1800-luvulla Tanskassa olivat puolueina mm. kansallisliberaalit ja konservatiivit. Kansallisliberaalit hajosivat. 1850 syntyi højre-ryhmittymä. Samoihin aikoihin perustettiin venstre-ryhmittymä (tuohon aikaan liberaalinen vasemmisto tai yhdistynyt vasemmisto). Virallisesti ensimmäinen puolue oli kuitenkin Venstre. Se perustettiin vuonna 1870. (Puoluetta kutsuttiin silloin myös reformipuolueeksi.) Sosialidemokraattinen puolue perustettiin 1871. Nykyinen konservatiivinen puolue perustettiin 1915. Sen edeltäjän nimi oli Højre, oikeistopuolue. Venstre-ryhmittymän vasen laita perusti 1905 oman puolueen, Radikaali Venstren (Radikale Venstre). 1919 perustettiin Tanskan Oikeusliitto ja Tanskan Kommunistinen Puolue, jonka toiminta oli välillä kielletty. 1959 osa kommunisteista perusti Sosialistisen Kansanpuolueen, jonka vasen laita perusti 1967 uuden puolueen, joka sai nimekseen Vasemmistososialistit. Vuonna 1970 perustettiin Kristillinen Kansanpuolue. 1973 Sosialidemokraattisen Puolueen oikeistosiipi perusti Keskustademokraattien puolueen. Edellä mainitut puolueet ovat olleet hallituspuolueita Sosialistista Kansanpuoluetta ja Vasemmistososialisteja lukuunottamatta, mutta kahdella viimeksi mainitullakin on voinut olla rooli sosialidemokraatisen hallituksen tukipuolueena. Tanskan puoluekenttään on kuulunut myös muita puolueita, jotka kuitenkaan eivät ole olleet hallituksessa. 1972 Mogens Glistrup perusti äärioikeistolaisen Edistyspuolueen, josta 1995 irtaantui siirtolaisvastainen Tanskan Kansanpuolue. Nekin ovat voineet olla porvarihallitusten tukipuolueita. Venstren entinen pääministeri Knud Kristensen perusti 1953 Riippumattomien puolueen, joka vuoden 1966 jälkeen ei ole saanut paikkoja kansankäräjille.
Tyypillistä Tanskan hallituksille on niiden lyhytikäisyys. Sodan jälkeisistä hallituksista suurin osa on ollut vähemmistöhallituksia. Sosialidemokraatit ovat yleensä olleet hallituksessa joko yksin tai Radikaali Venstren kanssa. Konservatiivit ja Venstre ovat puolestaan muodostaneet porvarillisen hallituskoalition. Edellisistä täysin poikkevia hallituskoalitiota on myös ollut.
Tehtävässä on 12 tanskalaista ministeriä eri hallituksista. Ratkaise kunkin ministerin puoluekanta, minä ministerinä kukin toimi ja kenen pääministerin hallituksessa he olivat mukana. Ratkaise myös pääministerin puoluekanta. Hallitukset on kerrottu aikajärjestyksessä ja pääministerin nimen perään on pantu myös vuosiluvut milloin hallitus toimi.
Ministeri: Knud Børge Andersen, Erling Brøndum, Vilhelm Fibiger, Alfred Jensen, Carl P Jensen, Flemming Kofod-Svendsen, Poul Møller, Poul Nielson, Helga Pedersen, Oluf Pedersen, Karl Skytte, Mimi Stilling Jakobsen
Puoluekanta: Sosialidemokraatit (S), Sosialidemokraatit (S), Sosialidemokraatit (S), Venstre (V), Venstre (V), Radikaali Venstre (RV), Konservatiivinen Kansanpuolue (KF), Konservatiivinen Kansanpuolue (KF), Keskustademokraatit (CD), Kristillinen Kansanpuolue (KrF), Tanskan Oikeusliitto (DR), Tanskan Kommunistinen Puolue (DKP)
Vasemmistopuolueita ovat Sosialidemokraatit ja Tanskan Kommunistinen Puolue. Muut ovat porvaripuolueita. (Venstre ja Radikaali Venstre (Radikale Venstre) ovat porvarillisia liberaalisia puolueita. Radikale Venstreä sanotaan sosiaaliliberaaliseksi puolueeksi tai radikaaliliberaaliseksi puolueeksi. Se käännetään usein virheellisesti radikaaliksi vasemmistoksi. Venstre puolestaan on nimestään huolimatta oikeistoliberaalinen puolue. Se on oikeammalla kuin radikaaliliberaalinen puolue. Kristillinen kansanpuolue on muuttanut nimensä kristillisdemokraateiksi.)
Ministerin tehtävä:
Pääministerin puoluekanta: kahdeksassa hallituksessa on sosialidemokraattinen pääministeri, kahdessa hallituksessa on venstreläinen pääministeri, yhden pääministerin puoluekanta on Konservatiivinen Kansanpuolue, ja yhden pääministerin puoluekanta on Radikaali Venstre.
Vihjeet:
1. Venstren Uffe Ellemann-Jensen oli ulkoministerinä kaikissa
neljässä Poul Schlüterin hallituksessa.
2. Grönlanninasiainministeriö
lakkautettiin vuonna 1987 Poul Schlüterin II hallituksen alussa. Ministeriö oli
perustettu 1950-luvulla, jolloin Grönlannista tuli täysivaltainen osa Tanskaa.
(Jos siis ei ollut ministeriötä, ei ollut myöskään
Grönlanninasiainministeriä.)
3. Tehtävän puolustusministeri kuului
Venstre-puolueeseen. Hän oli ministerinä aiemmin kuin Mimi Stilling
Jakobsen.
4. Tehtävän sosialidemokraattinen energiaministeri oli ministerinä
aiemmin kuin tehtävän asuntoministeri.
5. Keskustademokraatit ovat olleet
Poul Schlüterin kahdessa ensimmäisessä hallituksessa ja Poul Nyrup Rasmussenin
kahdessa ensimmäisessä hallituksessa mukana, mutta ei muissa.
6. Kristillinen
Kansanpuolue on ollut mukana Poul Schlüterin kahdessa ensimmäisessä
hallituksessa sekä Poul Nyrup Rasmussenin I hallituksessa, mutta ei
muissa.
7. Erling Brøndum ei ollut sosialidemokraatti eikä
konservatiivi.
8. Tehtävän ulkoministeri oli ministerinä aiemmin kuin
tehtävän kulttuuriministeri.
9. Eo. hallituksista kaksi ensimmäistä olivat
sodanaikaisia kokoomushallituksia. Niissä molemmissa oli sosialidemokraattinen
pääministeri.
10. Buhlin II hallitus syntyi saksalaisten poistuttua maasta
1945. Hallituksessa oli mukana poliittisten puolueiden ja vastarintaliikkeiden
edustajia. Se oli myös ainoa hallitus, jossa kommunistit ovat olleet
mukana.
11. Sodan jälkeisistä enemmistöhallituksista ensimmäinen oli H C
Hansenin II hallitus, jota kutsuttiin kolmikantahallitukseksi.
12. Anker
Jørgensen ja Poul Nyrup Rasmussen olivat sosialidemokraatteja.
13. Poul
Schlüter oli pääministeriksi tullessaan ensimmäinen konservatiivinen
pääministeri yli 80 vuoteen. Hänen kaikki neljä hallitustaan olivat
vähemmistöhallituksia. Hänen hallituksensa olivat peräkkäisiä.
14. Tanskan
Oikeusliitto oli ensimmäistä kertaa mukana hallituksessa sosialidemokraattien ja
Radikaali Venstren kanssa H C Hansenin II hallituksessa. Hansenin kuoltua Viggo
Kampmann muodosti I hallituksensa (lyhytaikaisen) samalta pohjalta.
Osallistuminen näihin kahteen hallitukseen tuli Oikeusliitolle kalliiksi.
Seuraavissa vaaleissa se menetti kaikki paikkansa kansankäräjillä. Hallitukseen
se ei ole päässyt Kampmannin I:n hallituksen jälkeen koskaan.
15. Vaalien
jälkeen Kampmann II jatkoi Sosialidemokraattien ja Radikaali Venstren voimin,
mutta ilman Oikeusliittoa. Parlamentaarisen enemmistön varmistamiseksi mukaan
otettiin Grönlannista valittu kansanedustaja Mikael Gam
Grönlanninasiainministeriksi. Gam oli siis Viggo Kampmannin II:n hallituksen
grönlanninasiainministeri.
16. Venstren Poul Hartlingin hallitus oli yhden
puolueen vähemmistöhallitus. Hallituksen parlamentaarinen tuki oli 12.6 %.
Hallitus syntyi tilanteessa, jossa äärioikeistolainen edistyspuolue saavutti
vaaleissa murskavoiton. Samoin sosialidemokraateista irtaantunut
keskustademokraatit menestyi. Sosialidemokraatit ja konservatiivit puolestaan
kärsivät suurtappion. Vain 22 paikkaa saanut Venstre muodosti hallituksen yksin.
Hallituspohja oli kapein Tanskan historiassa. Se istui kuitenkin helmikuuhun
1975 asti. Sen jälkeen jatkui Anker Jørgensenin pitkä yhtäjaksoinen
valtakausi.
17. Viggo Kampmann sairastui 1962. Hänen tilalleen
pääministeriksi tuli saman puolueen Jens-Otto Krag.
18. Krag II, Krag III
sekä Jørgensen I, Jørgensen II, Jørgensen IV ja Jørgensen V olivat kaikki
sosialidemokraattisia vähemmistöhallituksia. Muita puolueita ei ollut
mukana.
19. Erik Eriksenin hallituksessa oli vain konservatiiveja ja
venstreläisiä.
20. Venstre, Konservatiivit ja Radikaali Venstre muodostivat
enemmistöhallituksen, jonka pääministerinä oli Radikaali Venstren johtaja.
Radikaalit kaksinkertaistivat kannatuksensa silloisissa vaaleissa.
21.
Vilhelm Fibiger oli konservatiivi. Hän oli mukana hallituksessa, jossa oli
sosialidemokraattinen pääministeri. (Tämä oli mahdollista vain
sotavuosina.)
22. Sodan aikana pääministerinäkin ollut Eric Scavenius oli
ulkoministerinä Stauning III laajapohjaisessa kokoomushallituksessa.
23. Karl
Skytten puoluekanta oli Radikaali Venstre.
24. Venstren Helga Pedersen oli
ministerinä aiemmin kuin Jens Otto Krag oli pääministerinä.
25. Romano Prodin
komissiossa komissaarinakin ollut Poul Nielson on sosialidemokraatti.
26.
Konservatiiveista myöhemmin ministerinä ollut oli valtiovarainministeri.
27.
Ministereistä kaksi oli naisia. Molemmat olivat porvaripuolueista. Ministerinä
ensin ollut nainen oli oikeusministeri.
28. Flemming Peter Kofod-Svendsen
toimi asuntoministerinä. Hän ei ollut keskustademokraatti eikä
sosialidemokraatti.
29. Konservatiivi ei toiminut kalastusministerinä eikä
maatalousministerinä.
30. Tehtävän energiaministeri oli ministerinä myöhemmin
kuin tehtävän puolustusministeri.
31. Grönlanninasioista ei vastannut koskaan
oikeusliittolainen ministeri.
32. Alfred Jensen oli vasemmistolainen
liikenneministeri.
33. Tehtävän Grönlanninasiainministeri oli ministerinä
aiemmin kuin tehtävän ulkoministeri.
34. Oluf Pedersen oli
kalastusministeri.
35. Poul Møller oli poliittisella akselilla oikeammalla
kuin Knud Børge Andersen. He kuuluvat siis eri puolueisiin.
36. Carl P Jensen
ei ollut ministerinä Jørgensenin hallituksissa.
37. Tehtävän
kulttuuriministeri oli ministerinä aiemmin kuin tehtävän asuntoministeri.
38.
Poul Nielson ei ollut ulkoministeri.
39. Radikaali Venstren Niels Helveg
Petersen oli ulkoministerinä kaikissa neljässä Poul Nyrup Rasmussenin
hallituksessa.
Ratkaise:
A) Mikä oli kunkin ministerin puoluekanta?
B) Missä
ministerintehtävässä kukin toimi?
C) Kenen pääministerin hallituksessa kukin
oli mukana?
D) Mikä oli kunkin pääministerin puoluekanta?
E) Poul Nyrup
Rasmussenin I hallitus oli neljän puolueen muodostama enemmistöhallitus. Mikä
oli sitä edeltävä enemmistöhallitus? (Kyseinen hallitus on edelleen viimeinen
vaalien jälkeen muodostettu enemmistöhallitus, koska Poul Nyrup Rasmussen I tuli
kesken kaiken eronneen pääministeri Schlüterin IV hallituksen tilalle.)(Lisäksi
tiedetään se, että tehtävästä puuttuvat sodan jälkeiset hallitukset olivat
kaikki vähemmistöhallituksia. (Paitsi Kampmann I, joka jatkoi samalla pohjalla
Hansenin kuoleman jälkeen.) Myös vuoden 1994 jälkeiset hallitukset eli Poul
Nyrup Rasmussenin II, III ja IV hallitus sekä Anders Fogh Rasmussenin
hallitukset ja nykyinen Lars Løkke Rasmussenin hallitus ovat vähemmistöhallituksia.).
F) E-kysymykseen liittyen: Minä vuonna
on siis viimeksi vaalien jälkeen muodostettu enemmistöhallitus Tanskaan?
G)
Vain yksi puolueista on ollut mukana kaikissa sodanjälkeisissä
enemmistöhallituksissa. Mikä?
H) Tanska liittyi EEC:hen 1.1. 1973. Kuka oli
tuolloin Tanskan pääministerinä?
Tanskan vaalipäivänä vuonna 2001