Persian kuninkaat

Tässä pähkinässä on viisi muinaista Persian kuningasta. Ratkaise kunkin isän nimi, hallitusvuodet ja mitä kunkin aikana tapahtui. Vuosiluvut ovat arvioita.

Kuninkaat: Artakserkses II Mnemon, Dareios Kodomannos, Dareios Suuri, Kserkses I, Kyyros II Suuri.

Isä: Arsames, Dareios, Dareios Nothos, Hystaspes, Kambyses I.

Hallitsi vuosina:

• 559-530 eKr.
• 521-486 eKr.
• 486-465 eKr.
• 404-359 eKr.
• 336-330 eKr.

Kuninkaan aikana tapahtui:

• A. Kuningas perusti Persian akhamenidien valtakunnan. Hän voitti meedialaiset yhdessä Babylonian kuninkaan Nabunaidin kanssa. Myöhemmin heistä tuli vihamiehiä. Hän valloitti Lyydian kukistamalla sen hallitsijan kuuluisan ja rikkaan Kroisoksen. Hän valloitti Babylonian. Hän antoi käskyn rakennuttaa uudelleen Babylonian kuninkaan Nebukadressarin hävittämän temppelin. Valtakunta ulottui Välimereltä Hindu Kushiin. Hän noudatti uskonnollisesti suvaitsevaa politiikkaa ja salli mm. juutalaisten palata alkuperäisille kotisijoilleen. Hän kaatui taistelussa massageetteja vastaan.
• B. Kuningas taisteli kreikkalaisia vastaan persialaissodissa. Kreikan joukot lyötiin Thermopylaissa. Myöhemmin Salamiin meritaistelussa persialaiset lyötiin ja kuningas palasi Persiaan. Hän kävi sotia Aasiassa ja valloitti rikkaita ja sivistyneitä maita. Hän saattoi päätökseen rakennustyöt Persepoliksessa. Hän rakennutti innokkaasti. Kuningas valloitti mm. nykyisen Afganistanin. Hänen aikanaan palvottiin Ahura-Mazdan ohella pyhää Artaa. Kuningas murhattiin makuuhuoneessaan.
• C. Kuningas taisteli veljeään Kyyros nuorempaa vastaan. Kyyros johti häntä vastaan kreikkalaisista palkkasotureista koostuvan armeijan. Kyyros kärsi tappion ja kaatui Kunaksen taistelussa. Kuningas liitti Vähän-Aasian kreikkalaiset kaupungit uudestaan imperiumiinsa ja solmi Spartan kanssa Antalkidaan rauhan.
• D. Kuningas tukahdutti useita kapinoita. Hän kukisti Nidintu-Belin ja sai Babylonian haltuunsa. Hän vei 700.000 soturia Bosporos-salmen yli Eurooppaan skyyttiläisiä vastaan, mutta perääntyi. Hän palasi Aasiaan, jossa laajensi valtakuntaansa Indus-virralle asti. Hän lähetti armeijan Traakian ja Makedonian kautta Kreikkaa vastaan. Hän jakoi valtakuntansa 20 provinssiin ja kaunisti Susan ja Persepoliin komeilla rakennuksilla.
• E. Kuningas pääsi Bagoas eunukin toimesta hallitsijaksi. Hän menetti kuninkuutensa, kun Aleksanteri Suuri voitti hänet Issoksen ja Gaugamelan taistelussa. Muinais-Persian imperiumi päättyi tähän kuninkaaseen. Kuningas pakeni Ekbatanaan, jossa satraappi Bessos surmasi hänet.

Uskontona oli Zarathustralaisuus. Hänen oppinsa oli dualistinen: kaikkeudessa vallitsi hyvän ja pahan välinen taistelu ja yksilön piti olla työteliäs ja edistää oikeutta. Hyvän jumaluus oli Ahura-Mazda. Paha oli Angra-Mainyu. Uskovaisten oli Ahura-Mazdan palvelijana osallistuttava taisteluun pahaa vastaan. Zarathustrasta polveutuva vapahtaja on perustava autuuden valtakunnan maan päälle. Tämän kanssa yhteydessä on usko kuolleiden ylösnousemukseen ja viimeiseen tuomioon.

Vihjeet:

1. Kserkses I hallitsi n. 486 - 465 eKr.
2. Kuuluisassa Salamiin meritaistelussa (B) kukistettu hallitsija ei ollut Arsameen poika.
3. Kuningas, joka kukisti Kroisoksen (A), ei hallinnut 404 - 359 eKr.
4. D tapahtui Hystaspeen pojan aikana.
5. Dareios Kodomannos ei ollut se hallitsija, joka kukistui Salamiin meritaistelussa (B).
6. Dareios Suuri ei hallinnut 336 - 330 eKr.
7. Kummankaan Dareios-pojan isän nimi ei ole Dareios.
8. Toisen Dareios-isän poika hallitsi n. 404 - 359 eKr. eli heti isänsä jälkeen.
9. Kambyses I oli Kyyros Suuren isä.
10. Kyyros Suuri ei hallinnut 521 - 486 eKr.
11. B ja E eivät liity Kyyros Suuren historiaan.
12. Artakserkses Mnemonin aikaan sattui tapahtuma C.
13. Artakserkses Mnemon ei hallinnut 336 - 330 eKr.
14. Arsameen poika hallitsi 336 - 330 eKr.
15. Pähkinässä on Persian kolme ensimmäistä Dareios-nimistä kuningasta mainittuna joko poikana tai isänä. Heistä Dareios III ei tehnyt D:tä. Dareios III mainitaan siis ainakin poikana. Isänä esiintyvä pelkkä Dareios on jompikumpi niistä Dareioksista, jotka mainitaan poikana. (Dareios I hallitsi ennen Dareios II:ta ja Dareios II hallitsi ennen Dareios III:ta.)
16. Artakserkses I hallitsi Persiaa n. 465 - 424 eKr. heti isänsä jälkeen. Tämän pähkinän Artakserkses on numeroltaan II ja hän hallitsi siis joskus Artakserkses I:n jälkeen.

Ratkaise:
A) Kuka on kunkin kuninkaan isä?
B) Milloin kukin kuningas hallitsi?
C) Mikä tapahtumista (A-E) sattui kunkin kuninkaan aikana?
D) Kuka on tehtävässä mainitun Artakserkses I:n isä?
E) Kuka oli se Persian hallitsija, jonka Aleksanteri Suuri kukisti? Hän on kuvassa ylhäällä.

Ylimääräinen:
F) Minkä tunnetun teoksen vanhassa käännöksessä eo. kuninkaita kutsutaan nimillä: Koores, Daarejaves, Ahasveros ja Artahsasta?

Lisää pähkinöitä.