Tsaarit I

Venäjän valtion perusti tarun mukaan ruotsalainen viikinki Rurik 800-luvulla. Tehtävässä on seitsemän Venäjän tsaaria. Ratkaise milloin kukin tsaari tai ruhtinas hallitsi, kuka on kunkin tsaarin isä ja mikä tapahtumista A-G sattui kunkin hallitsijan aikaan.

Hallitsijat: Aleksanteri Nevski, Aleksei Mihailovits, Boris Godunov, Iivana Suuri, Iivana Julma, Mikael I, Vasili Suiski.

Hallitusvuodet:

• 1236-1263 Novgorodin ruhtinas
• 1462-1505 Venäjän ruhtinas (ja tsaari)
• 1533-1584 Venäjän tsaari
• 1598-1605 Venäjän tsaari
• 1606-1610 Venäjän tsaari
• 1613-1645 Venäjän tsaari
• 1645-1676 Venäjän tsaari

Isän etunimi tai hallitsijanimi: Filaret, Fjodor, Ivan, Jaroslav II Vsevolodovits, Mikael I, Vasili II, Vasili III.

Hallitsijan aikana tapahtui:

• A. Hänen äitinsä oli Stepanida Ivanovna. Hallitsija oli aluksi aikaisemman tsaarin, 14 vuotta hallinneen sisarensa miehen, Fjodor I:n eräs sijaishallitsijoista ja lopulta ainoa tosiasiallinen hallitsija. Ulkopolitiikka oli menestyksellistä. Sijaishallitsijana hän piti yllä hyviä suhteita Englantiin. Venäjän ja Ruotsin välillä käytiin sota. Hän lujitti Moskovan otetta myös Länsi-Siperiassa. Oman valtakautensa aluksi hän eliminoi tärkeimmät vastustajansa. Hänen hallintovuosiaan leimasivat jatkuvat vastoinkäymiset. Maa ajautui sekasortoon. Oli kuivuutta ja nälänhätää. Talonpojat ja maaorjat nousivat kapinaan. Valtakuntaan hyökkäsi puolalaisten, kasakoiden ja hallitusta vastustavien venäläisten joukko. Sitä johti Dimitri-niminen mies, joka väitti olevansa Uglitsissa kuollut ruhtinas Dmitri. Hallitsija kukisti Vale-Dimitrin armeijan helposti. Hallitsija kuoli verenvuotoon. Samana vuonna hänen seuraajansa murhattiin ja Vale-Dimitri pääsi hallitsijaksi.
• B. Hän tuli hallitsijaksi kolmevuotiaana, jolloin valta keskittyi hänen äidilleen Jelena Glinskajalle. 14-vuotiaana hän ryhtyi kukistamaan pajarivastustajiaan Moskovan metropoliitan Makarin avustamana. Hän uudisti lainsäädäntöä ja sääti uuden kirkkolain. Hän valloitti Kazanin kaanikunnan ja Astrakhanin kaanikunnan. Hän kävi sodan Ruotsia vastaan. Liivinmaa liitettiin Venäjään. Siitä se luopui myöhemmin. Krimin kaanikunta hyökkäsi Venäjälle, mutta kärsi tappion venäläisille Okajoen taistelussa. Sota Ruotsia vastaan jatkui. Hallitsijan Puolan ja Ruotsin kanssa allekirjoittamat rauhansopimukset palauttivat rajat samanlaisiksi kuin Liivinmaansodan alkaessa. Siperiaa valloitettiin.
• C. Hänen äitinsä oli Maria Ivanovna Tsestova. Ensimmäiset kuusi vuotta tsaari hallitsi läheisessä yhteistyössä pajariduuman ja valtakunnankokouksen eli zemski soborin kanssa. Puolan-sota sujui aluksi huonosti, kunnes solmittiin Deulinossa 14 vuoden aseleposopimus. Puola sai pitää Smolenskin ja muut valloittamansa alueet. Tsaarin isä palasi Puolasta Moskovaan kuusi vuotta pojan valtaan tulon jälkeen. Hänen isälleen myönnettiin arvonimi Suuri Hallitsija ja muodollisesti yhdenvertainen asema tsaarin kanssa. Tsaarin isä olikin kuolemaansa saakka maan tosiasiallinen hallitsija. Tsaarin hallintokausi oli taloudellisen elpymisen aikaa. Käsiteollisuus ja ulkomaankauppa toipuivat, myönnettiin verovapauksia, perustettiin uusia yrityksiä. Venäjä yritti vallata Smolenskin Puolalta, mutta kärsi tappion. Tsaarin oli suostuttava Poljanovkan rauhaan. Tsaarin hallitus alkoi rakentaa etelään linnoitettua asutusketjua, Belgorodin linjaa.
• D. Hän voitti ruotsalaiset piispa Tuomaan joukot Nevajoella ja saksalaisritarit Peipsijärvellä. Hän ryhtyi yhteistyöhön mongolien kanssa. Mongolit olivat asettuneet Volgan alajuoksulle ja perustaneet sinne kultaisen ordan kaanikunnan. Tarjottuaan uskollisuutta kaanille hän sai suuriruhtinaan arvon. Hänet julistettiin pyhäksi. Myöhemmin Stalin perusti hänen nimeään kantavan sotilaskunniamerkin. Häntä kuvaava seinämaalaus on Moskovan Kremlissä arkkienkeli Mikaelin katedraalissa.
• E. Hän surmasi Vale-Dimitri I:n ja nousi valtaan. Hän oli pajari. Tsaarin yritykset järjestyksen palauttamiseksi estämällä talonpoikia lähtemästä isäntiensä maatiloilta ja antamalla laatia luettelon maaorjista epäonnistuivat. Hän vieraantui johtavista pajarisuvuista. Eräs Vale-Pietari nousi kapinajohtajaksi, mutta hänet hirtettiin. Tsaari selviytyi laajasta kapinasta, jota johtivat ruhtinas Sahovskoi sekä kasakkahetmani Ivan Bolotnikov. Kapina kukistettiin. Vale-Dimitri II (Tusinon rosvo) onnistui kokoamaan armeijan puolalaisista, kasakoista ja tyytymättömistä venäläisistä. Tsaari joutui turvautumaan ruotsalaisten apuun. Hinta avusta oli kova. Venäjän täytyi luopua vaatimuksistaan Liivinmaalla, luovuttaa alueita ja tukea ruotsalaisia Puolaa vastaan. Vale-Dimitri II ajettiin pois Tusinosta, mutta Vale-Dimitrin kannattajat pyysivät apua puolalaisilta. Tsaari syrjäytettiin vallankaappauksessa. Hänet pakotettiin munkiksi ja lähetettiin Puolaan.
• F. Hänen äitinsä oli Maria Jaroslavna. Hän anasti veljiensä maat itselleen ja soti mongoleja sekä tataareja vastaan. Hän sai Verejan, Beloozeron, Jaroslavlin, Rostovin ja Tverin ruhtinaskunnat sekä Vjatkan kaupunkivaltion ja osan Rjazanista. Hän löi Novgorodin sotajoukot ja sai laajat Novgorodin alueet. Hän antoi valtakunnallisen lakikokoelman, sudebnikin. Hän liittoutui Krimin kaanikunnan kaanin Mengli Girein kanssa. He solmivat puolustussopimuksen suuren ordan kaania Ahmedia vastaan ja hyökkäyssopimuksen Liettuaa vastaan. Mongolit kohdattiin Ugrajoella. Myös Liettuaan tehtiin hyökkäyksiä.
• G. Hänen äitinsä oli Jevdokia Stresneva. Tsaari oli aidosti uskovainen ja vakuuttunut valtansa jumalallisesta alkuperästä. Hän oli riippuvainen neuvonantajistaan, pajari Boris Morozovista ja ruhtinas Ilja Miloslavskista. Aluksi valtakunnankokous oli vielä merkittävä instituutio, mutta myöhemmin sitä ei enää kutsuttu koolle. Pajarineuvostokin kokoontui tsaarin hallinnon loppupuolella harvoin täysilukuisena. Tsaari turvautui epäsuosittuihin verotusmuotoihin, mm. korkeaan suolaveroon. Se aiheutti suolakapinan ja muita mellakoita. Tsaari aloitti Puolan kanssa sodan, joka kesti 13 vuotta. Se vei Venäjän yhteenottoon Ruotsin kanssa. Kardisin rauhassa Venäjä luovutti kaikki Ruotsilta valtaamansa alueet. Puolan kanssa allekirjoitettiin Andrusovon rauha. Siinä Venäjä sai Smolenskin ja alueita Ukrainasta. Tsaarin hallitessa Venäjän ortodoksisessa kirkossa toimi kaksi muutosliikettä. Toinen ryhmä halusi palauttaa Venäjällä noudatetut rituaalit ja kirkolliset tekstit vastaamaan Kreikan ortodoksien käytäntöä. Toinen ryhmä, 'hurskauden puolustajat', halusi kohottaa seurakuntien moraalia ja sivistystasoa. Nikonista tuli patriarkka. Hän esti valtiota kaventamasta kirkon vapauksia ja hän vaati, että Venäjän kirkon tulee noudattaa Kreikan ortodoksien toimituksia. Tämä johti erimielisyyksiin ja kirkon hajaannukseen. Moskovassa puhkesi kuparikapina. Myös Stepan Razinin kapina kukistettiin. Käytiin sota Turkkia vastaan. Lakikokoelma ilmestyi.

Fjodor-isä ei ole sama kuin tehtävässä myös mainittu Fjodor I.

Vihjeet:
1. Vasili II kuului Rurikin sukuun. (Hän liittoutui sukusodan keskellä ordasta irtautuneen kaanin tueksi, joutui ordan vangiksi ja sokaistiin.)
2. Hallitsija, jonka äiti oli Jelena Glinskaja (B), kuului myös Rurik-sukuun.
3. Vasili II:n puoliso ei ollut Jelena Glinskaja (B).
4. Tehtävän hallitsijoista ensimmäisenä hallinnut oli myös Rurik-sukua. Hänen isänsä ei ollut Vasili II. Hänen äitinsä ei ollut Jelena Glinskaja (B).
5. 1606-1610 hallinnut tsaari nousi valtaan surmaamalla Vale-Dimitrin (E). Myös Vale-Dimitri II mellakoi hänen aikanaan.
6. Jaroslav II Vsevolodovits oli Aleksanteri Nevskin isä.
7. A ei tapahtunut Aleksanteri Nevskin aikana.
8. A tapahtui v. 1598-1605 (ja tsaari Fjodor I:n aikana sijaisena) hallinneelle tsaarille.
9. Iivana Suuri ei valloittanut Kazanin eikä Astrakhanin kaanikuntia (B).
9. Fjodor Godunov oli Boris Godunovin isä.
10. Vasili II:n poika hallitsi aiemmin kuin Vasili III:n poika.
11. Vasili III:n poika hallitsi 1533-1584.
12. Mikael I hallitsi juuri poikaansa ennen 1613-1645. Mikaelin poika hallitsi siis 1645-1676.
13. Patriarkka Filaret, eräs isistä, oli oikealta nimeltään Fjodor Nikitits Romanov. Hänen poikansa oli ensimmäinen Romanov-suvun tsaari.
14. Rurik-suvun valtakausi päättyi 1598. Siitä vuodesta alkaen hallinneet tsaarit eivät kuuluneet Rurik-sukuun.
15. Boris Godunov hallitsi myöhemmin kuin Aleksanteri Nevski.
16. 1645-1676 hallinnut tsaari ei sotinut Tuomas-piispan joukkoja vastaan Nevajoella (D).
17. Jevdokia Stresneva (G) ja Maria Ivanovna Tsestova (C) eivät olleet Vasili II:n puolisoita.
18. F tapahtui aiemmin kuin C.
19. Kardisin rauhaa, Andrusovon rauhaa, suolakapinaa, kuparikapinaa ja Stepan Razinin kapinaa (G) ei ollut Vasili Suiskin hallitessa.
20. Molemmat Iivanat hallitsivat aiemmin kuin Mikael I.
21. Vasili Suiskin isä ei ollut etunimeltään tai hallitsijanimeltään Vasili.
22. Iivana Suuri ei kohdannut saksalaisritareita Peipsijärvellä (D).
23. Ivanin pojan hallitessa ei solmittu Stolbovan rauhaa.
24. Ivanin poika ei ollut tosiasiallisena hallitsijana Täyssinän rauhan aikaan.
25. Tsaari Mikael I kuoli ennen kuin hänen poikansa tuli valtaan 1645. Mikael I ei siis voi olla tapahtumassa C mainittu sijaishallitsijaisä.

Ivanilla tarkoitetaan tehtävän Ivan-isää, (ei hallitsija Iivanoita).

Täyssinän ja Stolbovan rauhalla tarkoitetaan tunnettuja Suomen rauhoja.

Ratkaise:
A) Milloin kukin tsaari (tai ruhtinas) hallitsi?
B) Kuka on kunkin hallitsijan isä?
C) Mikä tapahtumista A-G sattui kunkin tsaarin aikaan?

Ylimääräisiä:
D) Ketkä tehtävän hallitsijoista kuuluivat Rurik-sukuun?
E) Ketkä tehtävän hallitsijoista kuuluivat Romanov-sukuun?
F) Kuka oli Venäjän hallitsija Pitkävihan alkaessa 1570?
G) Kuka oli Venäjän tsaarina Täyssinän rauhan aikaan? Kuka oli tuolloin tosiasiallinen hallitsija?
H) Kuka oli Venäjän tsaarina Stolbovan rauhan aikaan?
I) Eo. Iivanoista toisen järjestysnumero on III ja toisen IV. Kumpi on Iivana Suuren? Kumpi on Iivana Julman?

Muita pähkinöitä.