Tsaarit 2

Tehtävässä on seitsemän Venäjän tsaaria, keisaria tai keisarinnaa.

Hallitsija (tsaari, keisari tai keisarinna): Aleksanteri I, Aleksanteri II, Anna, Elisabet, Katariina II Suuri, Nikolai II, Pietari I Suuri.

Hallitsi:

• 1682-1725
• 1730-1740
• 1741-1762
• 1762-1796
• 1801-1825
• 1855-1881
• 1894-1917

Isä: Aleksei Mihailovits, Aleksanteri III, Iivana V, Nikolai I, Paavali, Pietari I Suuri, Anhalt-Zerbstin ruhtinas Christian August.

Tapahtui hallitsijan aikana:

• A. Hänen äitinsä oli Praskovja Saltykova. Hallitsija ei ollut kiinostunut valtion asioista. Dolgorukien ja Golitsynien johtama salaneuvosto lakkautettiin. Hallintoa hoiti kabinetti. Hallitsija kohteli ankarasti kaikkia salaliittolaisia. Aluksi oli katovuosia. Laivaston kunnia palautettiin. Ulkopolitiikan johdossa oli kreivi Andrei Ostermann, joka piti yllä hyviä suhteita Itävaltaan. Myös marsalkka Munnich ja herttua Biron johtivat maata. Puolan perimyssodassa venäläiset syrjäyttivät Stanislav Leszcynskin ja nostivat kuninkaaksi saksin vaaliruhtinaan August III:n. Venäjä teki sotaretken Reininmaalle ranskalaisia vastaan. Turkin kanssa solmittiin Belgradin rauha. Hallitsija suosi taiteita.
• B. Hän kaappasi vallan käsiinsä. Edellinen hallitsija, vuoden ikäinen Iivana, suljettiin vankilaan ja siirrettiin myöhemmin Pähkinänlinnaan. Sijaishallitsija Anna Leopoldovna vangittiin ja siirrettiin Venäjän pohjoisosiin. Hänen kautensa oli talouskasvun ja kulttuurikehityksen kautta. Ministerikabinetti lakkautettiin. Senaatin valta palautettiin. Kirkon asemaa vahvistettiin. Virkamiehinään hänellä olivat mm. Aleksei Petrovits Bestuzev-Rjumin ja Ivan Ivanovits Suvalov. Ruotsalaiset kukistettiin sodassa. Sodan alkaessa hallitsija julkaisi Moskovassa annetun manifestinsa Suomen suuriruhtinaanmaan säädyille ja asukkaille. Siinä esitettiin ajatus, että Suomesta muodostettaisiin riippumaton puskurivaltio Venäjän suojeluksessa. Venäjä sekaantui Itävallan perimyssotaan. Hallitsija halusi hovinsa kilpailevan Versailles'n kanssa kulttuurin ja muodin keskuksen asemasta. Hän suosi taiteita. Vienti- ja tuontitavaroiden veroja nostettiin. Kotimaisen kaupan verot poistettiin. Tekstiili- ja metalliteollisuus tuottivat. Maaorjuus vahvistui. Venäjä julisti Preussille sodan ja meni mukaan Ranskan ja Itävallan liittoon. Preussi kärsi tappion Kunesdorfin luona Oderin varrella.
• C. Hänen kautensa alussa Venäjällä oli kaksi hallitsijaa: hän ja Iivana. Todellinen valta oli kuitenkin sisar Sofialla ja Vasili Golitsynilla. Sofia yritti syrjäyttää hallitsijan, mutta epäonnistui. Hän julistautui täysivaltaiseksi hallitsijaksi, mutta käytännössä valtaa piti hallussa hänen äitinsä Natalia Naryskina, jonka kuoltua hän otti hallitusvallan. Kanssahallitsijan kuoltua hän hallitsi virallisesti yksin. Tärkeimpinä päämäärinään hän piti Venäjän saattamista länsieurooppalaisen tietämyksen piiriin sekä Venäjän pääsyä läntisille merialueille. Häntä kiinnostivat kauppa, merenkulku, ja laivarakennus. Neuvonantajina hänellä olivat Francois Lefort ja Patrick Gordon. Venäjä kävi sotaa Osmannien valtakuntaa vastaan. Hallitsija valloitti Asovin. Hän lähti pitkälle matkalle Brandenburgiin, Alankomaihin, Iso-Britanniaan ja Itävaltaan. Hänen poissaollessaan streltsit nousivat kapinaan. Hanke epäonnistui. Hallitsija julisti sodan Ruotsille. Hallituksen talouspolitiikan keskeinen tavoite oli armeijan rakentaminen. Suurin verouudistus oli henkivero. Maaorjuus tuli ankarammaksi. Venäjä nousi suurvallaksi. Se sai alueita mm. Ruotsilta. Venäjään liitettiin myös Kamtsatkan ja Kuriilit.
• D. Hallitsija kaappasi vallan puolisoltaan, joka murhattiin. Venäjä ja Preussi solmivat keskinäisen avunantosopimuksen, jossa vahvistettiin myös Puolan heikkouden takaavan valtiomuodon säilyminen. Hallitsija näki itsensä Venäjän uudistajana ja lainsäätäjänä. Hän pyrki kehittämään Venäjän hallintoa valistuksen hengessä. Hän kutsui koolle lakiasäätävän valiokunnan, joka hajotettiin pian. Puolalaiset aatelismiehet muodostivat Barinin konfederaationn kamppailemaan kansallisen vapauden puolesta. Tämä johti Puolan sisällissotaan. Osmannien sulttaani Mustafa III julisti sodan Venäjälle. Venäläiset etenivät Bessarabiaan, Moldaviaan ja Valakiaan sekä Välimerelle. Krimin kaanikunta valloitettiin. Venäjä, Itävalta ja Preussi toteuttivat Puolan jaon. Maaorjien tyytymättömyys johti laajaan kapinaan. Sen johtoon nousi Donin kasakka Jemeljan Pugatsev, joka myöhemmin teloitettiin. Venäjä soti jälleen osmanneja vastaan. Kutsuk Kainardzin rauhassa Venäjä sai käytävän Mustalle merelle. Jassyn rauhassa Turkki tunnusti Krimin liittämisen Venäjään. Käytiin sota Ruotsia vastaan. Ruotsin sota päättyi Värälän rauhaan. Puola jaettiin vielä kaksi kertaa, ja Venäjä sai alueita.
• E. Hänet muistetaan maaorjien vapauttajana. Hänen isänsä aikana alkanut Krimin sota päättyi Pariisin rauhaan. Hän oli uudistusmielinen hallitsija: poliittisia vankeja vapautettiin, sensuuria lievennettiin, maaorjuus poistettiin. Luotiin uusi paikallishallinto ja vaaleilla valitut aluekokoukset eli zemstvot. Oikeuslaitos uudistettiin. Puolan kapinan jälkeen hallitsija muuttui vanhoilliseksi. Puolan autonomia lakkautettiin. Dmitri Karakozov yritti murhata hallitsijan. Ulkoministerinä oli Aleksander Gortsakov. Venäjän ulkopolitiikan tavoitteena oli laajentuminen Aasiaan. Aigunin ja Tientsinin sopimukset sekä Pekingin sopimus toivat Venäjälle Amurin pohjoispuolen sekä Amurin-Ussurin ja Japaninmeren välisen alueen. Habarovskiin ja Vladivostokiin perustettiin siirtokuntia. Alaska myytiin USA:lle 7,2 miljoonalla dollarilla. Pietarin sopimuksessa Japani luopui vaatimuksistaan Sahaliniin vastineeksi siitä, että sai Kuriilit. Hallitsijan aikana Venäjään liitettiin yli 95000 neliökilometrin alue Aasiasta. Venäjä laajeni myös Keski-Aasiassa. Kaukasian valloittamista jatkettiin. Solmittiin kolmiliitto Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarien kanssa. Kaupunkimanifesti myönsi kaupungeille rajoitetun itsehallinnon. Säädettiin asevelvollisuuslaki. Venäjän ja Turkin välillä käytiin sota. San Stefanon rauhassa Turkin annettiin säilyttää jalansija Euroopassa ja muodostettiin Bulgarian valtio. Nikolai Rysakov heitti pommin hallitsijan vaunujen alle. Hallitsija nousi vahingoittumattomana ulos auttaakseen haavoittuneita. Sitten Ignati Grinevitskin heittämä pommi surmasi hallitsijan.
• F. Hänen isänsä kukistettiin palatsivallankumouksessa. Hallitsijan aikana maaorjiin kohdistunutta mielivaltaa oli tarkoitus lieventää. Iso-Britannia ja Venäjä perustivat Ranskaa vastaan suunnatun kolmannen liittokunnan, johon liittyivät myös Itävalta ja myöhemmin Ruotsi. Ranskan keisari Napoleon aiheutti venäläis-itävaltalaisille joukoille tappion Austerlitzissa Böömissä käydyssä 'kolmen keisarin taistelussa'. Venäjä vetäytyi itään. Friedlandin taistelussa ranskalaiset kukistivat venäläiset. Solmittiin aselepo. Varsinainen rauhansopimus allekirjoitettiin Tilsitissä. Venäjä ja Preussin tuli liittyä Napoleonin julistamaan Ison-Britannian kauppasaartoon. Lisäksi sovittiin Portugalin, Tanskan ja Ruotsin pakottamisesta liittymään kauppasaartoon. Käytiin myös sota osmanneja vastaan. Napoleon solmi Preussin ja Itävallan kanssa hyökkäysliiton. Venäjä solmi rauhan osmanien valtakunnan kanssa. Ranskan ja Venäjän välillä käytiin uusi sota. Taistelu aiheutti suuria tappioita. Venäjä painosti Preussin puolelleen ja hyökkäsi Ranskaan. Napoleon voitti preussilais-venäläisen armeijan Grossgörchenin taistelussa. Leipzigin kansaintaistelussa Napoleon hävisi liittoutuneiden joukoille. Pariisissa allekirjoitettiin rauhansopimus. Wienin kongressissa palautettiin ennalleen Euroopan valtiollisia oloja. Napoleon kukistui Waterloossa. Aachenin kongressissa Iso-Britannia torjui ehdotuksen, että liittouma tukahduttaisi yhteisvoimin vallankumoukset ja suojelisi Wienissä sovittua aluesopimusta. Veronan kongressissa hallitsija suostui siihen, että turkkilaiset saavat päättää Balkanin asioista.
• G. Hallitsijan aikana kivihiilen ja raakaraudan tuotanto kolminkertaistui. Siperian rataa rakennettiin. Vallankumouksellinen oppositio yhdistyi Venäjän sosiaalidemokraattiseksi työväenpuolueeksi, mutta jakaantui pian bolsevikkeihin ja mensevikkeihin. Venäjän tunkeutuminen Mantsuriaan ja Liaodongin niemimaalle aiheutti vihamielisyyksiä Venäjän ja Japanin välillä. Japanin yllätyshyökkäys Port Arthuriin aiheutti suurta tuhoa. Tappio tuli myös Tsushiman taistelussa. Portsmouthin sopimuksessa Venäjä pakotettiin vetämään joukkonsa Mantsuriasta, luovuttamaan Port Arthurin, Liaodongin niemimaan ja Sahalinin eteläosan Japanille. Venäjää kohtasi vallankumouksellinen kriisi ja yleislakko. Pääministeri Sergei Witten neuvosta hallitsija antoi lokakuun manifestin, jossa hän suostui vaaleilla valitun duuman perustamiseen. Rasputinilla oli vaikutusvaltaa hovissa. Pääministeriksi vaihtuivat Ivan Goremykin ja Pjotr Stolypin, joka halusi luoda menestyvien talonpoikien luokan. Stolypin murhattiin. Ensimmäinen maailmansota alkoi. Venäjä kärsi tappioita ja voittoja. Helmikuun vallankumous johti pian hallitsijan luopumiseen kruunusta. Maahan perustettiin väliaikainen hallitus. Hallitsija eli perheensä kanssa Tsarskoje Selossa vankina viisi kuukautta. Heidät siirrettiin Tobolskiin. Lokakuun vallankumouksessa bolsevikit kaappasivat vallan. Keisari siirrettiin Jekaterinburgiin, jossa hänet murhattiin.

Vihjeet:
1. Bolsevikit kaappasivat vallan 1917, jolloin Nikolai II, viimeinen keisari, murhattiin (G).
2. Aleksanteri I hallitsi aiemmin kuin Aleksanteri II. Molemmat Aleksanterit olivat myös Suomen hallitsijoita 1809 Haminan rauhan jälkeen.
3. Aleksanteri III oli Nikolai II:n isä.
4. Aleksanteri II:n isän, Nikolai I:n, valtaistuimelle nousu aiheutti dekabristikapinan.
5. Aleksei Mihailovits ei ollut keisarinna Elisabetin isä.
6. Vuonna 1741 valtaan tullut hallitsija kaappasi vallan käsiinsä lapsihallitsija Iivanalta ja sijaishallitsija Anna Leopoldovnalta. Hänen aikanaan julkaistiin manifesti Suomen suuriruhtinaanmaan säädyille ja asukkaille. Siinä esitettiin ajatus, että Suomesta muodostettaisiin riippumaton puskurivaltio Venäjän suojeluksessa (B).
7. Katariina II Suuri ei hallinnut 1741-1762.
8. Pietari I Suuri hallitsi aluksi yhdessä Iivanan kanssa ja myöhemmin yksin. Hänen kaudellaan käytiin useita sotia. Venäjä nousi suurvallaksi, streltsit kapinoivat. Francois Lefort ja Patrick Gordon olivat neuvonantajina. Maaorjuus tuli ankarammaksi (C).
9. Pietari Suuri ei hallinnut 1762-1796.
10. Iivana V oli keisarinna Annan isä.
11. Pietari Suuri ei ollut 1730-1740 hallinneen isä.
12. 1682-1725 hallinneen isä oli Aleksei Mihailovits.
13. Aleksanteri I taisteli Napoleonia vastaan Austerlitzissä. Aleksanteri I:n aikana allekirjoitettiin rauhansopimus Tilsitissä. (F)
14. Katariina Suuri hallitsi myöhemmin kuin Pietari Suuri.
15. Pietari Suuri ei ollut 1801-1825 hallinneen keisarin isä.
16. Ruotsin kanssa solmittiin Värälän rauha (D) erään hallitsijan aikana. Tämän keisarinnan isä oli Anhalt-Zerbstin ruhtinas Christian August.
17. E tapahtui myöhemmin kuin A.
18. Anna hallitsi aiemmin kuin Katariina Suuri.
19. D tapahtui myöhemmin kuin A.

Ratkaise:
A) Milloin kukin hallitsija hallitsi?
B) Kuka on kunkin hallitsijan isä?
C) Mikä tapahtumista A-G sattui kunkin hallitsijan aikana?

Ylimääräisiä:
D) Kuka oli Venäjän hallitsijana Uudenkaupungin rauhan aikaan?
E) Kuka oli Venäjän hallitsijana Turun rauhan aikaan?
F) Kuka oli Venäjän hallitsijana Haminan rauhan aikaan?
G) Kenen Venäjän hallitsijan aikaan käytiin Kustaan sota (1788-1790)? Millä tavoin häneen liittyivät Liikkalan nootti ja Anjalan liitto?
H) Mihin hallitsijasukuun tehtävän hallitsijat kuuluvat? (Se selviää ensimmäisen hallitsijan isän nimestä. Vertaat sitä edelliseen tehtävään.)
I) Kenen hallitsijan aikana oli Porvoon valtiopäivät?

Muita pähkinöitä.