Lokakuu
2010
Jahtikausi alkaa olemaan takanapäin. Metsästelimme pääasiassa
omissa maastoissa, pari lyhyttä reissua tuli tehtyä muualle sekä
yksi reissu pohjoiseen. Riistaa löytyi metsistä enemmän kuin viime
vuonna, paitsi pohjoisen reissulta ei juuri riekkoja löytynyt.
Koepuolella
on ollut hiljaista. Jätimme tänä vuonna kaer-kokeet väliin ja
tokorintamallakin kisasimme vain kerran, sieltä kuitenkin hienosti
EVL1-tulos.
Tokotreenit tulevat
kuvioihin takaisin jahtikauden jälkeen.
Suunnitelmissa on Astin pennutus keväällä
2011. Jos olet kiinnostunut Astin pennusta, ota yhteyttä.
3.8.2009 Vesityö suoritettu
Kävimme suorittamassa kaer-vesityön täysin pistein.
Asti suoritti
noudon varmalla rutiinilla. Hieman mietitytti, että voiko näin
vähällä treenillä mennä suoraan kokeeseen (yksi sorsanoutotreeni
koko kesänä!), mutta mitäs sitä turhaan sellaisia asioita
treenaamaan, jotka ovat hanskassa. Onhan noita muitakin asioita
joita treenailla.
Siis kylmiltään mentiin kokeeseen ja Astihan toimi kuten kunnon
sorsakoiran kuuluukin toimia, varma noutosuoritus.
Nyt ei muuta kuin
sorsastuskautta odottelemaan.
Asti passed her water retrieving
test with full points!
11-12.7.2009 TOKO SM viikonloppu
Osallistuimme
Tampereen lähistöllä pidettyyn tokon sm joukkuekisaan. Kisasimme
KAS ry:n riveissä ja ihan mukavasti seurallamme kisoissa meni.
Seurastamme oli kisailemassa kaksi joukkuetta ja toinen joukkue
voitti koko skaban ! ja toinen joukkue, jossa mekin Astin kanssa
kisasimme, sijoittui yhdeksäksitoista. Kisoissa oli mukana
kaikkiaan 72 joukkuetta.
Astin suoritus oli kokeissa hyvä,
vaikkakin hieman jäi harmittamaan ruudun nolla. Muut liikkeet
menivät ihan ok, joten pisteet (251 p.) riittivät hyvään
kakkostulokseen ja sijoituimme voittajaluokan 60:sta koirakosta
5:ksi.
Alla kokeen
kulku lyhyesti:
Paikallaolo (10) varmaa työtä, makasi rauhallisesti sfinskinä ja
asennonvaihdot nopeat. Hyppynouto (9) hyvä, en tiedä mistä lähti
piste pois. Kauko-ohjaus (7) jumittava. Jouduin antamaan
istumiseen kaksi käskyä ja liikkui eteenpäin hieman.
Tunnistusnouto (10) hieno. Luoksetulo (8) todella hieno, juuri
sellainen kuin haluan sen olevankin. Tuomari otti pisteitä kun
annoin kuulemma pysäytyskäskyt liian aikaisin, olisi pitänyt
käskeä vasta aivan merkkien kohdalla. Säännöt tarkentuneet tämän
osalta, joten täytyy muistaa jatkossa yrittää antaa käskyt vasta
kun koira merkin kohdalla. Liikkeestä istuminen (8,5) olisi voinut
istahtaa nopeammin. Seuraaminen (9,5) tuntui hyvältä, yksi
perusasento vino, muuten nätti. Ruutu (0) ei hahmottanut ruutua.
Lähetin ruutuun, niin lähti ihan vikasuuntaan ja kun pysäytin,
meni pysäytyskäskyllä maahan. Sain ohjattua lopulta ruutuun, mutta
nollahan se jo oli, harmi. Metalli (10) hyvä, palautusvauhti olisi
voinut olla nopeampi. Kokonaisvaikutelma oli kolmen tuomarin
keskiarvosta laskettuna 9,5.
Astin kanssa oli jälleen mukava olla
kehässä. Teki innokkaasti ja keskittyneesti juttuja, vaikka joutui
odottamaan pitkän päivän suoritusvuoroa. Olimme koepaikalla
aamulla kahdeksan aikaan ja suoritusvuoromme oli joskus
iltapäivällä neljän jälkiin. Pitkä päivä siis odotella, mutta
jaksoimme skarpata sekä Asti että minä ihan hienosti.
Onnittelut vielä joukkueelle
kullasta ja erityisonnittelut Päiville ja Pihkalle yksilö SM-4
sijoituksesta! Olette hienoja!

6-7.6.2009 TOKO-kurssi
Tokoilimme viikonlopun Kuopion suunnalla valmennusrenkaan
pitämällä tokokurssilla. Viikonloppu oli oikein mielenkiintoinen
ja Astin kanssa oli kiva tehdä treenejä. Treenit menivät hyvin ja
saimme jälleen lisäintoa treenaamiseen.

18.4.2009 TOKO-koe Oulu
Tuloksena
VOI1 316 p. KP sijoitus 1/7.
Startattiin Astin kanssa ensimmäisen kerran
voittajaluokassa ja tuloksena hieno ykköstulos pisteillä 316! Hyvä
Aappa! Liikkeet sujuivat ilman mitään suurempia virheitä, saatiin
kaikista muista liikkeistä 10 paitsi hyppynoudosta 8, koska annoin
siinä ylimääräisen käskyn paluuhyppyyn. Alla kokeenkulku
tarkemmin:
Paikallaolo (10) hyvä, makasi sfinskinä koko ajan, nopea
maahanmeno ja lopun perusasento. Seuraaminen (10) ihan jees,
tuntui hyvältä, vaikka toivoisin vielä jotain. Liikkeestä
istuminen (10) hieno. Luoksetulo (10) hyvä. Ruutu (10)
hyvä. Ruudun jälkeen oli tauko ja loput liikkeet toisessa osassa.
Hyppynoudossa (8) varmistin paluuhypyn ylimääräisellä käskyllä.
Heitin noutoesineen huonosti lähelle estettä, niin Asti isona
koirana kaarsi sitten kapulan kanssa niin paljon, että päätin
varmistaa paluuhypyn käskyllä. Metallinouto (10) muuten ok, mutta
palautusvauhti olisi voinut olla nopeampi. Sama juttu tunnarissa
(10). Kauko-ohjauksessa (10) Asti jumitti. Asennonvaihdot olivat
hitaahkot ja yhdessä seisomaan nousussa jouduin pitämään
käsimerkkiä pitkään, nousi viiveellä. Suoritti kuitenkin asennot
teknisesti todella hyvin, ei liikkumista. Tämä liike on kyllä
huimasti kehittynyt, kun välillä tuntui ettei Asti osaa kaukoja
kuin kotona.
Kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen suoritukseemme. Liikkeet vaativat
vielä hurjasti hienosäätöä, mutta sitähän tämä toko on.
Nyt kuitenkin kuono kohti erikoisvoittajaluokkaa!
Asti participated in winner class
obedience test. We got first price and placed first with 316/200
points.
Hiljaiseloa...
Metsästyskauden jälkeen
ollaan Astin kanssa vietetty hiljaiseloa. Ollaan lenkkeilty,
kelkkailtu ja vain oltu. Vicky-hirvikoira sairastui marraskuussa
vakavasti, joten luonnollisesti Asti on ollut sitten vähemmällä
huomiolla. Nyt on opeteltu elämään ilman Vickyä, Vicky nukkui pois
maaliskuussa. Keväällä aloimme jälleen treenailla Astin kanssa
tokoa ja lumien lähdettyä alamme treenailemaan tokon lisäksi myös
metsästysjuttuja, hallintatreenejä vaikeissa olosuhteissa,
haastavia noutotreenejä yms. muita jahtikoiralle tärkeitä asioita.
9.11.2008
KAER M Simo
Simon metsäkokeesta ei ole
juurikaan kerrottavaa. Asti töpeksi lintutilanteensa törmäämällä
lintuihin, joten minkäänlaista tulosta ei tullut... Mikä lie ollut
nenussa vikana, ku ei saanut lintuja seisontaan...

30-31.10.2008
Kauden päätös
Vielä piti ottaa lomaa töistä, jotta pääsi metille ennen kauden
päättymistä. Torstaina ei ollut häävejä tilanteita, tapaamamme
linnut olivat puussa ja Aappa sitten saatteli niitä puista
lähteviä lintuja... Perjantaina ei meinattu millään löytää
lintuja, vaikka Astin haku oli todella upeaa! Kuten oli myös
edellisenä päivänä. Todella vauhdikasta, laajaa, mutta kuitenkin
yhteyttä pitävää. Voi että nautin katsella tuon koiran liikettä!
Saatiin sitten lopulta hyvä seisontatilanne ja pääsimme veljeni
kanssa yrittämään pudotusta. Ehkä hieman liian kaukaa teeret
lähtivät, ei saalista. Mutta sen kyllä huomaa, että paukustahan
tuo koira kyllä lähtee! Hyvin pysyi taas paikoillaan lintujen
siivittäessä, mutta kun alettiin tykittämään, niin samoin tein
lähti Asti katselemaan tulisiko pudotusta... Kiva, kiva,
treenattavaa ensi kautta varten. Ei tarvitse laakereilla lepäillä!

23-26.10.2008 Metsällä
Asti oli Tapion mukana metsällä to ja pe. Torstaina oli satanut
vettä, joten olivat tehneet vain pienen lenkin, jolla kuitenkin
saivat pari tilannetta, mutta linnut karkkosivat kaukaa.
Perjantaina onnisti paremmin ja tuloksena oli riekko repussa.
Tosin jälleen paukkunouto... Asti oli pysähtynyt linnun
siivittäessä, mutta sitten heti paukusta käynyt kopasemassa linnun
suuhunsa ja palauttanut ylpeästi. Meillä on nyt hieman eri
käsitykset Astin kanssa tästä tilanteen viimeistelystä. Asti
selvästi ajattelee, että lintu äkkiä talteen, kun taas minun
mielestä voitaisiin hakea se lintu sieltä ihan rauhassa...
Lauantaina ja sunnuntaina minä sitten vuorostaan kävin Astin
kanssa metsällä. Lauantai-iltana ehdin käymään vain pienen lenkin.
Saimme pari tosi hyvää tilannetta, mutta en saanut tipiä alas,
vaikka unelmaholleilta pääsin ampumaan... Sitten oli vielä
metsotilanne, jossa metso juoksutti meitä ja siivitti sitten
haulikkokantaman ulkopuolelta. Sunnuntaina meni vain kävelyksi,
emme löytäneet mitään. Yksi seisontatilanne oli kyllä, mutta en
nähnyt siitä lähtevän mitään... Niin ja olihan Astilla lisäksi
lyhyt jänisajo. Seisoi jänistä, mutta ajoonhan se tilanne päättyi.
Onneksi Asti kuitenkin nykyisin ajaa jänistä vain muutamia
sekunteja ja jättää sitten sen homman sikseen (ollaan käyty tästä
tiukkoja keskusteluja sen kanssa...
).
Ilmeisesti sen aikaa menee kun on aivan jäniksen imussa.
18-19.10.2008 Viikonloppumetsästelyä
Metsästysreissut ovat takana, joten viikonloppuna mentiin jälleen
omiin maastoihin metsälle. Lintuja löytyi hyvin, paremmin kuin
pohjoisesta... Molempina päivinä oli puolisen kymmentä seisontaa.
Pudotusta ei kuitenkaan saatu aikaiseksi. Kun ei osu niin ei osu
ja välillä linnut siivittivät liian kaukaa tai liian tiheästä
risukosta. Astin toiminta oli kuitenkin kohdillaan. Viikolla
tehdyt hallintatreenit olivat tuottaneet tulosta, hyvin pysähtyi
lintujen siivittäessä.
Pohjoisen aavat maastot matalalla lentävine valkoisine riekkoineen
ovat tuliselle Astille selvästi vaikea paikka, sillä metsässä
pysähtyminen on huomattavasti varmempaa. Hakukin oli jälleen
vauhdikasta, saihan Asti viettää ruhtinaaliset neljä lepopäivää.
Pisin lepotauko sitten metsästyskauden alun jälkeen... Ahkerasti
ollaan metsässä luovittu.

Viikonlopun erikoisin tilanne sattui lauantaina. Asti katosi
hakulenkille, joten arvasin sen olevan seisomassa jossain. Vaikka
Asti välillä käy tiedottamassa seisonnoistaan, niin en tiedä,
miksi ei aina tee niin... Ehkä jos kuulee minun liikkuvan lähellä,
niin ei irtoa seisonnalta... Tai sitten linnut vaikuttavat
siihen... Tai jotain, en tiedä.
No anyway,
käveleskelin Astia etsien, kunnes kuulin linnun siivittymisäänen
läheltä. Pillitin Astille varmuuden vuoksi pysähtymiskäskyä,
kunnes huomasin sen seisovan kiinteästi sivustalla! Lähdin
etenemään seisonnalle, kunnes kaksi teertä siivittivät
ampumahollin ulottumattomista. Astille pysähtymiskäsky, ryntäs
ehkä kymmenen metriä perään, mutta pysähtyi sitten. Hieno typy,
kun piti seisonnan, vaikka yksi linnuista lähti aikaisemmin ja
minäkin vielä käskytin sitä! Ilmeisesti seisoi näitä kahta muuta
lintua, niin ei sitten välittänyt muista häiriöistä. Tulinen Aappa
osaa kyllä välillä yllättää tyyneydellään!

12.10.2008 KAER tunturikoe Enontekiö / Hunting test
Osallistuttiin
pohjoisen jahtireissun päätteeksi tunturikokeeseen, sillä
sellainen pidettiin juuri tuolloin kun olimme vielä seuduilla.
Tiedossa oli kyllä, että Asti oli reissusta väsynyt, joten
hakutyöskentely olisi väsynyttä. Tästä riskistä huolimatta
starttasimme kokeessa ja koe meni ihan mukavasti. Asti sai
kokeesta AVO3-tuloksen 65 pisteellä! Arvosanaa laski riistatyössä
tapahtunut paukkunouto... Harmi sinällänsä, mutta toisaalta, eipä
tuo jaksa oikeastaan juuri harmittaa, sillä meillä oli kaikkiaan
mukava koepäivä. Astin haku oli kuitenkin selvästi väsynyttä ja
koska ei tuullut koko päivänä lainkaan, niin haku ei todellakaan
ollut Astin normaalitasoa. Luovi kuitenkin ihan kivasti
olosuhteisiin nähden. Viimeisessä erässä Asti sitten löysi linnun.
Erä oli lopuillaan ja tuomari totesi, että kytke koira kun se
tulee seuraavan kerran hakuluovilta. Asti kuitenkin viipyi ja kun
tuli niin pyörähti pikaisesti jaloissani ja kurvasi takaisin
tulosuuntaansa. Totesimme tuomarin kanssa, että koira tiedottaa ja
lähdimme koiran perään. Asti seisoi etumaastossa häntä heiluen ja
kun pääsimme lähemmäs, niin alkoi tarkentelemaan seisontaa.
Hiippaili jonkin matkaa ja jäi sitten tiukkaan seisontaan.
Etenimme koiran lähettyville, annoin avanssiluvan ja lintu
lentoon. Asti pysähtyi linnun lähtiessä paikoilleen, mutta kun
tuomari tiputti linnun, ryntäsi Asti linnulle ja suoritti
mallikkaan pudotetun linnun noudon.
Mutta tosiaan ilman lupaa, joten paukkunoutohan siitä sitten tuli.
Tuomarin (Jussi Järvinen) koekertomus: Astin haku on vähän
pienimuotoista tunturiin, mutta käyttää hyvin maastoa hyödyksi.
Asti tiedottaa oma-aloitteisesti kolmannessa hakuerässä. Vie
koivikkoon, mutta on kadottanut linnun. Löytää linnun. Seisoo
kiinteästi. Lintu karkkoaa. Ammutaan ja koira noutaa paukusta.
Pistearvostelut ovat seuraavat: haku 3, riistatyö 4, vesityö 5 ja
nouto paukkunoutona 0.
5-12.10.2008 Metsästysreissu Lapissa / Hunting trip in Lapland
Teimme metsästysvaellusreissun pohjoiseen. Mukana oli meidän
lisäksi Juha ja Miia + ims Kera. Aloitimme reissun Kittilän
puolelta (lupalintuina teeret, metsot, yms) ja päädyimme
Enontekiön puolelle Kalmankaltiolle (lupalintuina riekot). Reissu
oli melkoisen vaativa. Ensimmäisenä päivänä kävelimme vesisateessa
yli 15 km parikytäkiloiset rinkat selässä autiotuvalle.
Autiotuvassa vietimme pari yötä ja sitten siirryimme 16 km
tunturiin, jossa olimme yötä laavulla. Ja sieltä sitten kävelimme
lumisateessa Kalmankaltiolle. Harmillisesti emme tavanneet lintuja
juuri lainkaan, vaikka odotukset olivat korkealla. Kävelimme
kaikenlaisissa maastoissa, mutta tapasimme koko reissun aikana
yhteensä ainoastaan 15 lintua. Ja vain parista tilanteesta
pääsimme ampumaholleille. Mutta sentään joka päivä oli koirilla
vähintään yksi seisontatilanne. Saaliina oli ainoastaan Kittilän
puolelta yksi sorsa, jonka pudotin kun lensi niin hyviltä
holleilta. Ei siis todellakaan mikään riistarikas reissu, mutta
mukava ja mieleenpainuva kuitenkin! Kalmankaltiolla vietimme
lopuksi pari yötä ja kävimme siellä lähiympäristöissä metsällä.
Sieltä sitten löysimme useamman riekon ja pääsimme
paukuttamaankin, mutta vain reikiä ilmaan saimme aikaiseksi.
Ja Asti vauhkoontui riekoista ihan täysin. Seisoi kyllä hyvin,
mutta lintujen siivittäessä, veteli pariin otteeseen
haukun kera niiden perässä...
Saimme kuitenkin päivän loppuun onnistuneen tilanteen ja koska
olin ilmoittanut Astin sunnuntaina olevaan tunturikokeeseen, niin
kävin vielä lauantaina treenausmielessä Astin kanssa ilman asetta
pikkulenkin. Saimme yllättäen tuon pienen lenkin aikana pari
lintutilannetta, joissa pääsin keskittymään koiran käskemiseen ja
saimmekin ihan hyvät treenitilanteet. Sitten vain jäimme
jännäämään seuraavan päivän koetta.
26-28.9.2008 Metsästysreissu Kuhmossa / Hunting trip in Kuhmo
Vietimme pidennetyn viikonlopun ims-porukalla metsästyksen
merkeissä. Mukana oli kahdeksan isomünsteria (Asti, Kera, Sepe,
Platte, Emma + uusi tulokas jonka nimeä en muista, Otto + Iisa)
sekä yksi karkkari ja yksi karkkaripentu. Lintuja löytyi sen
verran, että jokainen koira sai kuitenkin joka päivä riistaa
eteensä. Perjantaipäivä oli sateinen ja silloin Asti ei saanut
yhtään seisontaa aikaiseksi. Astin haku oli perjantaina ilmeisesti
sateisesta kelistä johtuen huonoa, todella alapäistä, ei lainkaan
Astin tyylistä. Lauantaina ja sunnuntaina oli paremmat kelit ja
silloin Astin haku oli taas normaalia. Lauantaina Astilla oli
neljä seisontaa ja niistä yhdestä olisi pitänyt kyllä saada lintu
reppuun, mutta minä olin ihan unessa tilanteessa, enkä saanut edes
laukausta aikaiseksi... Sunnuntaina kävimme vain reilun kolmen
tunnin reissun ja tuolloin Astilla oli kaksi seisontaa. Viimeinen
tilanne oli hieno suoritus meiltä molemmilta ja saimmekin teeren
reppuun! Astilla oli tiukka seisonta etumaastossa, etenin Astin
etuviistoon ja annoin Astille avanssiluvan. Asti eteni sähäkästi,
teeri pomppasi ilmaan hyviltä holleilta, välittömästi Astille
pysäytyskäsky ja sen jälkeen laukaisu. Näin että lintu sai hyvän
osuman ja tippui alas. Asti pysähtyi käskyllä välittömästi ja
katseli rauhallisesti tilannetta. Kehuin Astia ja annoin sen olla
vielä paikoillaan. Lintu alkoi vielä hakkaamaan siipiään maahan ja
kun Asti huomasi sen, niin päätti viimeistellä touhun. Kävi siis
nappaamassa linnun suuhunsa ja toi sen minulle. En kyllä ehtinyt
antaa noutamislupaa...
Tähän onnistuneeseen tilanteeseen oli hyvä lopettaa reissu. Kiitos
ims-ystävät, oli todella mukavaa viettää viikonloppu seurassanne!
10-21.9.2008 Kanalinnustuskausi korkattu / Hunting season
started
Minulla oli puolitoista viikkoa lomaa heti kanalinnustuskauden
alettua. Vietin koko loman Astin kanssa metsästellen. Pari päivää
käytiin metsästelemässä Kajaanin maastoissa Juhan ja Miian
vieraina, muun ajan metsästelimme mökillä oman metsästysseuran
maastoissa. Lintuja meidän maastoissa ei ole koskaan paljoa ollut,
mutta nyt saatiin joka päivä kuitenkin useampi tilanne. Kohtasimme
eniten metsoja ja pyitä, teeret ja riekot loistivat
poissaolollaan. Harmillisesti suurin osa ajasta oli täysin
tuuletonta, joten seisonnalle oli vaikea päästä risukkoisessa
maastossa. Tilanteet menivät siis aika lailla harjoitellessa.
Opiskellessa edelleen koiran lukemista (mikä lintu on seisonnassa,
onko lintu piikissä) ja miten seisonnalle milloinkin olisi
järkevintä edetä. Ensimmäisen seisojan ollessa kyseessä, nämä
asiat eivät ole todellakaan itsestään selviä. Sitten kun pääsin
sellaisille holleille, että pystyin koettamaan pudottamista, niin
en tietystikään osunut...
Onneksi
saalis ei ollut pelkästään minun käsissäni, veljeni sai Astille
pari pudotusta. Ja välillä töpeksi Astikin. Tottelevaisuus oli
suhteellisen kivasti hanskassa riistatilanteissa, mutta jos käskyt
tulivat myöhään tai Asti oli linnun siivittymistilanteessa yksin,
niin peräänmenojakin nähtiin/kuultiin. Mutta nautin kyllä täydestä
sydämestäni metsästämisestä Astin kanssa! Nautin katsellessa Astin
päämäärätietoista liikettä metsässä ja voimakasta paloa
metsästykseen. Ja tietysti seisontatilanteet ovat aina todella
jännittäviä!
Asti teki tuttavuutta lintujen
lisäksi myös supikoiran kanssa. Nyt on siis Astin petokovuus
testattu, kun Asti pääsi viimeistelemään loukkuun menneen
supikoiran. Todella varmoin ottein rutisteli supia!
5-7.9.2008 Münsteripäivät / Training weekend
Suunnitelmissa oli osallistua kyseisenä viikonloppuna Ladies
Trialiin, mutta koska Astin juoksu ei ehtinyt loppua ajoissa, niin
meiltä jäi koe väliin. Suunnitelmat muuttuivatkin sitten niin,
että lähdimme perjantaina ajelemaan Lapualle Münsteripäiville.
Lauantaina ja sunnuntaina kävimme hieman tekemässä peltohakua,
mutta koska peltojen puintitilanne oli heikko, niin aika vähän
pellolla olimme. Asti sai kuitenkin yhden fasaanitilanteen. Olimme
takajoukoissa kävelemässä kun Asti yhtäkkiä otti tiukan seisonnan
pelto-ojaan. Hämmästelin hetken, että voikos siinä muka lintu olla
(Asti oli siis normaalissa talutushihnassa), mutta koska seisonta
oli tiukka, annoin Astille avanssiluvan. Asti sykäs ojaan ja jäi
uudelleen tiukasti seisomaan. Silloin huomasin, että noin parin
metrin päässä Astin kuonosta kyyhötti nuori fasaani. Mietiskelin
siinä, että mitä tekisin. En uskaltanut antaa enää avanssikäskyä,
sillä lintu olisi jäänyt Astin suuhun. Niinpä kehotin muita
potkaisemaan linnun liikkeelle. Näinhän se lintu sitten hyppäsi
ilmaan. Molempina päivinä kävimme lisäksi hämmästelemässä
linnunheittolaitetta. Eli laitteeseen asetettiin fasaani, vietiin
koira liinassa seisomaan fasaania ja sitten fasaani ilmaan joko
ilman avanssia tai avanssin kanssa. Tämä oli oikein
mielenkiintoinen harjoitus. Laitteella olisi kätevä harjoitella
linnun siivittymisvaihetta. Pitäisi vain olla niitä lintuja...
20-29.8 Treenaamista ja
sorsastamista / Training and duck hunting
Ollaan käyty muutaman kerran sorsastamassa ja hyvin on Asti
suoriutunut sorsanoudoista. Sorsastamisen lisäksi ollaan käyty
metsässä treenaamassa kanalinnustuskautta ajatellen. Treenit ovat
menneet erittäin hyvin, haku kulkee, Asti löytää riistaa hyvin,
saa riistan seisontaan ja lintujen siivittäessä on pysähtynyt
pääosin hyvin käskystä. Silloin kun olen tilanteessa täysin
mukana, tottelee Asti kivasti. Mutta jos itse myöhästelen
käskyissä, niin silloin Asti tekee omat päätöksensä ja se ei ole
lunkisti paikoille jääminen.
Innokkain mielin odottelemme metsästyskautta!
21.7.2008 Vesityökoe / Water retrieving test
Käytiin suorittamassa avo-luokan vesityökoe ja saatiin
kokeesta täydet pisteet!
Asti toimi
hienosti, vaikka olosuhteet olivat hieman vaikeat. Uintimatka oli
pitkä ja linnunheittorata oli peitteinen. Meillä kävikin niin,
että Asti ei havainnut linnun putoamista, joten piti suorittaa
sokkonouto. Lähetin Astin tuomarilta luvan saatuani noutoon. Asti
meni varmasti veteen ja alkoi kuono pitkällä uimaan vastarantaan
päin. Puolimatkassa kääntyi katsomaan minua ohjaussuuntaa kysyen.
Osoitin kädellä linnun putoamissuuntaan ja annoin suuntakäskyn.
Asti jatkoi uintiaan osoittamaani suuntaan. Ui vastarannan lähelle
saakka, mutta ei noussut rannalle, sillä sai vainun muutaman
kymmenen metrin päässä olevasta linnusta. Ui kaislikkoon, nappasi
linnun mukaansa ja ui takaisin. Luovutuskin oli hyvä, piti lintua
varmassa otteessa. Hieman minua huvitti, kun Asti tuli sivulle
(Asti siis luovuttaa sivulta), niin se tuli ensin hieman vinoon,
joten korjasi asennon oma-aloitteisesti suoraksi. Tokosivulletulo
on todellakin juurtunut Astin mieleen, että vinossa ei voi
mitenkään olla.
Tuomarin arvostelukohdat olivat: käyttäytyminen ammuttaessa:
rauhallinen, veteenmenohalukkuus: erinomainen, ohjattavuus:
erinomainen, kantaminen: kantaa varmasti, pureskelu: ei pure,
luovutus: hyvä ja sanallinen kommentti: "Erinomainen suoritus!"
Nyt ei muuta kuin sorsajahtikautta odottelemaan.

Asti passed her water retrieving
test with full points!
12-13.7.2008 Näyttelyt Oulussa / Dog shows
Käytiin
Astin kanssa viikonloppuna Oulun näyttelyissä ja Asti pokkasi
kolmannen sertinsä ja toisen cacibinsa!
Olisi itse
asiassa saanut molemmista näyttelyistä sertin, mutta yksihän
meille riitti. Lauantaina saldo siis AVO ERI PN1 SERTI CACIB ROP
ja sunnuntaina AVO ERI PN1 ROP. Lauantaina tuomarina toimi Harto
Stockmari ja arvostelu oli seuraava: Erittäin hyväntyyppinen
narttumainen kokonaisuus. Oikeat mittasuhteet. Hyvä pää ja
purenta. Hyvä kaula. Erinomainen runko. Eturinta saisi olla
täyteläisempi. Normaalisti kulmautunut takaosa. Hyvä karvanlaatu.
Miellyttävä käytös. Liikkuu hyvin. Sunnuntaina tuomarina oli
Romanialainen Mihaela Frangopol ja hänen arvostelunsa:
Elegantti narttu. Hyvä ?. Hyvä ilmiasu ja kulmaukset. Hyvä turkki.
Erinomainen.
Asti participated two dog
shows. In Saturday Asti got CC, CACIB and was best of the breed!
In Sunday Asti was also best of the breed! Judges was in Saturday
Finnish Harto Stockmari and in Sunday Rumanian Mihaela Frangopol.
Mihaela Frangopol's comments was: Elegant bitch. Good chief.
Good expression and proportions. Good hair. Excellent.
28.6.2008 SSK päänäyttely + tokomestaruuskoe / Dog show and obedience
test
Osallistuimme
Kuusamossa pidettyyn SSK:n erikoisnäyttelyyn ja tottelevaisuusmestaruuskisaan.
Tottelevaisuuskisa meni todella hyvin, uusimme viime vuotisen
mestaruuden! Asti oli hyvässä vireessä ja suoritti liikkeet
täsmällisesti ja vauhdikkaasti. Oli oikein mukava olla kehässä
upeasti toimivan koiran kanssa.
Liikepisteet olivat
seuraavat: paikallamakuu 10, seuraaminen
kytkettynä 10, seuraaminen vapaana 10, istuminen 10, maahanmeno
suukomennolla 10, luoksetulo suukomennolla 10, luoksetulo
käsimerkillä 10, maahanmeno käsimerkillä 9, nouto 10, piilotetun
esineen nouto 10, maahanmeno pillillä 9 ja luoksetulo pillillä 10.
Näyttelyosuus jäi hieman harmittamaan, sillä serti jäi
mittaustikun päähän. Tuomarina toiminut Minna Toivakka nimittäin
totesi arvostelun lopuksi, että mittauksen takia jäi serti
antamatta. Asti nimittäin väisti mittaustikkua, kun tuomari
laittoi mittaustikun Astin päälle juuri kun Asti katsoi
keskittyneesti kehän ulkopuolelle. Säikähdyksen jälkeen Asti antoi
kuitenkin mitata itsensä ihan ok. Mutta tuomari sanoi, että
tällaisessa arvonäyttelyssä koiran pitäisi olla jo niin tottunut
näytelmiin, että ei saisi kavahtaa moista. Niin, tällaistahan tämä
koiraharrastaminen välillä on.
Alla arvostelu.
Erittäin hyvän tyyppinen sopusuhtainen ujosteleva narttu.
Feminiininen pää jossa laskeva kuonon selkä ja kevyehkö kuono-osa.
Erinomainen kaula ja säkä. Hyvä selkä, aavistuksen pitkä lanneosa.
Eturinta saisi olla selvempi, riittävä alalinja. Hyvät kulmaukset
edessä, riittävät takana. Hyvät käpälät, liikkuu hyvin, hyvä
karva, arastelee mittausta.
We participated in the
obedience championship competition. And we won it!
So Asti is now the Finnish Continental Pointing Dogs Obedience
Champion 2008!
19-24.3.2008 Pohjoisessa riekkojahdissa / Hunting willow
grouses in Lapland
Vielä pääsimme kevätriekkojahtiin. Kavereiden kanssa
suunnittelimme pääsiäisen vietosta lapissa ja kun lupia sattui
olemaan vielä vapaana (pe, su ja ma), niin totta kai sitä sitten
jahtiin lähdettiin!
Nyt lumi kantoi
selvästi paremmin kuin kaksi viikkoa sitten. Astin ei tarvinnut
rämpiä niin paljon, vaan pääsi rauhallisella kävelyllä/ravilla
etenemään. Ylhäällä tunturissa pystyi jo ihan laukalla
päästelemään. Lintuja löytyi ihan mukavasti (pe 6, su 3 ja ma 5
seisontatilannetta) ja sain jopa pudotettua Astille kolme riekkoa
hienoista seisonnoista ja Tapio pudotti vielä yhden. Asti pelasi
kyllä tosi hyvin! Ei möhlinyt yhtään tilannetta ja lintujen
siivittyessä pysähtyi heti käskystä. Yhdessä tilanteessa meni
perään jotain kolkyt metriä, mutta muutoin pysähtyi heti. Kuumui
tilanteista, mutta pysyi käsissä. Pudotuksien jälkeen päästin
pienen rauhoittumisen jälkeen Astin palkkioksi noutamaan pudotetun
linnun. Ai että Asti oli mellevää koiraa, ku sai kipitellä riekon
kanssa luokseni. Tilanteista tulevaisuutta ajatellen jännin oli
reissun ensimmäinen tilanne. Asti oli kateissa muutaman minuutin,
kunnes näimme sen seisovan kaukana edessä. Hiihdellessämme Astin
luo, näin Astin useaan otteeseen varovasti katsovan meidän
suuntaan. Kun pääsimme lähemmäksi, alkoi Asti tarkentamaan
seisontaa. Tarkensi viitisen kertaa kunnes jäi tiukkaan
seisontaan. Hiihdimme Astin rinnalle ja annoimme avanssiluvan.
Asti nosti riekkoparven lentoon ja pysähtyi heti lintujen
siivittyessä. Tästä tilanteesta emme onnistuneet saamaan
pudotusta, mutta tilanne itsessään oli hieno. Antaa toivoa, että
ehkä Asti oppii vielä tiedottamaan, kun noin meitä katseli
seisonnalla...

24.3.2008 Asti 3 vuotta! / Asti 3 year old!

15-16.3.2008 Suomen Münsterikerhon Talvipäivät
Matkustelin Astin kanssa Lapualle Münsterikerhon Talvipäiville.
Oli tosi kiva taas tavata münsteriporukkaa.
Lauantaina tehtiin
noutojuttuja, lisäksi pidin luennon
koiran
kouluttamisesta ja lopuksi vedin koirakoille tottelevaisuustreenit.
Sunnuntaina olin turistina yhden ryhmän mukana pellolla. Astin
jätin kämpille lepäilemään, sillä Astilla oli pari kynsivallia
vielä punaisena pohjoisen reissun antimina.
2-8.3.2008 Pohjoisessa riekkojahdissa / Hunting trip in Lapland
Kävimme isomünsteriporukalla kevätriekkopyynnissä
Kalmankaltion maisemissa. Reissussa olivat meidän lisäksi mukana
Juha ja Miia (+ims Kera), Tuija ja Risto (+ims Sepe), Vesa (+ims
Otto ja Iisa) sekä Keijo. Majoituimme Kalmankaltion
rivitalomajoitukseen ja lisäksi olimme yhden yön tunturissa
autiotupamajoituksessa. Reissusta jäi hyvä mieli, vaikka
lintutilanne oli heikohko. Isot parvet puuttuivat täysin,
kohtasimme pääasiassa vain yksittäisiä riekkoja ja nekin olivat
hakusessa. Tiistaipäivä tunturissa oli Astin ja minun
riistarikkain päivä, jolloin tapasimme lintuja kolmessa eri
tilanteessa eli vähissä olivat lintukosketukset. Tuona päivänä
ammuin Astille riekon, joka jäikin minun ainoaksi saaliikseni.
Hyvän seuran lisäksi hymyn huulille toi Astin toiminta jahdissa.
Vaikka hanki ei juurikaan kantanut niin Asti jaksoi hyvin porkata
kinoksessa lintuja etsien. Saatiin seisontoja ja lintujen
lähtiessä lentoon, Asti jäi täysin paikoilleen. Ei yrittänyt
kertaakaan mennä lintujen perään, vaikka oma ajoitukseni käskyjen
kanssa ei todellakaan aina ollut ihan ajan tasalla...
Tilanteista
mieleenpainuvimmin mieleen pudotustilanteen lisäksi jäivät
seuraavat pari tilannetta. Ensimmäisenä jahtipäivänä tapasin vain
yhden linnun, jonka Asti sai seisontaan tunturista alaspäin
laskeutuessamme. Näin Astin seisovan alarinteessä, jolloin jätin
hiihtosauvat ylärinteeseen ja jatkoin koiran luo ase valmiina.
Etenin Astin rinnalle ja annoin etenemisluvan. Asti eteni hiipien
muutamia metrejä ja jäi uudelleen tiukasti seisomaan. Minä liikuin
taas Astin rinnalle ja yritin pälyillä lintuja. En nähnyt mitään
ja annoin Astille uuden etenemisluvan. Asti hyökkäsi eteenpäin ja
riekko pomppasi lentoon pusikon takaa. Riekon siivittyessä Asti
jäi paikoilleen, joten pystyin kokeilemaan pudotusta, mutta sillä
kertaa ei valitettavasti saatu riekkoa reppuun. Toinen
mieleenpainuva tilanne oli kun näimme kauempaa etumaastosta riekon
nousevan lentoon. Asti ei nähnyt linnun lähtöä, kun oli eri
suunnalla, mutta tuulen alle päästessään suuntasi suoraviivaisesti
linnun lähtöpaikkaa kohti. Ja jäi seisomaan. Minä vain
naureskelin, kun Asti niin tomerasti juuri lentoon lähteneen
linnun hajua seisoo. Asti kuitenkin vielä tarkensi ja jäi
entistäkin tiukemmin seisomaan. Ihmettelin kun ei vieläkään
purkanut tilannetta, joten annoin Astille avanssiluvan, jotta
tilanne sillä raukeaisi. Asti sykäsi eteenpäin, riekko nousi
ilmaan ja Asti katseli paikoillaan linnun lentoa, kuten minäkin
hämmästyksissäni.
Onneksi jotkut olivat hereillä ja kun lintu kaarsi sivummalle,
niin siellä oleva Juha tiputti linnun. Pitäisi aina luottaa
koiraan, eikä olettaa omiaan, ettei siellä nyt lintua voi olla...
Noo, harjoitellaan, harjoitellaan.