reenaamaan ja kun saatiin ilmoitus että tuskin mahdutaan mukaan niin vielä enemmän asennoiduin tyyliin "hällä väli" reenataan sitten taas kun on joku koe tulossa. Seuraavana päivänä sitten tulikin viesti että ollaan sittenkin mahduttu kokeeseen! Voi p! Valittelin Elinalle että miten tässä nyt oikeen saa sellasen kunnon reenifiiliksen päälle ku on niin täysin tuudittautunut siihen että mitään ei tarvi nyt tehdä. Elinalla sentään oli asenne vielä kohdillaan, joten lupasi potkia minuakin persuksille jotta joka päivä pitää jotain reenata. Hyvä näin, sillä sitä kun on niin vaikea tajuta omia virheitään kun niitä ei voi nähdä sivusta niin eihän sitä sitten osaa niitä korjatakaan. Heti ensimmäisellä kerralla sain kuulla kunniani täysin väärästä liikkumisesta seuraamisen aikana ja heiluvistä käsistäni joiden takia Muru lähtee erkanemaan ja jopa vääriin suuntiin käännöksissä... että silleen... Anu olisi varmaan ollut iloinen tuon "höykyytyksen" nähdessään, minä kun osaan kyllä olla melkoinen tyranni silloin kun reenataan Anun kanssa. =) Vaan kyllä on parissa päivässä heti selvät tulokset nähtävissä näistä pilkun viilaamisista, mielestäni Muru seuraa jo nyt paljon paremmin kuin aiemmin. Vielä kun tekisi samoin siellä kokeessa niin voi että olisin tyytyväinen! Sunnuntaina sen sitten näkee ehditäänkö saada niin pysyvää muutosta aikaan että se näkyy kilpailusuorituksessakin.

Yayan kanssa ollaan kans käyty joka viikko tottis reeneissä ja olen ollut tosi tyytyväinen siihen. Seuraaminen menee jo tosi hienosti jos mennään suoraan eteenpäin ja täyskäännöksissäkin Yaya pysyy jo mukana. Pitäisikin nyt alkaa panostamaan enemmän niihin vasemmalle/oikealle käännöksiin jotta päästään taas eteenpäin. Samoin hypyn taakse seisomista pitäisi ottaa enemmän, siinä tahtoo tulla vähän matkaa eteenpäin ennenkuin pysähtyy. Anu rupesi puhumaan josko uskaltaisi ilmoittaa Suyria kevään TOKO kokeisiin, joten enhän minä nyt voi jäädä sen huonommaksi! Kyllä pitää siinä tapauksessa saada tuo Yayakin starttikuntoon! Miten niin olen kilpailuhenkinen ihminen... ;)

Suunnittelin alunperin astuttavani Yayan nyt loppuvuodesta, mutta tulin nyt kuitenkin siihen tulokseen että päätin siirtää tuota vielä vuodella eteenpäin. Tämä TOKO reeni on hirveästi parantanut minun ja Yayan välistä suhdetta ja se näkyy kaikessa muussakin mitä tehdään yhdessä. Piti keksiä keino millä Yaya saadaan palauttamaan TOKO kapula käteen saakka ja tuon kautta Yaya on nyt innostunut muutenki kantelemaan enemmän tavaroita ja palauttaa kaiken käteen. Kokeilinkin tehdä linjareeniä dameilla ja siinä missä Yaya on aiemmin nuuskinut damia ja sen jälkeen jatkanut maan nuuskuttelua, nyt se juoksee täysillä damille, ottaa sen suorilta suuhun ja lähtee juoksujalkaa takaisinpäin! Jos muistan mennä kyykkyyn sen palauttaessa, damit tulee käteen varmasti. Seistessä se saattaa vielä tipauttaa jalkoihin, mutta nostaa kyllä käteen asti kun vähän aikaa odotuttaa eikä palkkaa tipu. Väkisinkin alkaa taas nousta haaveet ensimmäisestä NOME-startista taas pinnalle. Jos vain saadaan vielä se veteenmeno reippaammaksi niin kyllä me jossain käydään sitäkin kokeilemassa!
Näin ollen tämä vuosi on nyt pyhitetty reenille, reenille ja koe starteille sekä näyttelyreissuille. Ensi vuonna katsellaan sitten uudestaan niitä vauvasuunnitelmia.

Romeon (Diesel) lonkat ja kyynärät on kuvattu, tuloksena C/C ja 0/0.
Romppu on saanut myös jälleen yhden SERTin lisää näyttelyistä, seuraava jääkin sitten viimeiseksi kun 2 v rajapyykki ylittyy. Kesällä sitten ne taipparit! =)

23.2 Nonnii, taas yksi TOKO koe takana. Joka ilta on Murun kanssa jotain pientä reenailtu, ruokakuppi palkkana näkyy toimivan erittäin hyvin! Jo ottaessani koiraa autosta koepaikalla näin suunnattoman eron viime kokeeseen verrattuna. Muru oli oikein hyvällä ja pirteällä tuulella.
Paikallaolossa ei ollut edes laskenut päätään alas missään vaiheessa! Ohhoh! Vähän oli takapuoli rellahtanu jälleen, mutta harjoittelu on näköjään auttanut kun nousi siitä huolimatta heti kiltisti istumaan. Olen tahallaan laittanut sen kyljelleen makaamaan ja sitten käskenyt siitä istumaan jotta tajuaa että noustava on, oli asento mikä hyvänsä. Choko sen sijaan oli keksinyt jos vaikka ja mitä siinä Murun vieressä. Oli kuulemma kyljellään kihnuttanut itseään lattiaan jne. Ehkäpä se auttoi Murua pysymään skarpimpana kun vieressä oli ohjelmaa. No, paikallamakuusta siis 10.
Ennen seuruuta yritin kaikin tavoin herätellä Murua ja se seurasi