|
*Pennut* |
|
*Päiväkirja 11.2004-9.2005* *Päiväkirja 9.2005-9.2006* *Päiväkirja 10.2006-5.2008* |
|
2.7.2009 Vepe-harjoituksia ja hirveätä lutraamista :)
Viimeiset viikot ovat olleet todellista hellettä täällä meillä päin ainakin. Päivät ovat olleet niin kuumia, että koiria on ollut edes turha haaveilla lenkittää. Jollain tavallahan tyttösistä on kuitenkin täytynyt ylimääräiset virrat ottaa pois ja näillä keleillä uiminen on ollut mitä parhainta liikuntaa :) Giarahan ei ole pentu aikojensa jälkeen uinut ollenkaan. Alle vuoden ikäisenä partio leirillä ollessamme yksi partiolainen heitti Giaran laiturilta järveen ja sen jälkeen Giara on suostunut ainoastaan kahlaamaan vedessä. Minä olen kuitenkin aina ajatellut, että Giara tykkää vedessä peuhaamisesta, joten nyt kun kerrankin on kunnolla lämmin kesä, niin päätin paneutua tähän Giaran uima kammoon paremmin. Neljänä päivänä peräkkäin käytiin Giaran kanssa "uimakoulussa". Ensimmäisenä päivänä houkuttelin Giaran vain leikkimään päättömästi matalassa ranta vedessä. Siitähän se tunnetusti tykkää todella paljon. Seuraavana päivänä tuin Giaraa pannasta ja ohjasin sitä syvemmälle veteen niin, että se joutui uimaan lyhyitä matkoja. En pakottanut Giaraa, en vetänyt vaan vain kevyesti ohjasin. Ja piru, Giarahan rupesi uimaan oikein rauhallisesti! Kolmantena päivänä nakkelin Giaralle keppiä niin, että olin itsekin uimassa. Jos keppi tuli tarpeeksi lähelle matalaa rantaa, kävi Giara koukkaamassa sen uimalla, kun minä olin sen vieressä. Neljäntenä päivänä Sarin kanssa puhelimessa poristessani huomasin, kuinka Giara ui ihan yksinään menemään ympäri ja ämpäri etsien sille heittämääni keppiä! Wihuu!! Ja nyt neiti näyttää todella nauttivan uimisesta. Vieläkään se ei uimaan mene, elen minäkin ole vedessä läträämässä, mutta näin nopeilla edistys askelilla tulee Giarasta kyllä vielä vanhoilla päivillä melkoinen vesipeto :)
Wandan kanssa uiminen on aina ollut täysin eri asia kuin Giaran kanssa. Pienestä pitäen Wanda on rakastanut uimista yli kaiken. Yhtenä aurinkoisena päivänä lähdettiin Hannen ja Wandan pentujen isän Dexun kanssa sitten rannalle. Wanda ja Dexu leikkivät keskenään ja kun minä ja Hanne lähdimme uimaan. Tulivat koirat perään automaattisesti. Silloin minulla heräsi lopullinen ajatus uudesta laji valtauksesta, vesipelastuksesta. Kotiin koneelle ja ottamaan selvää lajin säännöistä ja kilpailu luokista ;)
Kepin nouto vedestä ei ole Wandalle todellakaan ongelma. Aloittelin reenit sillä, että nakkelin keppiä huomattavasti kauemmaksi rannasta kuin aiemmin, jotta näin vähän, missä kunnossa Wanda on. Uintimatkat eivät tuottaneet sille ongelmia, joten seuraavan päivänä mentiin jo eteenpäin asiassa.
Seuraavana päivänä tein sellaisia reenejä, kun yksin poloinen olin reenaamassa, että jätin wandan käskyn alle rantaan istumaan ja uin itse joen keskipaikkeille, noin 20 metrin päähän matalasta rannasta. Huusin sitten Wandalle käskyn, jolloin se ui luokseni, otti kiinni kädessäni olevasta kepistä ja veti minut rantaan kuin vanha tekijä. Ei ongelmia hukkuvan pelastamisessa siis ainakaan tässä vaiheessa :)
Kolmantena päivänä otin Jarin mukaan reeneihin ja käskin Jarin ohjata Wandaa. Menin itse hukkuvaksi ja Jari ohjasi Wandaa rannalta lähettäen sen minua pelastamaan ja käskien sen rantaan, kun Wanda oli ottanut kiinni minulla olevasta kepistä. Hienostihan se sujui ja Wanda ei edes tajua tekevänsä töitä sillä niin paljon se nauttii uimisesta :D Seuraava askel olisi löytää jostakin kumivene, jolla pääsisi harjoittelemaan paremmin soveltuvuus-kokeen muita osioita. Esineen vientiä ja veneen hinausta olen päättänyt harjoitella ihan halppis kumiveneellä, mutta sellainen kumivene ei ihan riitä siihen, että koirankin pitäisi pystyä olemaan kyydissä. Mutta reenaillaan nyt siis omien mahdollisuuksiemme mukaan liikkeitä kuntoon ja toivotaan, että loppu kesästä meillä olisi aikaa ja mahdollisuus päästä mukaan Oulun vesipelastus harrastajien mukaan harjoittelemaan. Nythän olemme Wandan pentujen vuoksi vielä jumissa Nivalassa, joten reenimatka täältä käsin on hivenen liian pitkä ;) 23.6.2009 Juhannus jälkeä ja yhteen paluuta ;)
Giara on saanut jatka menoaan kesälomalla. Juhannuksen aikaan mentiin kuitenkin mökillemme Lestijärvelle ja siellä ennen muiden vieraiden saapumista ajettiin muutama jälkikin. Mie olin todella yllättynyt miten hyvin Giara jäljet ajoi. Sen kanssa kun ei kuitenkaan ole ajettu kuin muutama hullu jälki sen elämän aikana. Ensimmäisen jäljen tein lähes suoraksi, normaalilla askeleella ilman minkäänlaisia väli nameja. Jäljen päässä oli Giaran iltaruoka. Hakiessani Giaran mökistä hyppi se ja oli muutenkin sen oloinen, että haki koko ajan ilmavainulla. Odotin jäljestä katastrofia, mutta yllättäen jäljen alkamis kohdassa Giara löi pään maahan ja ajoi koko jäljen nokka maassa, nopeasti, mutta rauhallisesti. Toinen jälki ajettiin toisena päivänä sitten ja siihen tehtiin myös kulmia. Puhtaasti Giara ajoi myös sen. Wihii! Täytynee oikeasti alkaa miettimää sitä BH-kokeen suorittamista :D Wandan pentujen kasvaessa ja pärjätessä yhä pidempiä aikoja ilman emäänsä, olen alkanut pitää Giaraa ja Wandaa yhä enemmän taas yhdessä. Kaikki on sujunut hyvin ja pitkä erossa olo ei näytä pahentaneen tyttöjeni välejä. Hyvä hyvä :) Muuten arkeemme ei kummallista kuulukuun. Pentujen kuulumisia löytyy pentupäiväkirjan puolelta ja siellä kyllä juttua tosiaan piisaa ;) 10.6.2009 Arjen juttuja Wanda pennut jatkavat kasvuaan kovaa vauhtia ja niistä edelleen voi lukea enemmän pennut-sivulta pentupäiväkirjasta. Yritän pyhittää tämän "normaalin" päiväkirjamme muille jutuille kuin pentusille. Noh, eipä meillä kyllä kauheana muita juttuja ole :D Giara on saanut viettää aivo lomaa jo noin kuukauden ajan. Sen kanssa on vain lenkkeilty rennosti, mutta tottelevaisuus kuvioihin ei ole puututtu kuin muutamalla kotipiha-reenillä. Giarassa alkaa selvästi olla todella paljon lisää intoa tottiksen pariin, kun on pidetty pitkästä aikaa kunnon tauko ja se on vain hyvä asia :) Piakkoin on tarkoitus alaa hiomaan loppuun avoimen liikkeet :)
Vaikka reenailu on jäänytkin vähän vähemmälle, niin on Giara silti saanut nauttia kesälomastani. Vaikka olen töissä ja vaikka Wandalla on pennut, niin on minulla ollut paljon normaalia enemmän aikaa käydä Giaran kanssa vain rentoilemassa. Etenkin, kun Wanda ei ole vielä kulkenut samoilla lenkeillä mukana. Viime viikkokin oltiin joka päivä Giaran kanssa noin 5-7 tuntia metsässä istuttamassa kuusen taimia ja kyllä oli koirakin väsynyt reissun jälkeen :D
Vasemmassa kuvassa Giara taimien istuttamisen jälkeen ja oikealla sitten tietysti itseään pesemässä, jotta pääsee vielä auton kyydillä kotiinkin :D
Metsän istuttamisen lisäksi ollaan Giaran kanssa lenkkeilty kaikkien koira kaveriemme kanssa. Wandan sulhanen Dexu on ollut monesti matkassa mukana ja myös ystäväni Jaanan kääpiövillakoira Friida on nauttinut lenkkeily seurastamme :) Aivan ihanan helppoa on ollut kulkea vain Giaran kanssa kahdestaan ilman Wandaa ;) Eilen ensimmäisen kerran kuukauteen otin Giaran ja Wandan molemmat samalle lenkille mukaan. Olin hyvin varautunut siihen, että jonkinlaista kärhämää voi tulla, kun koirat ovat olleet melkein kuukauden toisistaan erotettuina Wandan pentujen takia. Kuitenkaan mitään ongelmaa ei ilmennyt. Koirat eivät edes kertaakaan vilkaisseet toisiaan pahalla silmällä. Käytiin sellainen noin tunnin remmilenkki, sillä en vielä viitsi Wandaa irti päästää, ettei se lähde minnekään rapaojaan uimaan ;) Hyvä mieli tuli kyllä tästäkin, että miun tyttöset tulevat edelleen toimeen keskenään hyvin eikä pentujen maailmaan tulo ole siihen vaikuttanut :) 25-5-2009 Tuhinaa pentulaatikossa ;)
Wanda pyöräytti viime yön ja aamun aikana yhteensä kymmenen pientä valkoista paimenkoiraa tähän maailmaan. Yksi pienokainen oli valitettavasti niin heikko, että se ei selvinnyt :( Muut pienet pallerot ovat kuitenkin hyvissä voimissa ja siitä olemme iloisia :) Wanda hoitaa pentuettaan esimerkillisesti :) Enemmän pennuista voit lukea pennut-linkin takaa löytyvästä pentupäiväkirjasta. Tällä hetkellä pentulaatikkoamme siis asustaa Wandan lisäksi 5 pientä poikaa ja 4 pientä tyttöä ;) Alle vielä kuva Wandasta viimeisillään tiineenä. Harmittaa, kun kuva ei kerro koko totuutta, sillä Wanda oli sellainen jääkaappi-pakastin yhdistelmä että en ole vastaavaa nähnyt ;)
28.4.2009 Ainakin viiden kilon Wanda :D Wanda käytiin ultraamassa maanantaina 20.4 ja eläinlääkäri totesi Wandan olevan erittäin tiineenä. Varmasti pystyttiin ultraäänikuvasta laskemaan viisi pentua massussa kasvavaksi :) Jännityksellä siis jäädään odottamaan, että montako niitä loppujen lopuksi maailmaan putkahtaa ;)
Wanda on jo selvästi aiemmin näyttänyt tiineyden merkkejä. Sen ruokahalu on kasvanut ihan valtavaksi ja siitä on tullut todella hellyydenkipeä otus :) Lisäkilojakin näyttäisi pikku hiljaa kertyvän.
Wanda on kulkenut vielä lenkeillä mukana ihan normaalisti. Se jaksaa juosta Giaran mukana ihan yhtä hyvin kuin ennenkin. Kotiin paluut neito on on kävellyt normaalia rauhallisempaan tahtiin, joten ehkä vähän vauvat massussa alkavat painaa :) Toinen lenkki päivästä on vaihdettu jo irtolenkityksen sijaan remmilenkiksi, jotta Wanda ei rasita itseään liikaa tajuamattaa. Tarkkaan nyt seurataan miten tuleva mamma jaksaa lenkillä kulkea mukana ja mennään tietysti ihan hänen ehdoillaan :)
Giara on ainakin nauttinut Wandan tiineydestä. Ollaan Giaran kanssa käyty kaikki Wandankin reenit OKK:n hallilla ja muutenkin Giara on päässyt enemmän yksinään purkamaan virtojaan :) Viimeisissä reeneissä Giaran kanssa otettiin kokeenomaisena seuraamista ja noutoa. Seuraaminen meni paremmin, mitä viime kilpailuissa, mutta kontakti on alkanut tippua. Siihen pitää siis paneutua. Nouto onnistui suorituksena yllättävän hyvin, vaikka tehtiinkin se PK-puolen noutokapulalla, jota Giara ei ollut koskaan kokeillutkaan kantaa. Noudon kanssa en siis usko, että tulee mitään ongelmia. Pikku hiomista ja siinä on ihan valmis ja toimiva liike :) Enää siis kaukokäskyt istumisen osalta kuntoon ja sitten se pirun luoksetulon pysäytyksen opettaminen ;) Niin ja hyppy pitää opettaa uudella tavalla myös, mutta siinä en usko olevan ongelmia.
18.4.2009 Työvoitto Käytiinpä tänään sitten Giaran kanssa tokokokeessa. Ei ainakaan enää koskaan osallistuta alokas luokkaan, sillä me saatiin viimein se ykköstulos!! Giara on saanut kilokaupalla herkkuja ja leikittykin on :)
Koe pidettiin Oulussa, KAS:n
hallilla. Tuomarina kokeessa toimi Piritta Pärssinen. Seuraavassa Giaran
osa-aluepisteet: Illalla juhlitaan sitten ihmistenkin voimin tätä työvoittoa :D Skumppa pullot tilauksessa ;) Itse en lopen ollut kokeen aikana edes kovin tyytyväinen meidän suorituksiin. Tammikuussa käymämme tokokoe meni mielestäni paljon paremmin, mutta siinä yksi liike meni täysin nollille ja siksi jäätiin 1,5 pisteen päähän ykköstuloksesta. Tämän päivän kokeen positiivisia puolia oli ehdottomasti se, että Giara teki koko kokeen ajan todella innokkaasti ja etenkin liikkeiden väleissä se oli koko ajan kuulolla ja pysyi hanskassa kuin joku robotti :D Sen sijaan itse liikkeissä se oli jotenkin unessa. Seuraamisten alkupätkät olivat ihan hirveitä, mutta onneksi Giara paransi loppua kohden ja saatiin niistä kuitenkin jonkinlaiset pisteet. Liikkeestä maahanmenonkin Giara teki hitaammin kuin normaalisti. Luoksetulo oli nappisuoritus niinkuin yleensä aina :) Liikkeestä seisomisessa minä rupesin jo varmistelemaan, kun koira tuntui olevan unten mailla ja annoin sitten suullisen käskyn sekä käsimerkin, josta johtuen liikkeen pisteet olivat noinkin huonot. Pisteet olivat kuitenkin ihan oikeudenmukaiset eli minä tosiaan varmistelin ja paljon, jotta liike ei vain mene nollille ;) Hypyn Giara teki taitavaan tapaansa. Puoli pistettä lähti siitä, että Giara otti seis-käskyn jälkeen kaksi askelta. Tein varmaan itse tässä kokeessa jotakin todella eri tavalla kuin tammikuun kokeessa, koska Giara itse liikkeiden aikana oli hiukan omissa maailmoissaan. Heti kun liike oli ohi, se toimi paljon paremmin. Ilmeisesti jännitin enemmän kuin aiemmassa kisassamme. Täytyy kiinnittää huomiota enemmän tähän tulevaisuudessa, jotten pilaa koiran hyviä suorituksia omilla mokillani ;) Iso työvoitto on kuitenkin nyt saavutettu ja viimein päästään alokasluokasta eroon ja voidaan siirtyä avoimen juttuja miettimään ;) Mie olen niin ylpeä miun pikku Giarasta :) Niin joo, ja tosiaan luoksepäästävyydessä eikä juoksuntarkastuksessakaan ollut mitään ongelmia :) Suuret kiitokset kaikille, jotka ovat jaksaneet meitä tsempata ja patistaa uudelleen kisoihin. Kiitokset siis erityisesti Giaran kasvattajalle Suskulle, joka on ollut hengessä mukana niin hyvässä kuin pahassa ;) Isot kiitokset täytyy antaa myös Giaran aivan mahtavalle reeniporukalle! Eritoten Piialle ja Santerille, jotka kerrasta toiseen ovat jaksaneet minua tsempata ja tukea :) Kiitoksia haluan sanoa myös Wandan reeniporukalle, joka on saanut nyt kevään ajan katsella Giaraa heidänkin reeneissään ja ottaa siltä luoksepäästävyyksiä :) Ja kiitokset tietysti miun rakkaille ystäville, jotka ovat olleet kuuntelemassa miun märyjä ja naurujani Giaran tokouran varrella :D Tästähän tietysti vaan jatketaan eteenpäin, mutta jotenkin tämä ykköstulos taitaa jäädä miulle siksi arvokkaimmaksi ;) Siksi niin kovat kiitosvirret yms. :) 2006 kuitenkin kisattiin ensimmäisen kerran ja matkaan on mahtunut monenlaista kommervenkkiä, joten todella voin sanoa, että tämä ykköstulos on työvoitto meille Giaran kanssa :) 26.3.2009 Rakastavaiset ovat tavanneet :) Wandan pentusuunnitelmat etenevät hyvää vauhtia ja nuori pari pääsi tapaamaankin toisiaan useampaan kertaan. Dexun ja Wandan kuherruskuukausi huipentui sunnuntaihin 22.3 ja tiistaihin 24.3 jolloin pääsivät tosi toimiin ;) Nyt sitten odotellaan reilu 4 viikkoa ja sitten on ultrassa käynnin aika ;)
Yllä oleva kuva on Wanda ja Dexun Syötteen honeymoonilta ;) Kuvassa Wanda vetää minua laskettelusuksilla perässään. Hyvän näköistä menoahan tuo näyttää olleen :) Wandan kanssa on vetohommia harrasteltu omaksi iloksemme. Talvisin ollaan käyty vetohiihtämässä jonkin verran, mutta eniten ollaan vedetty potkukelkan kanssa. Wanda on oikein kiva vetokoira, mutta tarvitsee vielä välillä todella paljon kannustamista vetämiseen. Lisäksi Wandalla on vielä paljon opittavaa omien voimiensa säännöstelyssä. Tältä erää ovat Wandan vetohommat kuitenkin ohi mahdollisten pentujen takia ja katsotaan sitten ensi vuonna uudestaan :)
Yllä olevassa kuvassa puolestaan Dexu vetää ystäväämme Mikkoa. Dexu ei koskaan ennen Syötteen reissuamme ollut kokeillutkaan veto hommia. Alkuun meno olikin melkoista huutoa, hyppimistä ja valjaisiin sotkeentumista, mutta alkoihan se vetäminen nuorelta herraltakin onnistua :)
Kun Dexun liiat vetoinnot loppuivat, kokeiltiin sitten vetoparina Wandaa ja Dexua. Yhdessä koirat jaksoivatkin hienosti vetää ja homma sujui uskomattoman hyvin. Wanda keulilla hoisi johtopaikan kuin vanha tekijä ja Dexu tuli kiltisti perässä. Taisi olla kiire morsiammensa tykö :D
Wanda on ollut juoksujensa takia pois nyt 3 kertaa omista tottelevaisuus reeneistään. Giara on käynyt paikkaamassa sitten Wandankin reenit. Giaran kanssa ollaan nyt opeteltu avoimen liikkeitä ja nouto on jo todella hienosti valmiina liikkeenä. Luoksetulon pysäytystä en Giaralle aio opettaa ennen kuin alokas luokka ollaan läpäisty. Muuten Giara alkaisi olla ihan valmis jo avoimeenkin luokkaan. Reeneissämme yritän nyt myös opettaa Giaralle voittajan liikkeitä, koska muuten alkavat reenit käydä aika itseään toistaviksi meillä kahdella. Kun alokas- ja avoinluokka on liikkeiltään jo käytännössä meillä valmiina ja niitä samoja asioita on silti treenattu vuosi tolkulla niin ei ole kumma jos itseä alkaa jo vähän ketuttaa :P Giaran kanssa haaveilen huhtikuussa olevasta toko kokeesta. Saa nähdä mahdutaanko vielä mukaan. Jos mahdutaan niin sitten mennään ja toivotaan, että kehään meno sujuu ongelmitta. Ainakin reeneissä otetut luoksepäästävyydet ovat sujuneet ilman ongelmia. Pitää vielä erikseen reenailla nimenomaan tuota juoksun katsomista. 10.3.2009 Wandan juoksut alkoivat - suunnitelmat käyntiin ;) Wanda aloitti juoksunsa tänään. Kovasti odotimme, että Wanda olisi juossut jo pari viikkoa sitten, jotta viikolla 10 vietetty Syötteen reissu olisi voinut olla Wandan ja Dexun honeymoon :P Oikein arvasitte. Wandalle on suunnitteilla pentue Kennel Safe Keeper´s:iin keväällä/kesälle 2009. Wandan sulhoksi on valittu meidän ihana ystävämme Zelmarian Daisuke, joka siis myös on Safe Keeper´s:in sijoituskoiria. Asutushommia siis tiedossa :) Pentuja varten on ilmestynyt yläpalkkiin oma linkki pentueen sivuille tarkempia tietoja varten :) Tosiaan viikko 10 vietettiin isolla porukka Syötteellä mökkeilemässä. Matkassa oli kaikkiaan 10 ihmistä ja viisi koiraa. Ystäväni Riinan kaksi kääpiövillakoirapoikaa Roni ja Rasmus, ystäväni Hannen valkkari uros Dexu sekä miun Giara ja Wanda. Säpinää ja vilskettä kyllä piisasi :) Mutta kaiken kaikkiaan reissu sujui oikein hyvin ja koirat tulivat keskenään loistavasti toimeen. Tosin tietysti Wanda ja Giara olivat eri aikaan irti kaikkien muiden joukossa, jotta ei tulisi tappeluita. Pari läheltä piti tilannetta tosin matkaan sattui mukaan, mutta onneksi niistä selvittiin säikähdyksellä. Syötteellä koirat saivat päästellä irrallaan pihalla ja moottorikelkkaladuilla. Leikkiä päättömästi ja muutenkin viettää aika erilaista aikaa. Myös Dexulle opetettiin vetohiihdon saloja laittamalla Wanda valjakon eteen vetokoiraksi. Yksinään kun Dexun vetäminen oli vähän mitä oli :D Wandan kanssa yhdessä nämä kaksi kuitenkin vetivät kuin vanhat tekijät. Kuviakin otettiin, mutta ovat tällä hetkellä helsingissä, joten niitä pääsette ihastelemaan vähän myöhemmin. Reissusta kotiinpaluu sujui hienosti ilman mitään ongelmia. Vaikka Wanda ja Giara olivat lähes koko reissun ajan eri aikaan irti ja eri aikaan ihmisten seassa, niin kotiin tulo sujui yhtä hienosti kuin aina ennenkin. Koirat eivät edes kyttäilleet toisiaan. Wandan alkava juoksu tosin muuten minua hieman arveluttaa, joten siksi ollaankin nyt koirat lenkitetty remmissä yhdessä, mutta irrallaan erikseen. Yritetään välttää kaikki mahdolliset riskit. Tällä hetkellä miulla pyörii vain päässä pentuasiat.. ihania pikku pentusia :) Jos siis kaikki vain menee nappiin :) 1.3.2009 Tähän loppui liiankin hyvin alkanut vuosi :( Giaran kanssa yritettiin, HUOM! yritettiin, käydä tokokokeessa 28.2.2009 eli viime lauantaina. Koe pidettiin Oulussa OKK:n toimesta Virpiniemen koirahallissa ja tuomarina toimi Riitta Räsänen. Me ei selvitty edes kehään asti. Vanha ongelma nosti päätään ja paineistettuna johti siihen, että meistä lähetettiin agressiivisuuslomake kennelliittoon. Tilanne lähti siitä, kun olimme menossa kehään Giaran kanssa. Otin koiraa pannasta kiinni juoksuntarkastuksen ajaksi, kuten olen tehnyt kaikissa aiemmissakin tokokokeissamme. Tuomari ei kuitenkaan hyväksynyt pannasta kiinni pitoa, vaan vaati, että koiran tulee olla vapaasti juoksujen tarkastuksen ajan ja hän myös kehään mennessä tarkastaa koiran luoksepäästävyyden. Päästin siis Giaran pannasta irti ja koira tuli sivulleni istumaan, josta tuomari pyysi sitä luokseen. Giarahan ei tietysti mennyt. Se ei koskaan ole ollut sellainen koira, että se menisi kaikkien ihmisten tykö omasta tahdostaan, ainakaan kovin lyhyellä ajalla. Se kuitenkin kestää siihen koskemisen yms. nykyään. Tuomari maanitteli koiraa tulemaan ja lopulta Giara sitten menikin ja pussaili tuomari suulle ja teki lopulta sellaisen hammaspusun, mitä se tekee omallekin perheelleen ja ystävillemme. Tuomari koki hammaspusun niin, että Giara puri häntä ja totesi ettei sellaista koiraa, joka puree, voi päästää kehään. Giara palasi minun luokseni ja hyppi minua samalla tavalla naamalle ja antoi noita hammaspusujaan, jolloin tuomari totesi, että sehän tekeekin näimmä samaa omistajalleenkin. Ei vissiin sitten tarkoittanutkaan mitään pahaa puremisellaan. Tuomari jatkoi koiran maanittelua, vaikka mainitsin hänelle jo, että Giara ei tule tulemaan vapaana hänen luokseen ja esitin vielä kerran, että saanko pitää koiraa vähän kiinni. Tuomari edelleen kieltäytyi ja jatkoi maanittelua ja koiran pään silittämistä. Tässä vaiheessa minun olisi pitänyt tajuta lähteä tilanteesta pois, sillä tiesin, että Giara tulee näppäämään, kun sitä paineistetaan tarpeeksi kauan tällaisessa tilanteessa. En kuitenkaan tuossa hetkessä tajunnut sitä tehdä ja niin lopulta Giara näppäsi tuomaria käteen. Tuomari kirjoitti meistä agressiivisuus lapun kennelliittoon, johon myös minä sain kirjoittaa oman versioni. Kilpailukieltoa ei luojan kiitos tullut kuitenkaan, kiitos ihanien ihmisten :), mutta jos agressiivisuus lappuja on lähetetty kolme kappaletta samasta koirasta, se tulee saamaan kilpailukiellon. Mie olin ihan hajalla kilpailupaikalla. Itkuhan siinä tuli. Kyyneleet silmissä leikitin Giaraa pihalla, jotta sille kuitenkin jää alkaneesta kisatilanteesta hyvä maku suuhun. Ihana oli kuitenkin huomata, kuinka sympaattisia ihmisiä oli kokeessa paikalla. Eritoten haluan kiittää sitä naista, joka tuli heti tilanteen jälkeen juosten meidän perään autolle kannustamaan ja tsemppaamaan ettei se elämä tähän lopu ja että tällaisia koiria on muillakin. Kannustamisesi paransi oloani todella paljon :) Monet muutkin paikalla olleet olivat ihanasti hengessä mukana ja kannustivat minua ja yhdessä kanssani manasivat koko tilannetta. Kiitos teille. Oikeasti ihana huomata, että vaikka kokeisiin mennään tavallaan kilpailemaan keskenään, niin toisia kuitenkin tsempataan ja ollaan jutuissa mukana, meni sitten hyvin tai vähän huonommin. Tulevaisuus tästä eteenpäin Giaran kilpailu-uralla on minulle nyt aika sekava. Pelkään pahoin, että kisassa aiheutunut tilanne jää Giaran mieliin ja saan tehdä taas pitkään töitä, että sen kanssa voisi osallistua kokeisiin. Tänään illalla on Giaran oman reeni porukan reenit. Katsotaan siellä miltä Giara vaikuttaa luoksepäästävyyden osalta ja mietitään sitten eteenpäin. Alunperin tarkoitus oli osallistua 1,5 viikon päästä kokeeseen, mutta nyt taitaa se jäädä tekemättä. Jos toko sulkeutuu meiltä pois tämän kehään meno ongelman takia, niin onhan nuita onneksi monia muitakin lajeja joita lähteä kokeilemaan paremmin. Harmittaa vain, kun tottelevaisuus on sellainen laji, jossa Giara on oikeasti todella mahtava koira. Sen kanssa voisi päästä pitkälle, kun vain saataisiin kehään menot sujumaan. Ja tottelevaisuus on myös ainoa laji, jota itse osaan kunnolla koiralle kouluttaa. Toisaalta taas, olisihan tuo hauska päästä esimerkiksi hakua tai jälkeä reenaamaan tavoitteellisesti ja opettelemaan niidenkin koulutukselliset salat :) Tänään jo siis jotenkuten pää pystyssä eteenpäin. Ollaanhan näistä ennenkin selvitty, vaikkakin aika hirveältä kuulostaa agressiivisuus lappu. Olinkin miettinyt, että liian hyvin on meillä alkanut vuosi 2009. Eka tuli loputkin Wandan terveystulokset terveinä takaisin, Giara sijoittui kolmanneksi tokokokeessa kolmen vuoden kilpailu tauon jälkeen ja tuusniemessä Wanda oli ROP. Johonkinhan sen hyvän tuurin oli tyssättävä. Ei Hennan ja Huiskuhäntien elämä saa liian helpoksi mennä. Niillehän tulee pian tylsää, jos ei aina joku ongelma nosta päätään :P Kiitos herra kohtalo :D 23.2.2009 Näyttelymenestystä
Lauantai aamuna suunnattiin Hannen ja Dexun (Zelmarian Daisuke) kanssa kohti Tuusniemeä aamulla viiden aikaan. Reissuun lähtö ärsytti jo valmiiksi, kun tuntui, että jostain syystä Tuusniemelle menolle tuli koko ajan uusia esteitä. Ensiksikin Jarin ja minun kummatkin autot hajosivat juuri ennen näyttelyreissua ja Hannenkaan auto ei ihan luotettavimmasta päästä sattunut olemaan ;) Jotenkin kummasti onneksi Jarin auto rupesi toimimaan ja saatiin menopeli millä ylipäätänsä päästiin kohti Tuusniemeä. ;) Autoongelmat eivät olleet ainoat esteet näyttelyyn lähtöön. Vain pari päivää ennen näyttelyä soitti Hanne ja ihmetteli, että pääseeköhän Dexu kehään, kun sen viralliset paperit olivat kennelliitossa :D Ei auttanut muu kuin soittaa näyttelyjärjestäjille ja tarkistaa. Muutamien sekavien puheluiden jälkeen meille luvattiin, että paperittomuus ei haittaa. Homman kruunasi sitten vielä se, että minä tumpelo unohdin Wandan kilpailukirjeen Ouluun mennessäni jo perjantaina Nivalaan. Onneksi uuden numerolapun saaminen ei tuottanut suurempia ongelmia. Viimeisenä meinasin perua koko reissun tuomari muutoksen takia. Ruotsalaiset tuomarit eivät ole koskaan oikein Wandasta tykänneet. Onneksi en kuitenkaan perunut ;)
Wanda esiintyi parhaiten, mitä se koskaan on esiintynyt. Se oli innoissaan ja iloisena kehässä. Häntä heilui ja koira totteli kuin unelma. Juokseminen, joka on ollut pitkään meille ongelmallista, oli todella vauhdikasta ja menevää. En meinannut edes pysyä Wandan matkassa mukana. Se koira, jota aiemmin sain melkein vetää perässäni, ravasi nyt pitkää ja maatatavoittavaa askelta. En tiedä, mitä Wandalle on tehty, että se viimein esiintyi - ja vielä sisähallissa! - mutta samat asiat yritetään kyllä tehdä jatkossakin, sillä meillä kummallakin oli näyttelyssä todella hauskaa :)
Wanda sai koko potin sitten kotiin: ERI, AVK1, PN1, SERT, ROP! Tuusniemelle oli ilmoittautunut 12 valkoista paimenkoiraa: 3 urosta ja loput narttuja. Pitkällisen harkinnan ja kyselemisen jälkeen päätimme jäädä odottamaan myös ryhmäkehiä. Päivä oli todella pitkä. Näyttelypaikalla olimme 8.30 aamulla ja ryhmäkehät alkoivat vasta vähän ennen neljää iltapäivällä. Ryhmässä ei enää sijoitusta tullut, mutta mie olin tosi ylpeä siitäkin suorituksesta siltikin. Wanda jaksoi esiintyä yhtä innokkaasti vielä noinkin pitkän päivän jälkeen. Wanda esiintyi niin hienosti, ettei hienommin olisi voinut :) Ryhmäkehä oli hieno kokemus kaikenkaikkiaan ja varmaan jäädään toistekin, jos vielä joskus tällainen onni potkaisee Wandan kanssa :)
Mukava oli myös nähdä kehän laidalla sellaisia tuttuja, joita ei pitkään aikaan ole tullut nähtyä. Törmäsin sattumalta muunmuassa bordercollie Nebbuun omistajineen. Ihan hävetti, kun en heitä edes ensin tunnistanut :P Kiitos myös Laineen Mirvalle neuvoista, kun kyselin ryhmäkehistä, kun en reppana niistä mitään tiennyt :) Ja onnittelut VSP-koiralle ;) Mulla on teistä yksi aika hyvä valokuva, jos haluat niin laittele viestiä niin lähettelen sen sulle :) Näyttelypäivän välissä annettiin Dexun ja Wandan purkaa höyryjä leikkimällä. Kyllä oli näillä kahdella sankarilla hauskaa kahdestaan :) Alla kuvia leikin tiimellyksestä.
Dexun näyttelyt eivät tällä kertaa menneet ihan niin hyvin kuin viimeksi Jyväskylän reissulla. Dexu sai H:n tällä erää. Ensi kerralla toivottavasti paremmin :)
2.2.2009 Tokokisa suoritettu! :D Nyt me sitten tehtiin se viimein. Uskaltauduttiin Giaran kanssa toko kokeisiin 2,5 vuoden kisatauon jälkeen. Syynä kisataukoon ei ollut koiran osaamattomuus, vaan luoksepäästävyys ja juoksun tarkastus ongelmat, joita totesin jännittäneeni ihan turhaan. Kisassa ei näiden kahden asian kanssa ollut mitään ongelmia :) Jatketaan siis positiivisen vahvistamisen avulla tällä saralla eteenpäin ja helmikuun tokokokeen jälkeen katsotaan sitten ehkä jotain näyttelyitäkin ;) Niin, takaisin tokokokeeseen. Tokokoe pidettiin Oulussa Oulun koirakerhon toimesta Virpiniemen hallissa. Tuomarina toimi Piritta Pärssinen. Minua jännitti edellisenä iltana niin paljon, että piti ottaa yksi ja vähän useampikin rentouttava, niinkin runsaasti että meinasin nukkua tokokoe aamuna ponniin, vaikka alokasluokka alkoi vasta 14.20 :D
Ja näin meillä meni siellä kokeessa: Luoksepäästävyys 10 Koko kokeen ajan Giara teki sellaisella innolla, että olin todella todella positiivisesti yllättynyt. Jotkut reenikaverimme sanoivat, että Giara ei edes reeneissä ole noin tykkinä ;) Alkukoe meillä menikin sitten ihan mahtavasti, vaikka paikalla makuu jouduttiinkin uusimaan, kun kaksi koiraa lähti leikkimään Giaran viereen ;) Tuli sitten paikallamakuuta ensin minuutin pätkä ja sitten vielä uudestaan se täysi 2 minuuttia, onneksi ei tuottanut ongelmia :) Liikkeestä maahanmenossa Giara meni hitaasti maahan ja jouduin kääntämään yläkroppaani todella voimakkaasti, jotta se meni maahan ensimmäisestä käskystä ja sen vuoksi siitä lähti 2 pistettä. Luoksetulossa Giara tuli niin hirveällä vauhdilla ja innolla luokseni, ettei kerennyt pysähtyä ajoissa, vaan pysäytti itsensä ottamalla etutassuilla minusta tukea :D Muuten liike oli nappi suoritus ja vähän jäi itseäni harmittamaan, etten katseella painostanut Giaraa hidastamaan vähän aiemmin, kun kuitenkin tajusin, että se tuli todella lujaa. Seisominen meni täysin nollille, kun Giara oli juuri ennen tätä liikettä äkännyt, että liikkeenohjaajalla on todella kivat housut, joista roikkuu sellaisia pitkiä nauhoja. Niitähän Giara sitten yritti käydä nappaamassa kiinni ja liikkeen alkaessa se olikin sitten ihan muissa maailmoissa. Sain reenikavereiltani palautetta, että tässä oli ihan miun oma moka. Miun olis pitänyt tajuta innostaa koiraa enemmän minun matkaani ennenkuin aloitin liikkeen suorittamisen. Muistamme tämän ensi kerralla, jos sattuu noin kiva housuisia liikkeenohaajia :D Tosiaan, itse seisomaan jäänti oli napakka ja kaunis suoritus, mutta jouduin kolmesti pyytämään Giaraa seuraamaan matkaani liikkeen alussa ja siksi mentiin sitten nollille. Estehypyssä (kuten seisomisessakin) Giara meni istumaan ennen kuin pyysin sitä, joten niitä nyt pitää reenata, että saadaan turhat pistemenetykset pois :) Laskeskelin kisan jälkeen, että jos seisominen olisi mennyt ok, niin melko kovilla pisteillä ois tästä kisasta läpi tultu. Voittajan pisteet olivat muistaakseni jotain 186 tms ? ( korjatkaa jos olen väärässä :D). Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen. Asettamani tavoitteet täytettiin ilman mitään ongelmia ja kermana päällä oli se, miten upeasti Giara toimi ja jaksoi läpi koko kisan innokkaasti. Nyt on jo kuume kohti seuraavaa kisaa :) Josko se ykkönen seuraavalla kerralla napsahtaisi :)
Wandan tokoilut eivät ole sitten menneet ihan niin hyvin kuin Giaran. Wanda on kaksissa reeneissä tämän vuoden alussa lähtenyt huutelemaan vieraisiin pöytiin, eli haukkumaan kurkku suorana muille koirille hallissa. Minua on hävettänyt, olen aikonut tehdä Wandasta lämpimän turkin ja vaikka mitä, niin paljon otti pattiin nämä takapakit. Nyt reenataan sitten hallissa koko ajan remmissä, koska en voi luottaa Wandaan yhtään ja ei ole reilua muille reenikavereillemme, että Wanda-haukku-arkajalka vetelee omaa showtaan ympäri hallia. Ketuttaa astetta kovemmin. Noh, viime reenit oli kuitenkin Wandan kanssa jo paremmat. Se oli paljon paremmin kuulolla. Ehkä tuo joulutauko teki Wandalle huonoa, mene ja tiedä. No on me jotain positiivistakin saatu Wandan kanssa aikaan. Joulun jälkeen se ei mennyt reenihallin pyöröovista sisälle ollenkaan. Nyt olen saanut sen kahdesti ovesta menemään. Eka kerralla ei mennyt ku 20 minuuttia ja toisella vaivaiset 10 :D :D Et ehkäpä joku kaunis päivä meki voidaan kulkea hurjasta pyöröovesta, kuten kaikki muutekin karvaiset reenikaverimme :)
Viime aikoina olen saanut todella monelta palautetta, että mulla on kauniita koiria. Ylläolevat kuvat oli kyllä pakko näiden kommenttien jälkeen laittaa nettiin: " Vai että kauniita" :D heh :D
Tammikuussa saatiin ihanaisen ystäväni Riinan villakoirat Roni ja Rasmus luoksemme hoitoon pariksi päiväksi. Kyllä oli Ronilla, Rasmuksella ja Wandalla hauskaa keskenään. Ne päästelivät ympäri taloa kauheata rallia :) Giara makasi ylhäässä yksinäisyydessään sohvalla ja katseli alamaisiaan ;) Mahtavasti tulevat kyllä kaikki nämäkin koirat juttuun keskenään. Roni ja Rasmus kunnioittavat Giaraa todella paljon ja eivät yleensä mene 2 metriä lähemmäs Giaraa, joten ne eivät aiheuta millään tavalla ongelmia meidän lauman väleihin ;) Niin joo, Wanda kävi tänään silmäpeilauksissa ja silmät todettiin terveiksi :) 15.1.2009 Uudenvuoden lupauksia ;) Kun viime päiviksessä kirjoittelin viime vuoden tavoitteista ja niiden täyttymisestä, niin kai sitä on nyt jotain tavoitteita asetettava ensi vuodellekin. Giaran tavoitteet: Tokon alokasluokka läpi ja siirtyminen avoimeen luokkaan, josta joku kisakin mielellään. Koekestävyyden reenaaminen paremmaksi. Voittajan liikkeiden opettelu. Agility koulutuksiin pääsy. Luoksepäästävyys vielä paremmalle mallille. Ja jos edellinen tavoite täyttyy niin ehkäpä joku näyttely? Wandan tavoitteet: Aktiivisen reenaamisen jatkaminen (Alo liike varmuus ja koekestävyys, avoimen liikkeiden opetteleminen). Mahdollisesti joku toko-kisa loppuvuodesta (ALO). Hyvän mamman kriteereiden täyttäminen, mikäli kaikki menee hyvin ;) . Remmikäytös lopullisesti kuntoon lenkille lähdönkin osalta. Haun ja jäljen alkeiden oppiminen. Pari näyttelyä. Luonnetesti. Ja siinähän olikin tavoitteita jo liiaksikin asti :D Ja huvittavinta on, että kuulostaa melkein kuin Wandalle olisin asettanut enemmän tavoitteita kuin Giaralle :D Ystäväni Hannen koira Zelmarian Daisuke " Dexu" kävi eilen lonkka- ja kyynärkuvissa ja kuvat lähtivät kennelliittoon A-A:na ja 0-0:na. Hyvä Dexu ja Hanne! Toivotaan, että tulevat yhtä hyvinä kennelliitosta takaisin ;) 13.1.2009 Uusi vuosi, uudet kujeet ;) Uusi vuosi pyörähti käyntiin taas. Paljon kerettiin vielä viime vuoden lopullakin tekemään. Wanda kävi pyörähtämässä Jyväskylän näyttelyssä marraskuussa ja saikin kotiin tuomisina hienon sijoituksen ERI, AVK2, PN3, varaSERT, varaCACIB !! Paikalla taisi olla n. 35 valkkaria, joten sellaisessa porukassa melkoinen menestys. Myös Hannen Dexu oli eka kertaa näyttelyissä Jyväskylässä ja huonosti ei mennyt silläkään, sillä saaliiksi nuori komistus sai ERI, JUK1, PU1, SERT, VSP. Isot onnittelut Dexulle, Hannelle, Dexun kasvattajalle, sekä tietysti omistajalle Sarille :) Upea poika :) Jyväskylän näyttelyn jälkeen Wanda kävi vielä joulukuussa Voittaja näyttelyssä Helsingissä. Sieltä kotiin tuomisina EH. Wandan tulos sivulta löytyy tuomareiden arvostelut kummastakin näyttelystä.
Marras- ja joulukuun aikana kerettiin olla Anna-Kaisan ja hänen koiriensa Rimin ja Assin kanssa mukavasti tekemisissä. Yhteislenkeillä käytiin ja vähän reenailtiin hakua ja tottistakin. Yllä kuvia eräältä lenkiltämme marraskuusta, mikä venyikin sitten n. 4 tunnin mittaiseksi haku reenit mukaan lukien.
Tuon reissun jälkeen ei kyllä koirista enää virtaa löytynyt. Kuvat otettu vanhempieni luota noin puoli tuntia lenkin jälkeen. Vasemmalla Wanda ja oikealla Assi :P
Ja samasta sessiosta vielä Giara ja Rimi. Kas kummaa, ainoa joka jaksaa vielä seurata mitä tapahtuu on bortsu :P
Wanda sai joulun aikaa leikkiä paljon muitten koirien kanssa. Giara köhi muutama viikko ennen joulua kahden päivän ajan. Liekö oli kennelyskää en tiedä, mutta nopeasti siitä ohi päästiin ja Wanda ei missään vaiheessa sairastunut. Ylä kuvassa Wanda ja ystäväni Tepan pikkusiskon 10 kuukautinen saksanpaimenkoira leikin tiimellyksessä. Hauska oli seurata, miten vihdoinkin Wanda sai leikkikaverin, joka leikkii juuri niinkuin hän :) Takaa-ajo oli maailman paras leikki kummankin koiran mielestä :P
Wanda pääsi leikkimään myös AK:n griffoni Rimin kanssa vähän erilaisempia leikkejä. Hienostihan tuo leikki sujuu Wandalta myös pienempien koirien kanssa :)
Reenailun osalta joulu oli aika rauhallista ja tauon tehokkuuden huomasi kyllä, kun tällä viikolla oli kummankin koiran ekat reenit OKK:lla tälle vuodelle. Wanda oli ihan mahtava. Tai siis täytyy täydentää, Wanda oli ihan mahtava kun päästiin halliin sisälle :P Pihalla se nimittäin haukkui muita koiria ja yrittäessäni hallin pyöröovista sisälle se löi täydet jarrut päälle. Se ei tullut milliäkään eteenpäin ja saipa sitten lopulta nykäistyä pannan päänsä läpi. Juu, melkonen showhan siitä syntyi. Wanda päästeli ympäri hallin pihaa häntä korkealla ja huutaen ku mikäkin peto. Tiesin jo valmiiksi, että luokse sitä on tuossa vireessä turha edes yrittää kutsua, mutta onneksi autoon-käsky on niin vahva, että se toimi tässäkin tilanteessa. Wanda kipitti kiltisti auton viereen, että jos mamma pian hänet muuten jättää yksinään. Hyvä edes näin :P Itse reenit Wandan kanssa menivät tosi hyvin. Otettiin liikkeestä maahanmenoa, joka sujui oikein mallikkaasti. Kouluttajilla ei ollut siitä mitään huomautettavaa. Nopea ja innokas liike kaikenkaikkiaan :) Lisäksi otettiin seuraamisen juoksuosuutta, josta siitäkään ei kouluttajilla ollut mitään huomautettavaa :P Wandan kanssa tehtiin lisäksi yksi seuraamispätkä kokeenomaisesti, niin että toinen kouluttajista käskytti ja olin itsekin ihan suu ympyräisenä, sillä niin hienosti se meni. Kontakti oli loistava koko ajan, käännöksissä takamus (siis Wandan) vain pyörähti ilmassa ja koira seurasi innolla koko pitkän pätkän. Ainoat miinukset tuli siitä, että täyskäänöksessä itse vähän mokailin askelissa ja toinen siitä, että kun pysähdyin, se pyrki maahan. Näissä juuri huomaa, että Wandalla on vielä epävarmuutta mitä milloinkin pitikään tehdä ja se muutenkin todella helposti lähtee itse tarjoamaan jotakin liikettä, mitä ei pitäisi ko. tilanteessa tehdä ollenkaan :P Hyvänä esimerkkinä tuosta tarjoamisesta tuli samaisissa reeneissä. Otin Wandan kanssa kaukokäskyjä. Se nousi kauniisti ja varmasti, hiukan hitaasti, istumaan joka kerta kun pyysin. Samoin se meni maahan todella hienosti joka kerta kun pyysin. Pyysin sitten kouluttajaa katsomaan kaukokäskyjämme, että mitä voisi parantaa. Laitoin Wandan maahan. Kävelin kauemmas ja iloisena huusin: Istu!. Ja mitä tekee koira.. se kääntyy selälleen makaamaan, ketarat kohti kattoa ja sen ilme oli vielä juuri sellainen, että: " Kato äiskä, mä OSASIN!" .:D Noh, naurussa oli pitelemistä itse kullakin ja reeni saatiin tuon jälkeen vedettyä vielä kunnialla loppuun. Voin vain kuvitella, kun joskus Wandan kanssa kisoihin uskaltaudun, että kuinkahan monesti se tulee makaamaan ketarat kohti kattoa :D Joulukuussa Wandalla lohkesi toinen etummaisista ylähampaista. Hammas on lähtenyt pikku hiljaa tummumaan, joten pelkään pahasti, että se tulee tippumaan jossain vaiheessa. Tarkoitus on, että kun Wanda nyt kohta puolin silmäpeilataan, niin samalla otan eläinlääkäriltä todistuksen siitä, että hammas on alunperin kuitenkin ollut olemassa :P Pakko vielä loppuun miettiä, miten viime vuoden tavoitteet koirien kanssa täyttyivät. Alkuvuodesta 2008 suurin toiveeni oli, että saan koirieni välit kuntoon. En ajatellutkaan tottiksen täysipäiväistä reenausta, en kisaamista, en mitään muuta kuin, että saisin koirieni välit kuntoon. Nyt kun mietin aikaa taaksepäin, ollaan tässä asiassa päästy todella paljon eteenpäin. Tappeluita - tai edes niiden yrityksiä - ei ole ollut. Koirien suhtautuminen toisiinsa tuntuu paranevan pienin askelin koko ajan. Minun auktoriteettini kyttäys tilanteissa on noussut huomattavasti ylöspäin ja näimpä myös suurin osa kyttäämisistä on jäänyt kokonaan pois. Enää elämässämme on muutamia tilanteita, joissa joudun olemaan todella tarkkana koirien kanssa, mutta niissäkään ei ongelmia tule, kun tiedän mitä teen. Sen verran tiedän, että koskaan eivät koirieni välit tule olemaan kuten joskus kauan aikaa sitten ennen tappeluita, mutta se millaiset niiden välit ovat nyt, riittää minulle. Koirat ovat onnellisia. Ne elävät onnellista koiran elämää, ilman ressiä toisistaan, ilman turhia kyttäilyjä ja mikä parasta, myös minä voin jälleen elää sellaista elämää :) Vaikka en vuodella 2008 harrastuksien puolelta tavoitteita asettanutkaan alkuvuodesta, niin niissäkin päästiin pitkälle. Giaran kanssa ollaan liikkeiden osalta alokasluokkaan sata valmiita(niinku ollaan kyllä oltu jo pitkään) ja myös avoimen ja voittaja luokan liikkeitä ollaan opeteltu tavoitteellisesti. Luoksepäästävyys on parantunut huimasti ja muutenkin Giara on paremmin hanskassa kuin koskaan aikaisemmin. Wanda oli vuoden 2008 yllättäjä. Kuin salamaniskusta se alkoi toimia tottiskentällä. Syksy 2008 reenattiin kerran viikossa OKK:n reeneissä ahkerasti. Wanda kehittyi huimaa vauhtia ja joulun 2008 aikaan voin rehellisesti sanoa, että alokasluokan liikkeistä sillä on koevalmiina (puhtaita kymppejä reeneissä) kaikki lukuunottamatta liikkeestä seisomista ja varmaa paikallamakuuta. Noiden puuttuvien liikkeiden lisäksi Wandalta puuttuu tietysti vielä myös koekestävyys ja yleensäkin se luotto minulta sille, että se toimisi yhtä hienosti ilman tiheää palkkaamista. Lisäksi tietysti Wanda on aika ennakoiva ja sen vuoksi kokeisiin menoa ei vielä kannata haaveilla. Varmuutta on saatava paljon vielä lisää. 13.11.2008 Reeni edistystä ja jumitusta :) Wanda on oppinut hypyn :D Kuulostaa juu vähäpätöiseltä, mutta tämä on ollut iso ongelma meillä, koska Wanda ei ole tykännyt hyppäämisestä ollenkaan vaan on pyrkinyt välttämään sen kaikin mahdollisin keinoin. Viime reeneissä sain sen sitten lopulta hyppäämään esteen ja kouluttajan apuna ollessa opetettiin alokas luokan hyppyliike Wandalle sitten alusta loppuun oikea oppisesti. Nyt toimii :) Seuraavaksi jätetään esteen takana olevat namit pois, kun vain hyppy-käsky on tarpeeksi vahva, että Wanda sen ymmärtää ilmankin nameja. Toinen ongelma kivemme Wandan kanssa on nouto. Nyt olen saanut Wandaa tuomaan sisällä lelut käteen. Samoin jos olemme kahdestaan reenaamassa kentällä niin se tuo pallon joskus käteen ja koko ajan yleistyvässä määrin. Eli pikku hiljaa näyttäisi esineiden käteen tuonti edistyvän. Itse noutoliikkeeseen tämä ei kuitenkaan auta, sillä Wanda jäytää kaikkea mitä se pitää suussaan. Eli se pureskelee tavaroita niitä kantaessaan. Minun pitäisi siis lähteä opettamaan nouto ihan pelkästä pitämisestä, jotta pureminen saataisiin pois. En kuitenkaan keksi mitää keinoa millä saisin Wandan ottamaan jotain suuhunsa käskystä ja rauhallisesti. Jos teen tavarasta mielenkiintoisen esim. leikittämällä sillä, pureskelee Wanda varmasti sitä. Yritin puuttua tähän ongelmaan naksuttimella. Homma lähtikin hyvin luistamaan ja Wanda oppi parin toiston jälkeen, että kun kapulaa koskee nenällä, saa namia. Noh, ongelma on nyt se, että en saa Wandaa millään naksuttimellakaan ottamaan kapulaa suuhun. Koskettamisen keston pidentäminen ei ole auttanut ja sekään ei auta mitään, että vaadin kapulan suuhun ottamista, mutta koira ei vain sitä tajua ja niin ei tule palkkaakaan mistään. Minun pitäisi siis löytää välimuoto koskemisen ja hampaisiin oton välille, joka ei olisi liian hankala koiran tajuta... Ongelmallista. Noh, täään reeneihin, jospa sieltä tulisi jotain vinkkiä mitä en ole itse tajunnut kokeilla :) Opetin Wandalle myös ruutuun menoa. Lähti sujumaan hienosti :) Giara reenaili viime sunnuntaina taas hienosti. Otettiin kaukokäskyjä ja Giaran maahanmeno niissä on aivan loistava. Istumaan nousu puolestaan on jonkin verran hitaampi ja Giara tahtoo teputtaa etujaloillaan itsensä ylös, eikä hypätä suoraan ylös. Noh, tämä on pienempi ongelma kuin mikä meillä aiemmin oli. Aiemmin Giara liikkui istumaan nousuissa eteenpäin kaukkareissa. Se ongelma on nyt saatu pois. Yritän saada istumaan nousunkin yhtä salamannopeaksi innostamlla Giaran esim. pallolla ja muka heittämällä sen. Jospa se siitä :) Tänään lähdetään illalla myöhään Nivalaan, jonne on tullut myös Anna-Kaisa ja Aslak :) Koirille jälkioppeja jos ei tule lunta ja jos tulee niin sitten tottisrääkki reenit :P Odotan jo innolla :) Ai niin.. viime viikolla käytiin Dexun (valkkari uros Zelmarian Daisuke) ja Hannen kanssa lenkillä. Ensimmäisen kerran ei tullut mitään ongelmia omien koirieni välille kun Dexu liittyy seuraan :) Otettiin lenkin jälkeen näyttely- ja ohitusreenejä Dexulla ja Wandalla. Dexu poika nimittäin lähtee ensimmäiseen näyttelyynsä noin viikon kuluttua ;) Alku oli hankalaa, kun Dexu olisi kovasti halunnut Wandan luo, mutta lopussa mentiin todella kauniisti ja se on pääasia :) 5.11.2008 Tottistelua, ensi lunta ja uimista :P
Ensi lumikin satoi maahan viime perjantaina heti parinkymmenen sentin pakuisena peittona. Ei uskoisi, että yllä olevat kuvat on otettu vain pari päivää aiemmin :D Ja jopa Giarakin ui! Lumikuviakin otettiin, mutta jäivät äidin koneelle, joten niitä näette myöhemmin :) Kummankin koiran kanssa on reeneissä käyty ahkerasti. Giaran kanssa on asiat olleet tosiaan helppoja. Koira on osannut hyvin ja muistanut. Ainoa pommi minulle oli nouto. Kehuin kouluttajalle oikein, että juu, nouto on meillä valmis liike niin eihän se sitten ollutkaan :D Giara ei meinannut ensin käskystä edes hakea kapulaa, kun se haki sen se tuli ihan vinoon eteeni, ihan liian kauas ja tiputti vielä kaiken huipuksi kapulan jalkoihini. Nooh, että semmonen valmis liike :D Lähdettiin siis reenaamaan ihan siitä kapulan pitämisestä. Alkuun tuntui olevan todella hankalaa. Kun Giara istui edessäni oikealla paikalla ja pyysin sitä ottamaan kapulan, se nosti samantien perseensä ilmaan ja peruutti hyppimällä muutaman metrin. Kun yritin uudestaan ja uudestaan eikä homma onnistunut, ei Giara enää edes ottanut kapulaa suuhun käskystä. G taas muistutti minua siitä, että sen kanssa on pakko saada onnistumisia tai muuten se menee täysin lukkoon. Siispä tein vähän aikaa sellaista mitä Giara jo osaa ja sitten uudestaan ja alkoihan se onnistua. Noudon kanssa saadaan kuitenkin tehdä töitä, jotta se saadaan taas kuntoon. Wandan kanssa viime reeneissä harjoiteltiin takapuolen käyttämistä. Olin ihan yllättynyt, miten hyvin takapuoli alkoi oleilla ilmassa sivuille tuloissa. Tarkoitan siis, että koira hyppää sivulleni jo parhaissa suorituksissa :) Kouluttajalta saatiin hyviä vinkkejä siihen, miten opetan Wandan aina tulemaan sivulleni pienessä kulmassa ja samoin vasemmalle käännöksissä käyttämään takapuoltaan. Opit tuntuvat tehoavan todella hyvin. Nyt tosiaan Wandan reeneissä oli toinen ohjaaja ja hänellä tuntui osaamista olevan ja osasi ottaa jokaisen koiran sen tason mukaan. Niimpä ei reenit enää tunnu arkitottikselta ja liian helpolta meille vaan koko ajan opitaan jotain uutta :) Innolla jo odotan Wandan nouto reenejä, että löytyykö kouluttajalta meille oikeaa kikkaa. itse en ole saanu Wandalle noutoa kuntoon vaikka olen yrittänyt kaikki osaamani keinot. Wanda kyllä hakee mitä vain, mutta ei tuo minulle käteen asti niitä takaisin, saatikka sitten eteen istumalla. Ja jos se istuu edessäni ei se käskystä ota suuhun mitään. Pitää kotona yrittää reenata tuota suuhun otto käskyä, jottei käy reeneissä ylivoimaisen mahdottomaksi :) .. Suuhun otto käsky, kaikkea minäkin kirjoitan :D Olen myös saanut Wandan viimein leikkimään reeneissä. Patukalla tms. se ei edelleenkään leiki, mutta keppi toimii todella hyvin. Jännä juttu miksi, mutta pääasia että toimii :) Aion kokeilla keppiä myös seuraavissa Wandan näyttelyissä. Jospa se sillä vapautuisi ja lähtisi liikkumaan paremmin sisä näyttelyissä ;) 30.10.2008 Misseilemässä ja Assia rakastamassa Viime viikonloppuna oltiin Wandan kanssa Seinäjoella riekkumassa. Wanda oli onnensa kukkuloilla kun sai olla ilman Giaraa reissussa ja vielä onnellisemmaksi se tuli, kun AK:n koira Assi oli sitä vastassa. Assihan on siis Wandan kasvattajalta Sarilta muuttanut ystävälleni Anna-Kaisalle aikanaan. Assi ja Wanda olivat parhaita ystäviä. Täydellinen pari, harmi et toiselta pallit puuttuu :D
Vaikka Wanda ei nykyään enää niin muista koirista välitä ja harvoin intoutuu kenenkään kanssa enää leikkimään, niin Assin kanssa oli ilo taas ylimmillään. Assi on samanlainen kuin Wanda, ei tungettele liikaa ja antaa toisellekin tilaa hengittää. Siksi ne varmaan niin hyvin toistensa kanssa tulivatkin juttuun.
Lauantaina käytiin sitten Seinäjoen KV näyttelyssä esiintymässä Wandan kanssa. Wanda oli hyvin hyvin kummallinen esittää. Se oli todellakin taas hyvin vaisu, kun joutui olemaan täpötäydessä hallissa koko päivän ja esiintymisestä ei tahtonut tulla mitään. Kaiken tämän kivan lisäksi se keksi juuri ennen kehään menoa, että kehänauha on ihan hurjan pelottava juttu. Siinä sitten yritin viedä ponin kokoista koiraani kymmenen senttiä korkean kehänauhan yli kehään ja Wanda seisoi jarrut pohjassa eikä liikkunut mihinkään. Vilkaistessa taakseni näin naureskelevan tuomarin ja kehäsihteerin. Hyvä että jollakin oli hauskaa :D Noh, ei auttanut kuin juosta kehä ulkopuolelta ympäri, jotta pääsin kehään ilman kehänauhan ylittämistä. Ryhmässä rinkiä juostessamme löi Wanda saman kehänauhan kohdalla taas jarrut lukkoon ja hyvä etten nurin mennyt, kun niin voimakkaasti se pysähtyi .. Kummallinen koira . Koskaan ennen ei mitään tällaista ole Wandan kanssa sattunut ja mie olin ihan pihalla mitä sen kanssa olisin tehnyt. Ei mennyt siis kehässä parhalla mahdollisella tavalla. Tulokseksi tuli EH2, arvostelun voitte lukea Wandan tulokset sivulta. Seinäjoella tosin moni muu pärjäsi hienosti. Näin eka kerran ystäväni Hannen koiran Dexun veljen Röllin. Rölli oli jo kuin kovempikin kehäkettu ja nykäisikin varaSERTin. Isot onnittelut Röllille omistajineen :) Paikalla oli myös vanhoja tuttuja, Donna ja Lode omistajineen. Tällä kertaa oli Donnan vuoro piestä Wanda ja niimpä Donna saikin ensimmäisen sertinsä ja oli VSP. Isot onnittelut myös sinne! :) 22.10.2008 Tottis reenejä Nyt on takana Giaran ja Wandan kummankin tämän syksyn ensimmäiset Oulun koirakerhon toko reenit. Kumpikin koira käyttäytyi todella hienosti ja Giaran kanssa kisakuume nousee kovasti ;) Wandan reeneissä oli melko arkitottis meininki ja Wanda veti tosi hienosti helppoja asioita kun oli. Otettiin ohituksia, luoksetuloa yms. perusjuttuja ja miun oli pakko vetää vähän omaa reeniä, koska olisi ollut muuten ihan liiankin helppoa. Otettiin siis Wandan kanssa seuraamisia, paikalla makuuta yms. jotta oikeasti saataisiin jotakin aikaankin :) Olisin kyllä halunnut Wandan vähän enemmän kisoihin tähtäävien reeneihin, mutta jospa nuo tuosta etenevät, kun tosiaan oli vasta eka reeni kerta. Wanda on todellakin muuttunut mahtavaksi reenatessa. Se tekee todella innolla ja sen kanssa on aivan mahtava nykyään vääntää tottista. OKK:n reenien ohella olen käynyt pari kertaa viikossa tottistelemassa omin päin eri kentillä ympäri Oulua. Nykyään voin Wandan kanssa reenata jo niinkin, että Wanda on irti. Ennen jouduin pitämään sen koko ajan remmissä, koska muuten en olisi saanut sitä kuulolle ollenkaan. Nykyään tosiaan irti reenaaminen onnistuu melkein paremmin kuin remmissä ja pyrinkin siihen, että mahdollisimman pian rupean myös OKK:n reeneissä pitämään Wandaa irti pieniä määriä kerrallaan. Toki tietysti sen mukaan, miten koiraan voi luottaa ;) Omin päin ollaan reenailtu paljon seuraamista, sivulle tuloa ja oikealla paikalla pysymistä. Ollaan otettu pieniä kulmia, peruutuksia yms. ja näin haettu Wandalle sitä oikeaa seuraamis paikkaa. Se onkin alkanut todella hienosti pitää oikean paikan. Sivulle tulot Wanda tekee myös suoraan, mutta kun pysähdyn seuraamisessa se tahtoo jäädä vinoon istumaan ja se onkin seuraava asia mihin puututaan :) Lisäksi ollaan opeteltu liikkeestä maahan menoa. Paikalla makuun aikaa ollaan pidennetty samoin kuin matkaa ja pikku hiljaa aletaan hakemaan alokas luokan paikalla makuu aikoja. Wandan tottistelu on vielä hyvin lapsen kengissä ja kisoihin on todella pitkä matka, mutta koska koira on viimein alkanut toimia minun kanssani niin teen kyllä kaikkeni, että jos siltä tuntuu, niin voin joskus Wandankin kanssa jonkun tuloksen hommata ;) Wandaa on nykyään helppo kouluttaa ihan pelkillä makupaloilla. Lelulla sitä pystyy reenaamaan ulkokentillä yms. missä ennen ei sille lelu kelvannut. Nykyään siis myös patukka reenit onnistuvat. Ainoa paikka , missä Wandaa ei saa leikkimään on tuo OKK:n reeni halli. Tosin luulen, että sielläkin taistelutahto löytyy, kun vaan muutama kerta käydään ja Wanda tottuu kummalliseen halliin :) Kun nyt olen Wandaa hehkuttanut niin paljon, että ihan itseänikin ihmetyttä, niin on pakko kertoa et ei meillä kaikki ihan nappiin ensimmäisissä OKK:n reeneissä mennyt :P .. Loppu ajasta, kun Wanda selkeästi jo väsyi vähän, sillä alkoi mennä käskyt sekaisin. No, pyysin Wandaa sivulle ja käskin maahan. Ja mitä tekee Wanda? Siinä se makasi vieressäni ketarat kohti kattoa ihana hubbabubba hymy naamallaan: " Kato nyt äiskä, enkö kuolluki tosi hienosti, just niinku sä pyysit" :D Nostin katseeni ja jostain kumman syystä näin ympärillämme melkoisen monta hymyilevää naamaa ;) Noh, ehkä tota kuole temppua on reenailtu vähän liikaa.. Vieläkin kyllä itseä naurattaa :D Giaran reenit olivat eka kerran tosiaan sunnuntaina. Giara reenaa OKK:n alo/avo ryhmässä. Giara toimi edelleen kuin ajatus. Ohjaajamme oli valinnut sunnuntain teemaksi oikean paikan löytämisen seuraamisissa ja sivulle tuloissa ja eipä meidän Giaralla näiden asioiden kanssa ollut ongelmia. Seuraamiset sujuivat muutenkin paremmin kuin oikeastaan koskaan aiemmin ja sama meno on jatkunut myös kun ollaan nyt käyty omin päin reenailemassa. Sunnuntain OKK:n reeneissä otettiin lisäksi luoksetuloja, paikalla makuuta.. Luoksetuloissa Giaralla on edelleen vanha vauhti tallella ja se tulee luokse tosiaan kuin ohjus. Jopa niinkin kova ohjus, että kaatoi minut kerran selälleni maahan räpiköimään kun juoksi niin lujaa pahki jalkoihini :D .. Noh, otettiin muutama vähän lyhyemmällä matkalla oleva luoksetulo ja saatiin koira taas istumaan eteeni luoksetulon lopuksi kuten kuuluukin ja uskomaan, että luoksetulo ei ole mikään tyrmäyskoe ;) Paikalla makuissa seisoin selin Giaraan, koska suunnittelen BH.-kokeeseen menoa ja halun tehdä Giaralle arjeksi sen, että minä seisoin selkä siihen päin tai olen piilossa tai missä vain ja se makaa silti paikallaan. Paikalla olothan ovat olleet Giaralla aina todella varmoja, joten tässä asiassa ei ongelmia ollut. Yleensäkin Giaralla on alokasluokan liikkeet todella hienosti muistissa ja se olisi tosiaan liikkeidensä osalta kisavalmis milloin vain. Nyt pitäisi siis potkia itseäni persuuksille ja laittaa ilmo toko kisoihin ;) Kouluttajamme lupasi jo, että jos olemme menossa kisaamaan hän voi järkätä meille epävirallisen toko-kokeen omaisen testin tms. Mut mie en voi sille mitään, että mua jännittää ihan hulluna. Vaikka reeneissä luotan Giaraan ihan satasella ja tiedän, että se toimii, niin kisoissa muhun iskee kauhea olo ja oon ihan varma ettei se koira tiedä edes miten istutaan.. Ennen ei ollut tätä ongelmaa, mutta kun aikanaan muutama kisa meni penkin alle, niin nyt jotenkin on niin kauheat tavoitteet asettanut itselleen ja koiralle. Ei osaa enää mennä kisoihin tyylillä: " Meni miten meni". Ai niin, yksi juttu on mitä Giaran kanssa pitää reenata ennekuin kisakentille lähtee: liikkeestä paikalleen jäänti. Rupesin opettamaan viime viikolla Giaralle liikkeestä istumista ja sen seurauksena ilmeisesti nyt on Giaralla paikalleen jäänti täysin sekaisin. Liikkeestä maahan Giara tippuu kuin kivi, mutta paikalleen jäänneissä yrittää aina mennä maaahan ja istumaan jäänneissä välistä myös. Näihin nyt siis lisä reeniä ja etenkin tuo seisomaan jäänti kuntoon ;) Huomenna taas Wandan reenit. Odotan jo innolla :) 30.9.2008 TI Jälkeä ja tassukipuja Giara loukkasi toisen etujalkansa anturan jossakin viime viikon lopulla. Yksi etuvarpaan antura oli keskeltä totaalisesti halki. Neiti onkin nyt saanut - tai siis omasta mielestään joutunut - viettämään useamman lepopäivän, jotta antura parantuu kunnolla. Hyvin se onkin lähtenyt paranemaan ja nyt vajaa viikko halkeamisesta on haava jo hyvän näköinen. Laskeskelin tässä, että Giara ei ole koskaan elämänsä aikana viettänyt näin pitkää lomaa lenkkeilystä. Jopa silloin kun se steriloitiin, oli se jo toisena päivänä mukana pikku lenkillä. Melkoinen tapaus :) Nytkin se on ollut koko ajan sitä mieltä, että ei hän minnekään kotiin jää, kun muut lähtee pitämään hauskaa. Kun Giara on ollut lepolomalla, on minulla ollut pitkästä aikaa aikaa vain ja yksistään Wandalle. Wanda onkin ollut oikea enkeli. Se on kulkenut remmissä koko ajan hihna löysällä rinnallani, se tarjoaa tokoliikkeitä itse minulle tyyliin: " Tehdään äiskä jotain jooko.. ". Oi ihana Wanda :) Muutenkin Wanda on ehkä viimein saatu kunnolla hanskoihin. Esimerkiksi ennen emme voineet pitää Wandaa irti omalla pihallamme, koska se lähätteli ohi kulkijoiden perään ja naapurin koira häkeille. Wanda oli melkein vuoden verran aina pihalla ollessaan pitkässä liinassa, jotta sen tekemisiin kerkesi puuttua. Nyt viimeisen parin viikon ajan on Wanda saanut olla ihan irrallaan omassa pihassa. Se ei lähättele enää minnekään ja voin esimerkiksi haravoida lehtiä kaikessa rauhassa vaikka kumpikin koira on pihalla irrallaan. Ja tosiaan meidän piha ei missään ihan korvessa ole ;) Neljällä sivulla on naapuri melko lähellä ja kahdella naapureista on koiria pihallaan häkeissä tai aitauksissa. Lisäksi tonttimme ohi menee tie, josta kulkee autoja, koiria yms. kohtuu usein. Hieno edistys askel tämäkin ainakin meille :) Viime viikonloppuna innostuin pitkästä aikaa ajamaan jälkeä koirille usempaankin kertaan. Jos en väärin muista, niin Wandan kanssa en ollut vielä koskaan aiemmin jälkeä ajanut ja Giarankin viimeisistä reeneistä on aikaa jo ainakin se vuosi. Kumpikin koira ajoivat jälkiä hienosti. Giaran kanssa päästiin nyt siihen asti, että jäljellä on kaksi hyvin tallattua kulmaa ja edelleen joka askeleella makkaranpala. Tästä se suoriutuu jo mallikkaasti. Seuraava askel Giaran kanssa on ruveta vähentämään makkaranpaloja jäljiltä. Wandan kanssa päästiin myös opettelemaan kulmia. Suorat Wanda ajoi tarkkaan samoin myös kulmat. Se on todella tarkka nenäinen otus ja välistä näytti, että sitä ei niin edes makkarat kiinnostaneet vaan se halusi vain nähdä minne jälki vie :D Kumpikin koirista ajoi hienosti nokka maassa ilman minkäänlaista reagointia muuhun kuin maassa meneviin hajuihin. Nyt onkin kauhea kuume ajamaan lisää jälkiä koirille :) Oulun koirakerhon toko ryhmistäkin tuli tosiaan infoa. Giaralla alkavat viikottaiset reenit kilpailevien ALO/AVO ryhmässä sunnuntaisin ja Wanda puolestaan oli päätynyt jatko-mölli ryhmään torstaille. Hieno homma, että kumpikin koira pääsee nyt tokoilemaan ainakin sen kerran viikossa ohjatusti :) Saas nähdä, mitä tästä tulee :) Giaran kanssa ainakin on kuume kentille kova ja BH-koetta olenkin miettinyt, että voitaisiin käydä kokeilemassa.. myös ne Toko-kokeet jo kovasti houkuttavat pään sisällä ;) Agility ryhmään Giara ei päässyt, mutta keskitytään nyt sitten tämä syksy ainakin tokoon ja koitetaan keväällä uudelleen :) 24.9.2008 KE Posion korouoman valloittajat
Perjantaina 19.9 suuntasimme aamulla aikaisin kohti Posiota. Matkassa mukana minä, entinen kämppikseni Tytti, Jari sekä tietysti Wanda ja Giara. Suunnitelmissamme oli huima 60 kilometrin vaellus sunnuntaihin mennessä täysvarustuksella. Tavaraa kertyikin kaikkien rinkkoihin sen verran reilusti, että koirat saivat ottaa omat rinkat mukaan ruokiaan varten ;)
Koirien rinkat eivät osoittautuneetkaan niin hyviksi keksinnöiksi kuin aluksi luulin. Emme olleet kerennyt Lapiosalmen parkkipaikalta askeltakaan autolta kohti metsää, kun Wandan rinkka lojui jo maassa ja koira viiletti yksikseen menemään. Ei auttanut kuin ruveta ompelemaan :D Noh, ompelin kaksi hihnaa paremmin kiinni rinkkaan ja puin rinkan takaisin Wandan päälle. Otin askeleen kohti Korouoman villejä maisemia ja seuraavan kerran kun vilkaisin Wandaa, juoksi se taas ilman rinkkaansa. Tällä kertaa kaiken lisäksi Wanda oli litimärkä, eli se oli jo kerennyt käydä uimassa järvessä. Mie sanoin jo hei hei:t tässä vaiheessa rinkalle, kun kuvittelin sen kelluvan keskellä Lapiojärveä. Onneksi näin ei ollut vaan rinkka löytyi järven rannalta. Tässä vaiheessa halu liikkeelle oli jo kuitenkin niin kova, etten jaksanut enää ruveta ompelemaan vaan kannoin sitten itse Wandan rinkkaa kädessäni.
Pääsimme etenemään ehkä noin kilometrin, kun huomasin, että Giarankin rinkka on tippunut jonnekin. Mielessäni kirosin rinkan valmistajat alimpaan manalaan, kun palasin takaisin päin rinkkaa etsimään. Se onneksi löytyi ja totesin, että siitä oli mennyt yksi kiinnitys klipsi rikki. No, lopulta minä siis kannoin ensimmäisen päivän ajan kummankin koiran rinkkaa :P Yllättävän nopeaa koirat oppivat siihen, että kun me pysähdymme kannattaa niidenkin huilia. Etenkin Giara ymmärsi tämän asian jo eka päivänä vaelluksella. Vaikka kilometrejä ei päivittäin paljoa kertynytkään, oli maasto melkoisen rankkaa nousuineen ja vaikea kulkuisine paikkoineen. Yllä olevassa kuvassa näkyviä portaita ei todellakaan ollut joka paikassa vaan monesti sai kiivetä ylös jyrkkiä hiekkarinteitä puiden juurissa roikkuen ja koiria veto apuna käyttäen ;)
Eka yöksi jäimme Koivulammen laavulle. Matkaa oli taitettu 11 kilometriä eli reilusti alle tavoitteemme. Rinkkoihin oli tullut vissiin pakattua pikkaisen ylimääräistä tavaraa, koska jokaisella meistä rinkka tuotti eniten ongelmia. Saapuessamme pimeän jo hämärtäessä Koivulammen laavulle laittoi Giara välittömästi nukkumaan. Se tiesi jo aiemmista reissuistamme, että kotiin ei olla hetkeen menossa ja että nyt kannattaa levätä. Wanda puolestaan hyöri ja pyöri ympärillämme, eikä oikein heti osannut rauhoittua nukkumaankaan, kun me vetäydyimme laavun sisään. Wanda oli vähän sitä mieltä, että eihän täällä ulkona voi nukkua :D Aamulla ompelin koirien rinkat kuntoon jokaisesta saumasta ja sain itselleni ompelijan peukalon :D Hauska homma oli ensimmäisenä aamuna myös se, kun lähistöllämme käveli kaksi patikoijaa. Otin koirien remmit käteeni, että laitan ne kiinni, jos pian patikoijat tulevat samalle laavulle. Kumpikin koira veti ihan super hepulit remmeistään tyyliin : " Jes, me päästään lenkille, Wihii!! ". Juu-u, eihän me oltukaan oltu lenkillä kuin 24 tuntia tässä vaiheessa :D
Ommeltuani koirien rinkat kuntoon ne kestivätkin melkoisen hyvin. Eli rinkkojen kunnon kanssa ei enää ollut ongelmia. Giara sen sijaan aiheutti lisää reppu katastrofeja, kun se syöksyi syvään ojaan juomaan ja juuttui repustaan pajuun kiinni. Koira nyki itsensä irti ja reppu tipahti virtaavan ojan pohjalle ja takertui luojan kiitos kiinni pajuun, ennenkuin virtasi maan alle. Ylä kuvassa oikealla repun pelastus operaatio. Huomatkaa kuinka aktiivisesti meidän koirat oli mukana tässä operaatiossa :D
Kun ekapäivän vaellusreitti sisälsi korkeita harjuja, kaunista mäntymetsää ja lukuisia järviä harjun molemmin puolin, vei meidän toisen päivän reittimme niittylaaksoille keskelle rotkoa ja sekä tietenkin lopulta myös itse korouoman jylhiin kallio maisemiin. Edellispäivän vaelluksesta unohdin rinkkakatastrofia miettiessäni kertoa, kun Wanda kävi toimimassa porokoirana :P Ihmeteltiin pitkään, kun aina välistä kuului sellainen lehmän kellon ääni. Yhdelläkään meistä ei tietenkään välähtänyt, että porojahan vissiin posiolla liikkuu ja niin koirat saivat juosta irti äänistä huolimatta. Yhtäkkeä meidän oikealla puolellamme, ihan meidän vierestämme juoksi porotokka. Wandahan siitä riemastui ja lähti juoksemaan porojen perään. Sinne katosi Wanda ja takaisin ei kuulunut. Meidän ei auttanut kuin pysähtyä odottamaan ja Giaran haukulla yrittää saada Wandaa palaamaan. Noin vartin päästä koira palasikin kieli vyön alla ihan mielissään: " Äiti äiti, arvaa mitä. Mä näin kummia koiria. Niillä oli siistit sarvet. Mie kävin sanoon niille heipat " :D .. Korouomassa oli todella mukava vaeltaa koirien kanssa. Maasto oli vaihtelevaa. Välissä oli rakennettu todella hyvä kulkuisia pitkospuita ja portaita, mutta välistä tosiaan sai kulkea kontaten rinteitä ylös ja alas. Alussa matkan varsi oli täynnä järviä ja sen jälkeen rinnallamme virtasi lähes koko ajan Korojoki. Koirien juomisista ei siis tarvinnut huolehtia, sillä lähdekirkas Korojoki tarjosi juomiset koko matkan ajan. Koirat olivat jopa sen verran viisaita, etteivät menneet kovinpiin virtapaikkoihin juomaan vaan kävivät vilvoittelemassa ja ryypiskelemässä vedessä tyynissä paikoissa.
Jos suunnittelee itse menevänsä koiransa kanssa Korouomaan vaeltamaan, niin kannattaa varmistaa, että koira ei pelkää esim. pitkospuita, portaita .. :P Wandahan pelkäsi ennen jyrkkiä portaita kuollakseen. Kun muutimme Herukkaan ja se ensi kerran syöksyi vintin portaat onnessaan ylös, ei se tullutkaan alas yhtä nopeaa ;). Saimme houkutella sitä melkoisen tovin ennenkuin se lopulta tuli portaat alas. Posiolla kaikkiin hienohiin näköalapaikkoihin oli yleensä pitkät pitkät portaat. Siellä Wanda onneksi ei portaita pelännyt vaan kulki niissä kuin vanha tekijä. Me naurettiinkin matkan aikana, et ois ollut melko mukava kantaa tuota rotjaketta muutaman sadan askeleen portaita pitkin :D Portaiden pelon sijaan Wanda pelkäsi joitakin korkealla olevia pitkospuita jonkin verran. Niistäkin se kuitenkin tuli lopulta aina yli hetken mietittyään, että onkos tää nyt turvallista. Giaralle maasto kuin maasto oli helppo nakki :D Se saattoi hypellä isoilta kiviltä toisille, kun me muut kuljimme huomattavasti helmpompaa reittiä pitkin ';)
Ennen reissuun lähtöämme minua hiukan huoletti koirieni välit. Väsyneet koirat voivat olla äkäisempiä kuin levänneinä. Koko reissun ajan kaikki sujui kuitenkin hyvin. Oudot nukkumapaikat eivät tuottaneet ongelmia. Ainoa asia, missä huomasi, että koirillani ei kaikki ole ihan niinkuin ennen, oli se kun hämärä laskeutui. Pimeän tultua Wanda kyttäili Giaraa jonkin verran. Uskoi onneksi, kun sitä siitä kielsi. Jäimme kuitenkin miettimään, että mikä hämärässä ja pimeässä saa Wandan toimimaan noin. Toisena päivänä saimme kuljetuksi vain 8 kilometriä :/ Tällä kertaa matkan hitaus ei johtunut meistä, ei koirien rinkoista tms. Sillä jätimme rinkoista kaiken ylimääräisen Pajupuron autiotupaan. Samassa paikassa tajusimme myös, ettemme kerkeä kulkea koko 60 kilometriä (eli reittiä edestakaisin) ja meidän olisi käännyttävä aiemmin takaisin ja puolet korouomasta jäisi näkemättä. Onneksi autiotuvalle sattui jokin vanhusten päiväporukka, joilla oli linja-auto odottamassa muutaman kilometrin päässä. He ottivatkin Tytin ja Jarin kyytiinsä ja vievät Lapiosalmeen, missä meidän automme oli. Tytti ja Jari toivat auton sitten lähemmäksi meitä, jotta kerkeäisimme käydä reitin edestakaisin. Toiseksi yöksi tosiaan jäätiin Kanjonin laavulle. Siellä koirat tiesivät kyllä heti, että nyt kannattaa levätä kuten yllä olevista kuvista näkee ;) Vaikka 8 kilometrin päivä matka ei kuulosta kovinkaan pahalta koirille, jotka normaaleinakin päivinä saattavat lenkkeillä tuon määrän, on kulkeminen Korouomassa huomattavasti rankempaa ja lisäksi koirien edes takaisin juoksut varmasti tuplaavat tuon kilometri määrän, jonka me ihmiset kuljimme ;)
Kolmantena päivänä jätimme omat ja koirien rinkat Kanjonin laavulle ja jatkoimme matkaa ilman kantamuksia. Valloitimme Julmakallion, mistä ylimmät kuvat. Julmakallion lisäksi valloitimme myös Piippukallion, sekä kävimme katsomassa Jääputousta. Matkamme huipentui hienojen kalliomaisemien jälkeen Koivukönkään putoukselle. Siitä sitten lähdettiin paluumatkalle ja kolmantena päivänä meille kertyikin kilometrejä ilman rinkkoja 16 ja rinkkojen kanssa vielä noin 6, eli yhteensä 22 kilometriä. Vaelluksen jälkeen oli autossa hiljaista, kun ajeltiin kotiinpäin keskellä yötä. Kumpikin koira oli rättipoikki, kuten odotinkin :) Tosin, jos niille vilauttikaan remmejä, olivat ne taas lähtövalmiina ;)
Maanantaina käytiin koirien kanssa vain lyhyet palauttavat lenkit remmissä ja Tiistaina lenkkeiltiin irrallaan rauhallisesti vanhan sataman maisemissa Herukassa. Palautus systeemimme näytti toimivan, sillä kumpikaan koira ei tunnut saaneen kipuja lihaksiinsa. Sen sijaan me ihmiset oltiin kyllä melkoisen jäykkiä alkuviikosta. Itse en tahtonut sängystä ylös päästä maanantai aamuna :D Paluu arkeen :/ Oulun toko ryhmistä kuului sen verran, että ainakin jompikumpi koiristani niihin pääsi. En vielä tiedä kumpi, mutta reenit alkavat ensi viikolla. Toivottavasti sitä ennen selviää, kumpi koira pääsee tottistelemaan :D 8.9.2008 Mitäs tapahtui kesällä 2008? Kesä 2008 oli ja meni ja mitä meille huiskuhäntien kanssa jäi siitä käteen? Annas kun mietin.. hmm.. yksi ongen koukku ja n. 3 metriä siimaa, muutama missitulos prinsessa Wandalle, vähän useampi kuin muutama elopainokilo pikku possu Giaralle sekä vapautus hullun papereista samaiselle neitokaiselle. Lisäksi paljon revittyjä hiuksia omistajan päästä, monia ryppyjä liiallisen hymyilyn ja naurun johdosta ynnä paljon muuta. Kesällä 2008 kerettiin paljon :)
Kesällä reenailtiin Giaran ja Wandan kanssa välistä ahkerasti ja välistä vähän vähemmän ahkerasti. Alku kesä kului pari kertaa viikossa reenatessa yhdessä Anna-Kaisan ja hänen koiriensa Rimin ja Assin kanssa. Noissa reeneissä kyllä revittiin välillä hiuksia päästämme. Giara ja Rimi olivat unelma koiria, mutta näiden valkoisten kanssa meillä oli ongelmia. Suuria ongelmia. Kovasti kuitenkin yritettiin ja eiköhän jotakin oppia jäänyt jokaisen koiran päähän ;) Giaran kanssa reenailtiin myös agilityä muutamaan otteeseen. Vähiin reenauskertoihin mahtuikin sitten paljon hyvää. Giara kuunteli ja toimi. Vedettiin sellaisia ratoja, missä meillä oli käytössä koko Nivalan agilitykentän varustus, eli: 7 hyppyä, puomi, kaksi A:ta, rengas, 2 pöytää ja lyhyet pujottelukepit. Giara veti ratoja puhtaasti ja sitä oli helppo ohjata. Radat onnistuivat hyvin myös, vaikka järkkäsin niin, että ohjasin Giaraa "meidän väärältä puolen" x) Agilitystä jäikin sen verran positiivinen maku, että ilmoitin Giaran OKK:n syksyn agility ryhmiin. Toivottavasti pääsemme.
Giara tosiaan kävi myös hakemassa terveen paperit herroilta Hynynen ja Kerkkä syyskuun alussa. Pitkät sepostukset luonnetestin kulusta ja minun ajatuksistani löytyy Giaran sivut osiosta omana linkkinään nimeltä luonnetesti. Kaiken kaikkiaan olen kyllä todella ylpeä siitä, mitä Giarasta on kasvanut kaikkien vaikeuksien jälkeen. Jos olisin vienyt Giaran luonnetestiin kaksivuotiaana, ei se sitä olisi läpäissyt millään. Nyt nelivuotiaana se on päässyt pahimpien mörköjensä yms. yli ja olen siitä tosissaankin todella ylpeä :) Ainoa harmi, mitä tästä hienosti menneestä luonnetestistä seuraa on se, että kukaan ei enää usko mua ku yritän selittää et ihan joka asiassa ei Giaralla oo kaikki kotona :D Noh, se on onneksi pieni paha, mistä en jaksa välittää sillä olen vain niin onnellinen tästä suorituksesta :) Nyt sitten käännetäänkin Giaran kanssa nokka kohti uusia haasteita ;)
Wandan reenailuistaki on varmaan pakko kirjoittaa, jotta joskus muistan miten monta hiusta olen päästäni repinyt ja toivottavasti nauran tälle kaikelle jälkeenpäin :D Mieluummin kyllä kirjoittaisin vaikka siitä, kun Jari soitti mulle töihin, että Wandalla taitaa olla lenkin jäliltä selässään ongen koukku jonka perässä roikkuu 3 metriä siimaa ja se koukku menee aina syvemmälle ku Wanda astuu siiman päälle, mitä hän tekee asialle. :D No mie meinasin et kannattaa varmaan katkasta se siima ainaki ens hätään :D .. Mut tosissaan, oltiin käyty lenkillä semmosella montulla missä oli yksi äijä virvelöimässä ja näimmä saanut sit aikamoisen kalan, ku koukku on takertunut meidän uimassa olleeseen Wanda reppanaamme. Ois hauska tietää miten kovia kalajuttuja mies on kotonaan jälkeenpäin kertonut :D Niin, mutta niistä Wandan reenailuista.. Wanda toimii tosiaan kotona ja kotipihalla hienosti ja siellä se tekee innokkaasti ja sen kanssa on todella mukava tehdä töitä. Kun sitten mennään kentälle reenaamaan onkin mulla käsissäni ihan eri koira. Taisteluhalu on tiessään ja minä en saa koiraa kiinnostumaan itsestäni en sitten millään enkä mitenkään. Kentällä olen nyt sitten viimein loppu kesästä keksinyt yhden keinon millä olen saanut Wandaa innostumaan ja toivon todella, että tämä keino on ratkaisu meidän ongelmiimme.
Elokuussa lähdettiin sitten Safe Keeper´s leirille Kotkaan. Minä, Jari, Hanne ja kuvassa uivat Wanda ja Dexu suuntasimme perjantai iltana myöhään Kotkan leirintä alueelle, missä kaikki muut jo olivatkin. Paikalla oli iso kasa Safe Keeper´s kasvatteja, sijoituskoirien omistajia ja tietenkin itse kasvattajat Sari ja Tiina koirineen.
Leirillä oli hauskaa. Koirien kanssa ei suurempia tehty muutakuin lenkkeiltiin porukassa ja taas minä ihmettelin miten näin iso lauma toisilleen vieraita koiria voi tulla kaikki toistensa kanssa juttuun. Yllä olevasta kuvasta en rupea tunnistelemaan ketä kaikkia siellä uiskenteleekaan ;)
Wanda ystävystyi parhaiten saksanpaimenkoira Nemon kanssa leirin aikana. Ja toisaalta Wanda sai todella tarpeekseen Dexusta (oikea kuva), jonka kanssa se jakoi mökin viikonlopun ajan :D
SK leirillä tuli otettua viimein kuva Wandan emästä Hipistä ja Wandasta rinnakkain. Tässäpä on nyt ylä- ja alapuolella otos, mistä voivat halukkaat vertailla miten paljon äiskässä ja tyttäressä on samaa näköä ;) Ja huomatkaa myös Hipin hieno bikini lookki ;)
SK leirillä reenailtiin lauantaipäivänä koirien kanssa jonkun verran kentällä ja sen jälkeen otettiin näyttelyharjoitukset. Ylhäällä kuvassa Wandan veljen Aksun omistaja Miia tutkailemassa Dexua. Huomatkaa myös Sari ja Hippi ja heitä ympäröivä yllättävä lumikenttä :D
Aika pian SK leirin jälkeen tuli sitten Jarin äiti, sisko ja siskon lapset Suomeen reiluksi pariksi viikoksi. Minua hirvitti alkuun suunnattomasti, miten tulemme pärjäämään, kun omat koirani ovat aika tottumattomia pieniin lapsiin. Meinasin jo heittää koirat vanhemmilleni hoitoon siksi aikaa, kun lapsoset meillä asustelivat. Turhaan kuitenkin pelkäsin, sillä koirat tulivat hienosti juttuun lasten kanssa. Eka päivänä Giara yritti kahdesti napata nuorimmaista lasta, mutta kun sain sen heti siitä komennettua, niin se uskoi ja lopetti. Loppu ajan Giara suhtautui lapsiin hienosti.
Wanda oli lasten kanssa kuni vanha tekijä. Lapset saivat rapsutella, leikittää ja tehdä ihan mitä vain ja Wanda vain muikkuili omaan ihanaan tyyliinsä. Se tykkäsi lapsista todella paljon ja lapset tietenkin siitä :) Mukava oli nähdä etenkin Wandasta, että se on hyvin lapsiystävällinen koira ja samoin Giarasta että sekin tulee lasten kanssa toimeen :)
Giara tosiaan leikattiin huhtikuussa. Leikkaus on vaikuttanut aika monella tapaa Giaraan. Hyviä juttuja on se, että Giarasta on tullut paljon rennompi kuin ennen. Se ei enää ressaa turhista jutuista ja sen häntä heiluu lähes koko ajan, kun se ennen heilutti häntäänsä vain kun tulin kotiin tai kun se sai ettiä jotakin metsästä ;) Muutenkin siitä on tullut rempseämpi ja iloisempi koira :) Huonoja juttuja on puolestaan se, että Giara on ruvennut lihomaan todella nopeaa. Vaikka olen vähentänyt sen ruokamäärä reilusti ja lenkit yms. ovat pysyneet yhtä pitkinä niin se vain lihoo. Nyt se tosin ehkä alkaa olla vasta normaali painossa, kun se aina ennen on ollut niin langan laiha vaikka on syönyt kuinka paljon. Minusta se vain näyttää niin todella pulskalta kun olen tottunut sen hoikkaan ulkokuosiin ;) Mutta tarkkana saa kyllä nyt olla, mitä Giara syö, jotta se ei enempää pulskistu.
Loppukevennys: Katso yllä olevaa kuvaa. Onkos Giaran sisaruksilla samanlaisia tassut ristiin hyppy tyylejä? :D Mie olen kuulut vähän huhuja ;)
|
