Kuninkaalliset VI

Tapaamme Englannin ja Normandian historiaan liittyviä kuninkaallisia.

Hallitsija: Ethelred Neuvoton, Harald Harefoot (Jäniksenkäpälä), Maria I Verinen, Vilhelm Pitkämiekka, Vilhelm I Valloittaja.

Isä: Edgar, Henrik VIII, Knuut Suuri, Robert II Paholainen, Rollo.

Hallitsija hallitsi:

• 930-luvulla?-945 Normandian herttua
• 979-1013 ja 1014-1016 Englannin hallitsija
• 1035-1040 Englannin hallitsija
• 1035-1087 Normandian herttua ja 1066-1087 Englannin hallitsija
• 1553-1558 Englannin hallitsija

• A. Hän tuli isänsä kuoltua hallitsijaksi. Hän hallitsi aluksi velipuolensa Hardeknuutin kanssa, myöhemmin yksin. Hän joutui sotaan Hardeknuutia vastaan, mutta kuoli ennen lopullista taistelua. Äiti oli nimeltään Alfiva.
• B. Hallitsijan isä sai Kaarle Yksinkertaiselta maalta ehdolla, että vastaanotti kasteen. Hallitsija elvytti ja vahvisti kirkkoa ja luostariyhteisöä tekemällä niille suuria lahjoituksia. Useista viikingeistä tuli kristittyjä. He hankkivat paljon maaomaisuutta, mutta omaksuivat ja kehittivät olemassaolevia frankkien instituutioita. Hallitsija murhattiin.
• C. Oli heikko hallitsija, joka danegeldiä suorittamalla koetti vapautua tanskalaisten hyökkäyksiltä. Danegeld oli vero, jota maksettiin, jotta suojauduttiin tanskalaisten hyökkäyksiltä ja jolla ylläpidettiin palveluksessa olevia tanskalaisia sotilaita. Koska danegeldin maksaminen ei auttanut, hallitsija toimeenpani kaikkien maassa olevien tanskalaisten joukossa verilöylyn eli Pyhän Bricciuksen päivän murhat. Tanskan kuningas saapui kostamaan ja valloitti maan.
• D. Hallitsija kukisti Harald Godwininpojan Hastingsin taistelussa, vaikka Harald Godwininpoika oli juuri äsken taistellut menestyksellisesti Harald Ankaraa vastaan Stamford Bridgen taistelussa. Tämä hallitsija perusti läänityslaitoksen ja määräsi ranskan maan viralliseksi kieleksi. Hän rakennutti useita linnoja, kuten Towerin. Useita kapinoita puhkesi, mutta ne kukistettiin ja osallistujia kohdeltiin raa'asti. Tanskan kuningas Knuut yritti valloittaa maan, jota hänen kaimansa oli hallinnut. Tanskan omat ongelmat pitivät Knuutin kuitenkin Tanskassa. Hallitsijan metsästyslait olivat erittäin ankarat. Ollessaan sodassa Ranskan Filip I:n kanssa, hallitsija kuoli Rouenissa vammasta, jonka hän oli saanut tapaturmaisesti pudotessaan hevosen selästä.
• E. Hän anasti vallan perintöoikeutensa nojalla. Hänen aikanaan useat protestantit pantiin viralta ja vangittiin. Satoja protestantteja poltettiin, kuten arkkipiispa Cranmer. Lisäksi katoliselta kirkolta luovutetut tilukset annettiin sille osaksi takaisin. Paavin hengellinen ylivalta tunnustettiin. Hän kävi sotaa Ranskaa vastaan. Hänen politiikkansa johti ns. Wyatt-kapinaan. Puolisonsa jätti hänet . Hänen seuraajakseen tuli sisarpuoli Elisabet.

1. Vilhelm Pitkämiekka hallitsi n.930-luvulla Normandiassa. Knuut Suuri ei ollut hänen isänsä.
2. Englantia 979-1013 ja 1014-1016 hallinnut tuli hallitsijaksi murhatun velipuolensa Edvard Marttyyrin jälkeen. Edgar oli heidän isänsä. Tämä hallitsija ei ollut Harald Jäniksenkäpälä
3. Harald Jäniksenkäpälä joutui sotaan velipuoltaan Hardeknuutia vastaan (A).
4. Maria Verinen ei hallinnut 1035-1040 Englannissa.
5. 1035-1087 Normandiassa ja 1066-1087 Englannissa hallinnut määräsi ranskan maan viralliseksi kieleksi ja kukisti Harald Godwininpojan (D).
6. Eräs kuninkaallisista, joka hallitsi vain Englannissa, (mutta ei Normandiassa), oli Henrik VIII:n lapsi. Hän vainosi protestantteja (E). Ethelred Neuvoton ei ollut hänen nimensä.
7. Rollon lapsi ei maksanut tanskalaisille danegeldiä (C). (Hän siis ei tehnyt C:tä.)
8. Robert Paholainen oli Vilhelm Valloittajan isä.

Ratkaise:
A) Kuka oli kunkin hallitsijan isä?
B) Milloin kukin hallitsi ja missä?
C) Mikä vaihtoehdoista A-E tapahtui kunkin hallitsijan aikana?

Ylimääräisiä:
D) Kuka aiemmin tutuksi tullut tanskalainen oli Englannin hallitsija 1013-1014?(tehtävästä Norjan ja Tanskan kuninkaita)
E) Kuka aiemmin tutuksi tullut oli Harald Jäniksenkäpälän isoisän isä? (tehtävästä Norjan ja Tanskan kuninkaita)

Lisää pähkinöitä.