Puolan kuninkaat

Tehtävässä on kuusi Puolan entistä kuningasta.

Kuningas: Vladislav I Kyynäränmittainen, Kasimir Suuri, Kasimir Oikeamielinen, Boleslav Hurja, Boleslav Vääräsuu, Boleslav Urhea.

Isä: Kasimir Uudistaja, Boleslav Vääräsuu, Vladislav I Herman, Vladislav I Kyynäränmittainen, Kujavian herttua Kasimir, Mieszko I (eli Mieczyslav I).

Kuningas hallitsi:

• 992-1025 (aluksi ruhtinas, otti kuninkaan nimen 1025)
• 1058-1079
• 1102-1138
• 1177-1194
• 1306-1333 (osa aatelistoa tunnusti kuninkaaksi 1306, 1320 lähtien kruunautti itsensä kuninkaaksi.)
• 1333-1370

Kuninkaan aikana tapahtui:

• A. Kuningas ryhtyi taisteluun valtakunnan yhtenäisyyden puolesta ja saksalaista vaikutusta vastaan. Hän sai liittolaisekseen Liettuan suuriruhtinaan. Hän valloitti Pienpuolan ja Suurpuolan. Pommerin valloitus epäonnistui.
• B. Kuningas hyökkäsi vihollisten kimppuun Puolan muinaisten rajojen palauttaminen tähtäimessä. Hillittömyys sukupuolisuhteissa johti siihen, että piispa Stanislav uhkasi erottaa kuninkaan kirkosta. Kuningas halkaisi piispan pään miekallaan. Tämän seurauksena kuningas joutui maanpakoon.
• C. Kuningas laajensi valtakuntaansa valloittamalla mm. Pommerin, Böömin, Määrin, Slovakian ja Sleesian. Hän otti paavin tukemana kuninkaan nimen ja perusti Gnesenin arkkihiippakunnan. Hän ystävystyi Eerik Voittoisan ja Tanskan kuninkaan kanssa. Kuninkaan kuoltua valloitukset menetettiin.
• D. Kuningas luovutti Böömille Sleesian, mutta valloitti mm. Galitsian ja Volynian. Hän loi keskitetyn hallinnon ja hallitsi suvaitsevasti sekä lujitti maan taloudellista puolta. Hänen aikana Puolan sisäinen yhteenkuuluvuus lisääntyi. Puolan lait koottiin yhteen. Kuningas harrasti uudisasutusta, rakennutti uusia kauppateitä, suojeli vähäväkisiä ja vapautti suuren osan maaorjista. Hän oli suvaitsevainen juutalaisia kohtaan. Hän perusti Krakovan yliopiston. Häneen sammui Piastien suku.
• E. Kuningas taisteli velipuoltaan Zbigniewia vastaan. Hän sai alaisuuteensa Pommerin. Kuninkaan aikana valtakunta kohosi uuteen kukoistukseen, mutta kuninkaan päätös jakaa maa poikiensa kesken johti Puolan sisäiseen heikkouden tilaan. Kuninkaan kuoltua laajat rannikkoalueet joutuivat saksalaisten haltuun.
• F. Kuningas järjesti vallanperimyksen krakovalaisessa osassa. Ylemmät säätyluokat saivat oikeuden hallitsijan valitsemiseen, mutta valittavan tuli olla kuninkaan suvusta. Hän otti vallan veljeltään.

1. Boleslav Vääräsuun poika hallitsi 1177-1194.

2. Boleslav Vääräsuun poika ei ollut Vladislav I Kyynäränmittainen.

3. Vladislav Kyynäränmittainen ryhtyi taisteluun Puolan valtakunnan yhtenäisyyden puolesta ja saksalaista vaikutusta vastaan Liettuan suuriruhtinas liittolaisenaan (A).

4. Boleslav Vääräsuu hallitsi 1102-1138.

5. Kasimir Uudistaja oli Boleslav Hurjan isä.

6. Tapahtuma C tapahtui ennen Boleslav Hurjan valtakautta.

7. Kasimir Suuri hallitsi myöhemmin kuin Vladislav I Kyynäränmittainen.

8. Vladislav Kyynäränmittaisen poika hallitsi heti isänsä jälkeen 1333-1370.

9. Kuningas, joka järjesti vallanperimyksen krakovalaisessa osassa (F), ei hallinnut 1058-1079 eikä 1300-luvulla. Hän ei ollut Boleslav Urhea.

10. Boleslav Urhean isä ei ollut Kujavian herttua Kasimir.

11. Vladislav I Hermannin pojan aikana valtakunta kohosi uuteen kukoistukseen, mutta kuninkaan päätös jakaa maa poikiensa kesken johti myöhemmin maan sisäiseen heikkouden tilaan (E).

12. 1300-luvulla ei hallinnut se kuningas, joka hyökkäsi vihollisten kimppuun tähtäimenään maan muinaisten rajojen palauttaminen ja joka joutui maanpakoon surmattuaan piispa Stanislavin miekallaan (B).

.

Ratkaise:
A) Kuka oli kunkin kuninkaan isä?
B) Milloin kukin kuningas hallitsi?
C) Mitä kunkin kuninkaan aikana tapahtui?
D) Pane Boleslavit oikeaan numerojärjestykseen: I, II ja III ajan perusteella tietysti. He ovat Puolan kolme ensimmäistä Boleslavia.
E) Pane Kasimirit oikeaan numerojärjestykseen vastaavasti. (Huomioi myös yksi isä-Kasimir. Herttuaa ei numeroida.)

Muita pähkinöitä.