Staffordshirenbulterrieri

Hups`staff Hugo & Double Star`s Elite de Dugar

Heippa! Olen Anna, Huugon ja Saagan virallinen Mamma. Olen 23-vuotias ja valmistun vuoden päästä sosionomiksi Oulun ammattikorkeasta. Lähes kaikki vapaa-aikani kuluu koirien kanssa touhutessa, joko itse reenaten tai muita kouluttaen. Olen Oulunseudun terrieriyhdistyksen (OSTY) staffien rotuyhdyshenkilö sekä hoidan OSTY:n tokovastaavan virkaa. Lisäksi opettelen näyttelyn järkkäilyhommia ja puuhaan kaikkea yleishyödyllistä.  Joka kesä järjestämme Pohjoisen Tahvopäivät kaikille pohjoisen staffeilla ja amstaffeille.  Nykyään siellä on Tahvoja myös muualta Suomesta ja sehän onkin kiva piristys meille pohjoisen väelle.

 

Huugo tuli meille luovutusikäisenä keväällä 2004. Staffeihin ihastuin vuosi sitä ennen kun koirakuume iski ja aloin miettimään mikä koira olisi sopiva meille. Halusin ison koiran ja ajatuksissa olikin rotweiler tai dobermanni. Kuitenkin mietin silloin että pärjäisinkö ison koiran kanssa, koska en ollut yksin koiraa kouluttanut koskaan. Jo silloin minulla oli ajatuksissani kuva lihaksikkaasta koirasta jolla on lyhyet jalat ja pyöreä pää. Ystäväni päivin luona kerran selasimme kahvipöydässä vanhaa koirakirjaa ja etsin tätä mielessäni olevaa koiraa. Staffihan se oli… Seuraavaksi oltiinkin jo Oulun syksynäyttelyssä kehän laidalla ihastelemassa. Silloin vannotin että näyttelyihin en tule koskaan menemään...mutta toisin kävi.

 

 

 

Olin kuitenkin jo silloin päättänyt että koira tulee harrastuskäyttöön ja tottelevaisuutta pääasiassa tulemme harrastamaan. Luin paljon eri koirakirjoista staffien esittelyjä ja mietin että voiko staffi tulla ensimmäiseksi koiraksi ja voiko sen kanssa harrastaa tokoa? Jotenkin jokapaikasta sai sellaisen kuvan että staffi on puupää jonka kanssa ei voi tehdä mitään koska se ei tajua eikä jaksa keskittyä, vaikka näinhän ei todellakaan ole. Molemmat koirat ovat olleet todella nopeita oppimaan ja voisin väittää että helpompia kouluttaa kun moni muu rotu, sillä staffilla on intoa jo valmiiksi tehdä asioita. Lopulta soiteltuani ympäri Suomea eri staffikasvattajia sain tiedon Greetan pennuista ja pian Huugo olikin meidän. Huugo on hyvin innokas monessa asiassa, mutta osaa rauhoittuakin silloin kun uni painaa silmää. Kotona ollaankin aina ketarat ojossa ja nautitaan elämästä.  Staffi yleensäkin, Huugo on aina toimintavalmis. Sitä ei tarvitse kahdesti käskeä ulos tai uimaan. Joka kerta riittää intoa ja jaksavuutta.

 

Saaga taas tuli meille vähän vahingossa. Sipolan Virve (kennel Double Star`s) asui silloin vielä meidän naapurissa kun Carlalla oli pennut mahassa. Olin lupautunut auttamaan synnytyksessä, koska olin lyhyen matkan päässä hälyytysvalmiudessa. Maanantain ja tiistain välisenä yönä Virve soittaa kolmelta, että no niin nyt alkaa tapahtua… Olinkin sitten koko aamuyön kätilönä synnytyksessä. Saaga syntyi viimeisenä ja oli nimeltään Piia-Noora. Siellä pentulaatikossa tulikin istuttua koko kesä, kunnes sitten Virven kanssa päätettiin että Piiasta tulee Saaga ja Saaga muuttaa meille. Ja päivääkään en ole katunut. Saagassa on paljon sellaisia piirteitä mitä Huugosta olen jäänyt kaipaamaan ja toisin päin. Ne täydentävät kyllä toinen toisiaan, koska ovat aika erilaisia yksilöitä vaikka ovatkin aina valmiita ja innokkaita molemmat. Saagan kanssa myös aloitellaan tokon alkeita ja tarkoitus on kisaillakin jossain vaiheessa.

 

Jos törmäillään niin tule ihmeessä nykimään hiasta! Pulisen mielelläni staffeista, Huugosta ja Saagasta tai ihan mistä vain!

 

Minut tavoittaa myös osoitteella:

anna.oksanen(at)mail.suomi.net